Eurokriisi Parempi tottua – tämä piina kestää 13 vuotta
Takana on monta synkkää vuotta ja edessä niitä voi olla vielä enemmän. Ekonomistit sanovat, että pahimmassa tapauksessa ensi syksynä käydään uudelleen yhtä iso yt-kierros kuin tänä syksynä. Puheissa putkahtelee jo kymmenen prosentin työttömyys ja kymmenen laihan vuoden sijaan vuosia voikin olla 13. Mikä avuksi?
Ensi vuonna euroalueen talous supistuu ensimmäiset kuusi kuukautta. Heinäkuussa alkaa kasvu, jonka seurauksena euroalueen bruttokansantuotteen vuosikasvu nousee plussalle. Näin ennustaa Euroopan unionin (EU) komissio, joka povaa Suomen talouden kasvuksi 0,8 prosenttia vuonna 2013.
Ensi kesän käänne perustuu oletukselle, että maailmantalous elpyy ja akuutti eurokriisi ratkeaa.
– Kaikki riippuu siitä, tapahtuuko elpyminen ensi vuoden puolivälissä vai ei. Viimeisimmät ennakoivat indikaattorit näyttävät edelleen alaspäin, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja Markku Kotilainen sanoo Taloussanomille.
Indikaattoreilla Kotilainen tarkoittaa muun muassa ostopäällikköindeksejä. Ne kertovat tällä hetkellä euroalueen teollisuuden ja palvelualojen alamäestä.
– Subjektiivinen arvioni on, että oletus toteutuu 70 prosentin todennäköisyydellä, Kotilainen ennustaa.
Puolen vuoden päästä talousennustajat ovat viisaampia maailmantalouden ja eurokriisin kehityksestä. Viisaus ei tarkoita välttämättä hyviä uutisia.
– Jos vuodelle 2014 ennustetaan hyvin heikkoa kehitystä, ensi vuonna näihin aikoihin on pahimmassa tapauksessa uusi yt-kierros, finanssitalo OP-Pohjola-ryhmän ekonomisti Timo Hirvonen arvioi.
Työttömyys ensi vuonna
jopa 10 prosenttia?
Työmarkkinoilla syksy on ollut synkkä. Irtisanomis- ja lomautusilmoitukset ovat seuranneet toisiaan kesän jälkeen. Osa irtisanomisista on liittynyt taloussuhdanteisiin, osa eri toimialojen rakenteelliseen kehitykseen.
– Rakenteelliset muutokset ovat korostuneet tänä vuonna, Etlan Markku Kotilainen sanoo.
Matkapuhelinyhtiö Nokia ja sen puoliksi omistama verkkoyhtiö NSN, Metson paperikoneet, media-ala ja pankit, Kotilainen luettelee rakennemuutoksen koettelemia yrityksiä ja toimialoja.
– Jonkin verran suhdannesyistäkin on tullut irtisanomisia, kun näkymät alkoivat kesällä selvästi heikentyä. Niihin reagoitiin melko nopeasti.
Kotilainen arvelee, että lisää irtisanomisia ei ole juuri odotettavissa ensi vuoden alkupuolella. Hänen mukaansa työttömyysaste noussee maaliskuussa 9–9,2 prosenttiin, jota selittävät kausivaihtelut ja kuluvan vuoden heikko talouskasvu.
Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Jaakko Pehkonen ei pidä hetkellistä kymmenen prosentin työttömyysastetta ensi vuonna täysin mahdottomana.
– Ensi vuosi voi olla synkempi kuin nyt ajatellaan, Pehkonen arvelee.
Suomi tarvitsee
vientiä
Teknologiateollisuus julkaisi marraskuussa apean suhdannekatsauksen. Etujärjestön mukaan teknologiateollisuus sai heinä-syyskuussa 20 prosenttia vähemmän tilauksia kuin viime vuonna samaan aikaan. Yrityksistä 68 kertoi uusien tilausten vähentyneen verrattuna huhti-kesäkuuhun. Kasvusta kertoi vajaa neljännes yrityksistä.
OP-Pohjolan Timo Hirvonen toivoo, että jo käydyt yt-neuvottelut riittävät. Se kuitenkin riippuu tilauskannan kehityksestä ja maailmantalouden näkymistä.
– Viennin elpyminen jää ensi vuonna aika vaatimattomaksi. Yritysten tilauskanta on koko ajan supistunut, kun uusia tilauksia ei ole tullut, Hirvonen sanoo.
Ja uusia tilauksia ja viennin elpymisestä Suomi tarvitsee. Julkisen kysynnän kasvuun eli lisäelvytykseen OP-Pohjolan Hirvonen, Jyväskylän yliopiston Pehkonen tai Etlan Kotilainen eivät usko.
– Suomessa käännepiste ei voi tapahtua muuten kuin, että vienti alkaisi elpyä, Kotilainen sanoo.
"Kasvu karkaa
koko ajan"
Jos eurokriisi jatkuu ja Suomen vientimarkkinat eivät vedä, talouden kasvu on parhaimmillaankin vaisua.
– Se, miten Suomessa käy, riippuu maailmantaloudesta, OP-Pohjolan Timo Hirvonen sanoo.
Etlan Markku Kotilainen pitää euroalueen ja Suomen suurimpana riskinä eurokriisin laajenemista.
– Keskeinen riski on, että eurokriisissä tulee uusia kiemuroita niin kuin on tähän asti tullut.
Kotilaisen mukaan hyviä merkkejä on kuitenkin ilmassa. Esimerkiksi Euroopan keskuspankin (EKP) ilmoitus velkakirjaostoista on rauhoittanut markkinoita.
– Mielestäni toivoa on, koska markkinatkaan eivät voi odottaa, että kaikki muuttuu hetkessä. Tarvitaan luottamusta, että talous voi kasvaa, Kotilainen sanoo.
Sekä Hirvonen että Kotilainen suhtautuvat tulevaisuuteen optimistisesti, vaikka esimerkiksi Suomen keskeisillä vientimarkkinoilla Saksassa ja Ruotsissa talousennusteita reivataan alas. Ekonomistit uskovat, että käänne parempaan tapahtuu ensi vuonna riskeistä huolimatta.
Professori Jaakko Pehkonen varoittaa toivomasta liikoja.
– Viimeiset kolme vuotta on odotettu ja toivottu, että euroalueen kasvu tästä nopeutuu. Kasvu on koko ajan karannut käsistä ja odotukset paremmasta ovat siirtyneet eteenpäin. Tässä on samoja piirteitä, Pehkonen sanoo.
13 vuoden
kriisi?
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen on useasti sanonut, että eurokriisistä selviäminen voi viedä jopa kymmenen vuotta. Vuosikymmenestä on Liikasen mukaan jäljellä puolet. Taloussanomien haastattelemat ekonomistit yhtyvät Liikasen arvioon.
– Kyllä se pitää tietyllä tapaa paikkaansa. Julkisen talouden vajeita sulatellaan pitkään, Etlan Markku Kotilainen sanoo.
OP-Pohjolan Timo Hirvonen pidentäisi Liikasen arviota 12–13 vuoteen. Kriisi pitkittyy, jos esimerkiksi Italiassa ja Espanjassa taloudet jatkavat supistumistaan ja Saksassa ja Ranskassa talouskasvu on vaisua seuraavina vuosina, Hirvonen arvioi.
Jyväskylän yliopiston Jaakko Pehkonen varoittaa Japani-skenaariosta. Pehkosen mukaan vaarana on, että euroalue jumiutuu matalan korkotason ja hitaan kasvun kierteeseen.
Mutta mikä olisi Suomelle ensimmäinen valonpilkahdus, joka kertoisi kymmenen vuoden tunnelin päättyvän?
– Keskeisillä vientimarkkinoilla näkymät alkaisivat parantua, Etlan Markku Kotilainen vastaa.
– Kriisimaissa talous kääntyisi kasvuun, OP-Pohjolan Timo Hirvonen puolestaan sanoo.
Professori Pehkonen kääntäisi katseen myös kotimaahan.
– Meidän pitää saada merkkejä kotimaisesta kilpailukyvyn parantumisesta, tuottavuuden kasvusta ja palkkatason pysymisestä kilpailijamaiden tasolla, Pehkonen sanoo.
