Lait muuttuvat alati ja ovat jollain tavalla yhteiskunnan jäsenten asettamia. Demokratiassa niiden pitäisi kuvata enemmistön asenneilmastoa. Jos asennoidutaan lakien noudattamiseen totaalisesti (totalitarismi), ihmiset eivät enää ilmaisisi mihin suuntaan heidän ja käytöksensä mukaan lakeja ja normeja pitäisi muuttaa, eikä lakikaan muuttuisi.
Lakien rikkominen on väärä tapa vaikuttaa asioihin, siitä lienee suurin osa suomalaisista yhtä mieltä (kettutytöt poislukien). Keskustelua ja lakiesityksiä voi harrastaa laillisinkin keinoin. Systeemiä pitää muuttaa sisältä, ei asettumalla sen ulkopuolelle.
Olet ymmärtänyt totalitarismin väärin.
Laki on vaan laki eikä sitä pidä ottaa liian vakavasti
No tämä ei kyllä sinun kirjoittamanasi yllätä kovin paljoa, sen verran ainakin tieliikennelakiin suhtaudut ylimalkaisesti. Olen vahvasti eri mieltä kanssasi.
Enemmän merkitystä pitäisi olla ihmisten asenteilla itse asioihin, ilman että piilouduttaisiin lain taakse sen enempää hyvässä kuin pahassakaan.
Asenteita saa ja on hyvä olla, mutta ne eivät oikeuta laittomuuksiin. Asenteet eivät ole lain yläpuolella.
Kuinka epäturvallinen yhteiskuntamme siten on? Varmastikin yksi turvallisimmista. Katalimpien rikosten tekijät jäävät kiinni kokolailla varmasti aina, ilman että koko kansaa tulee alistaa. Eli poliisin tutkintavalmius ja keinot ovat oikeinkin hyvällä tasolla. Laki ja järjestys on hyvää ja arvostettua. Miksi sitä pitää lähteä viemään väärään suuntaan?
Puheena oleva lakimuutos ei millään tavalla
alista kansaa. Se, että rikosten tutkintaa voidaan tehostaa ei ole "väärä suunta".
Mutta se mitä ajatellaan hyväksi, voi helposti kääntyä myös itseään vastaan, varsinkin jos sen perusteet ovat näin karmeasti ristiriidassa yksilönvapauden suhteen. Ihan hullulta tuntuu.
Yksilönvapaus ei liity tähän asiaan mitenkään. Sormenjälkirekisterin hyödyntäminen rikostutkinnassa ei kavenna ihmisen yksilönvapautta.
Tavallisen kansalaisen puolella tässä mallissa on varmaankin odotettavissa pidätyksiä, turhia kuulusteluita ja kaikenlaista harmia. Miten nämä sitten heijastuvat yksilöihin, töihin, perheeseen, se on se ikävämpi asia.
Pidätyksiin ja kuulusteluihin toki aina vaaditaan peruste. Eli niitä joutuu kokemaan vain jollain tavalla asianosaiset. Myös todistajia kuulustellaan, mikäli heillä on kerrottavaa tapahtuneen rikoksen tiimoilta. Ei muutoin. Resurssit eivät riitä varmuuden vuoksi kenen tahansa kuulusteluihin. Toki pientä harmia voi tulla, jos on todistaja jossain rikoksessa, mutta eiköhän se ole kaikkien edun mukaista, että rikolliset saadaan kiinni.
Olin kerran melkein todistaja kaverini pahoinpitelyssä. Poliisi otti yhteystietoni ja kysyi pari kysymystä rikospaikalla, mutta koska saavuin paikalle vasta teon jo tapahduttua enkä muutenkaan tiennyt tapahtumien kulusta riittävästi, eivät sitten pyytäneet kuulusteluihin. Paria muuta kaveriani kuultiin todistajana. Itsekin olisin mielelläni mennyt, jos minusta olisi ollut apua kaverini pahoinpitelijöiden kiinnisaannissa.
