patukka
Well-known member
Olen lukenut mielenkiinnolla kuinka värikästä porukkaa täällä liikkuu.
Itse kaiketi sitten lukeennun sinne forumilaisten vanhempaan päähän koska olen nähnyt päivänvalon 17.11.1961 Pieksämäen aluesairaalassa. Nimeni on Jari "Patu" Kaplas. ( Minkan isoveli )
Tuolloin vietettiin armonvuotta jolloin Pieksämäen kauppala muuttui kaupungiksi.
Elämäni olen elänyt tiiviissä suhteessa musiikkiin ja moottoriurheiluun. Isäni ajoi ennen syntymääni kilpaa SM-tasolla mottoripyörällä eri luokissa. Tuolta ajalta hänellä on mittava kokoelma eri pystejä ja lehtileikkeitä joita ihastuksekseni lueskelin.
Ollessani vaahtosammuttimen kokoinen viikari isän ajoi viimeisiä kertoja kilpaa, tällä kertaa mikroautolla. SM-kisat ajettiin Pieksämäen torin ympäristössä ja silloin olin jo mukana varikolla ensi kertoja. Tarina kertoo, lehtijututkin sen todistavat, isäni ajoi kilpaa Lars Rosbergin kanssa voittaen hänet niukasti. Varikolla olin siis tavannut myös Keke Rosbergin...
Liekö tuossa ollut eka kosketus moottoriurheilun syvimpään olemukseen? Joka tapauksessa silloin ajettiin myös Jyväskylän Suurajot seutukunnalla joita toki piti päästä katsomaan ja kisamakkaraa nauttimaan risiiniöljyn tuoksussa.
Ensimmäinen julkinen esiintyminen ajoittuu reilusti ennen koulun alkua. Oli eläkeläisten joulujuhla johon minut pyydettiin laulamaan " maan korvessa kulkevi lapsosen tie ". Jännitti suunnattomasti kun salintäyteinen, hiljainen yleisö odotti mitä tuleman pitää. Lauloin laulun reippaasti ja kun sain laulun päätökseen, yleisö nousi seisomaan ja taputtamaan innokkaasti, pyytäen lavalle uudestaan! Säikähdin tuota niin että juoksin itkien äidin syliin, luulin ettei minusta pidetty ja minut buuattiin lavalta!!!
Tuolloin ja ala-asteen aikoihin otin pianotunteja, ja olisin kaiketi innostunutkin siihen enemmälti mikäli opettajani, kanttori Kauhanen ei olisi ollut liian vaativa ja tiukka. Vaihdoin soittimen klarinettiin jota soittelin vuoden verran ilman sen kummempaa opetusta.
Kouluaika meni takellellen koska kiinnostuksen kohteet oli muualla kuin opiskelussa. Pääsin ala-asteen läpi kohtullisesti mutta ylä-aste tuotti sunnatonta tuskaa.
Yläasteella rakensin puutöissä itselleni basson. Lankusta tuli niin painava etten jaksanut kannatella sitä samoin kuin Kisse Häkkinen, esikuvani! Eikä se mitään rockkia ole jos poju istuu penkillä ja vääntää bassoa...
Hurriganesin näin eka kertaa, eka levyn julkaisun aikaan ( Rock´´n roll all night long ) Pieksämäen urheilutalossa. Tuo oli käännekohta musiikillisesti. Äijät soitti niin kovaa että lavan edessä ollessani purut tippuivat katosta lavalle!! Tää on oltava se mun juttu, tohon pitää pyrkiä.
Fillarilla kikkailtiin ja etuhaarukoita pidennettiin siinä sivussa ja kuhmuja hankittiin.
Noihin aikoihin hyvä ystäväni haki musiikkiopistoon kitaran opiskeluun. Koska häntä pelotti sen verran lähdin henkiseksi tueksi mukaan. Istui takariviin ja minullekin ojennettiin testilappu täytettäväksi vaikka en ollut sinne menossakaan. No täytin lapun ja pääsin sisään kirkkaasti!! Rehtori sitten kysyi mitä haluan alkaa opiskelemaan kun lapusta jäi soitin pois. Kerroin tehneeni basson joten sinne vaan. Huoneessa odotti valtava kontra-basso ja palasin takasin. Seuraavaksi ehdotettiin kitaraa, pianoa, viulua ym kunnes tuli rummut! Joo tuo kuulostaa hyvältä, olinhan vast ikään nähnyt Hurriganesit ja Remun keikalla. Sinne vaan ja siellä vierähti 5 vuotta. Opettajani Hentunen oli loistava ja innostava opettaja, hän sai minut syttymään rumpuihin. Suoritin tuona aikana Sibelius Akateiman toiseen kurssitutkintoon vaadittavan oppimäärän vaikka minulla ei alkuaikoina edes ollut omia rumpuja joilla treenata läksyjä. Treenasin erikoisluvalla koululla omia aikojani...
Mentiin siis yläastetta ja isäni teki melkoisen sijoituksen ja osti minulle ekat omat rummut. Oli aika perustaa pikkuhiljaa omia bändejä, niitä tulikin sitten melkoinen määrä... Soitettiin ekana Ganesia pommisuojassa ja ekat keikatkin tuli tehtyä. Enää en jännittänyt yleisön reaktioita... wink
Sitten mentiin punkkia, progee, heviä, humppaa, ja tehtiin keikkaa...
Yläasteen viimeisillä luokilla samalla luokalla oli myös Timo Tissari niminen ystäväni. Soittelimme tuolloin Jäppilässä upeassa vanhassa koulussa ja väänsimme naamat totisena heviä ja progee. Edelleenkin tallessa olevista nauhoituksista kuvastaa pilkkasen myös ammattitaitoa
Timo ehdotti minulle 16 vuotiaana koulussa että lähdetään Patu jenkkeihin... Arastelin ja lupasin tulla perästä jos siellä pärjäät. Timppa lähti reppu selässä ja eteni jopa Sony Music, New York, studion senior engineeriksi. Kävin toki 4 kertaa katsomassa uran etenemistä mutta edelleenkin olen täällä.
Mopon hankin kukkalähetyksiä fillarilla vieden, mutta sain kumminkin vaadittavat rahat kasaan. Mökillä rassattiin serkkupoikani kanssa vanha NSU käyntiin kun isältäni loppui mielenkiinto siihen. Lupasi sen meille jos saamme sen käyntiin. Olisittepa nähnyt yksi kesäinen yö isukin ilmeen kun heräsi siihen että ilman pakoputkea käyvä NSU toimi sittenkin pihassa
Pakkohan se sit oli meille antaa kun oli luvannut ja sillä sitten kurvailtiin tyyny perseen alla pitkin taimitarhan hiekkateitä...
Yläasteen 8:s luokka tuplaten etenin säälistä ammattikouluun autonasentajalinjalle. Se meni 2 vuodessa läpi ja auton ajokorttikin tuli hankittua. Eka autoni liikenteessä oli, kuinka ollakaan, NSU! ei tosin tuo peltoauto vaan toinen sellainen... Samaan aikaan luokalla oli mm Risto Kuisma joka oli kiinnostunut kilpaveneilystä. Risto voitti sittemmin maailmanmestaruudenkin pienemmissä luokissa...
Perustettiin elävänmusiikin yhdistykset, cruisailtiin jenkeillä, tehtiin paikallisradioita ja ravintoloita ( edelleen ), Tehtiin soittokeikkoja ja toimittiin tiskijukkana discoissa sekä keikoilla ( Vuodesta 1979 lähtien ammatiksi edelleen ), miksailin bändejä ( edelleen ), rakennettiin festareita...
Naispuolisista olennoista kiinnostuin joskus 15 v kun tajusin mitä tuolle vehkeellä voi tehdä joka jalkojen välissä oleilee... Se jälkeen se sitten onkin ollut yhtä vaakalentoa. Ilon ja pettymyksen täyttämiä aikoja. Olen ollut 3 kertaa kihloissa ja 2 kertaa naimisissa. Minulla on elossa 2 kpl 19 v poikaa, heillä on ikäeroa 4 kuukautta sekä viimeisestä avioliitosta 8 v poika...
Nyt vietän aikaa poikamiehenä.
Ensimmäinen lapseni ( Tyttö ) kuoli aitinsä kanssa traagisesti liikenneonnettomuudessa 1986. Vedin viinaa suruun 5 vuorokautta jonka jälkeen tein ratkaisun elämälleni. Vaihtoehdot olivat, täysipäiväinen juoppo tai jotain tehokasta toimintaa joka vie ajatukset muualle negatiivisista asioista. Päätin valita jälkimäisen ja perustin hyvien ystävieni kanssa Pieksämäelle american autokerhon ( PHRA ry ) Mukana perustavassa johtokunnassa oli myös siskoni Minna ja hän oliin toiminnassa mukana pitkään. Minusta valittiin puheenjohtaja jossa tehtävässä olin 5 vuotta. Heti kerhon perustamisen jälkeen mieleeni hiipui haave omasta radasta. Antti Purasen kanssa asiaa lähdettiin suunnittelemaan ja sittemmin ideaan innostui Pasi Häkkinen. Olimme kaikki kolme Motoparkissa pääosakkaina sekä FHRA, koska kisoja ei voinut järjestää ilman heitä. Sittemmin FHRA kusetti homman nurin ja homma kaatui osaltamme ennenkuin se edes kunnolla saatiin käyntiin.
Osuus Motopark Oy:stä oli myös ajajayhdistyksellä muodollisella panoksella mutta heidän suuntaansa meillä ei todellakaan ole antipatioita, upeaa sakkia
Formuloista seuraamaan paikan päältä kiinnostuin formula fun clubin reissulla 90 luvun puolivälissä. Ne lentävät savolaiset...
Tarinaa olisi vaikka kuinka paljon mutta eiköhän tässä tärkeimmät. Niin ja sen verran vielä että musa-aikoina perustettiin 80 luvun lopulla kavereiden kanssa äänitys-studio ( All Music & Media Oy ) Tulloin 89 tehtiin projekti Bat & Ryyd alusta loppuun ja keikoilla pyörittiin yli vuoden enemmän tai vähemmän liikuttuneessa mielentilassa. Sittemmin pistin itsekin sarvet päähän ja keikkailtiin viime syksyyn saakka jolloin vetäydyin projektista pois...
REFERENSSIT
· Ammattimainen DJ- ja kuulutustoiminta vuodesta 1977 lähtien.
· Pieksämäen elävän musiikin yhdistyksen perustava johtokunta 1980
· Musiikkiopisto opiskelu, lyömäsoittimet 1976-1980
· Radio- ja äänentoistolaitteiden tuonti USA:sta sekä laitteistojen asennus, Radio Keski-Savo Oy 1991
· Ohjelmatoimitukset 1985 alkaen sekä radiomainonnan markkinointi ja valmistus, Radio Keski-Savo Oy 1989-1993
· Motopark moottoriurheilukeskuksen idea, kohteen käynnistäminen ja liiketoiminnan suunnittelu, pää-osakas 1986-1991, Virtasalmi 1986
· Musiikki- ja autourheilun massatapahtumien vastuullinen organisointi, Motopark Oy 1986-1991
· Top Alcohol luokan kiihdytysurheilun Suomen mestaruus tallipäällikkönä 1993
· Yksi kolmesta pääosakkaasta studio All Music & Media Oy:ssä
· PHRA ry, Pieksämäen Hot Rod Association ry, perustaja, puheenjohtaja sekä markkinointivastuun hoito 1986-1991
· Osuuskunta Taito Team, hallituksen varapuheenjohtaja 1992-1994
· Formula Fun Club of Finland, Itä-Suomen piiriedustaja 1995 alkaen, tiedottaminen, club-tapahtumien ja radio-ohjelmien hoito
· Ammattikoulun erikois-opettaja, Suomen ensimmäinen oppilinja, ääni- ja valotekniikka 1999
· Suomen lentopallo instituutin valmistelevan ohjausryhmän jäsen 2000-2001
· Pieksämäki volley hallituksen jäsen, kuulutus- ja ohjelmavastaava 1998-2001
· Pieksämäen Namika / Keski-Savon Paterin kuulutus- ja ohjelmavastaava, beach volley-tapahtumien organisointi 1978-2001
· Rinneradio idea ja projektipäällikkö 1996 alkaen
· Hankesuunnittelija / projektityöntekijä-opistotasonkoulutus Pieksämäki 2000
· Tietokoneen kansallinen ajokorttitutkinto Kuopio 2001
· Hotelli- ja ravintolavastaava, ideointi, tietotekniikka- ja markkinointivastaava Hotel Kemijärvi 2001-2002
· Itä-lapin yhteismarkkinoinnin jäsen Kemijärvi 2001-2002
· Dance Bar Cinema ohjelmavastaava Pieksämäki 2003 alkaen
Jari Kaplas
Kukahan tämänkin jaksaa lukea...
Itse kaiketi sitten lukeennun sinne forumilaisten vanhempaan päähän koska olen nähnyt päivänvalon 17.11.1961 Pieksämäen aluesairaalassa. Nimeni on Jari "Patu" Kaplas. ( Minkan isoveli )
Tuolloin vietettiin armonvuotta jolloin Pieksämäen kauppala muuttui kaupungiksi.
Elämäni olen elänyt tiiviissä suhteessa musiikkiin ja moottoriurheiluun. Isäni ajoi ennen syntymääni kilpaa SM-tasolla mottoripyörällä eri luokissa. Tuolta ajalta hänellä on mittava kokoelma eri pystejä ja lehtileikkeitä joita ihastuksekseni lueskelin.
Ollessani vaahtosammuttimen kokoinen viikari isän ajoi viimeisiä kertoja kilpaa, tällä kertaa mikroautolla. SM-kisat ajettiin Pieksämäen torin ympäristössä ja silloin olin jo mukana varikolla ensi kertoja. Tarina kertoo, lehtijututkin sen todistavat, isäni ajoi kilpaa Lars Rosbergin kanssa voittaen hänet niukasti. Varikolla olin siis tavannut myös Keke Rosbergin...
Liekö tuossa ollut eka kosketus moottoriurheilun syvimpään olemukseen? Joka tapauksessa silloin ajettiin myös Jyväskylän Suurajot seutukunnalla joita toki piti päästä katsomaan ja kisamakkaraa nauttimaan risiiniöljyn tuoksussa.
Ensimmäinen julkinen esiintyminen ajoittuu reilusti ennen koulun alkua. Oli eläkeläisten joulujuhla johon minut pyydettiin laulamaan " maan korvessa kulkevi lapsosen tie ". Jännitti suunnattomasti kun salintäyteinen, hiljainen yleisö odotti mitä tuleman pitää. Lauloin laulun reippaasti ja kun sain laulun päätökseen, yleisö nousi seisomaan ja taputtamaan innokkaasti, pyytäen lavalle uudestaan! Säikähdin tuota niin että juoksin itkien äidin syliin, luulin ettei minusta pidetty ja minut buuattiin lavalta!!!
Tuolloin ja ala-asteen aikoihin otin pianotunteja, ja olisin kaiketi innostunutkin siihen enemmälti mikäli opettajani, kanttori Kauhanen ei olisi ollut liian vaativa ja tiukka. Vaihdoin soittimen klarinettiin jota soittelin vuoden verran ilman sen kummempaa opetusta.
Kouluaika meni takellellen koska kiinnostuksen kohteet oli muualla kuin opiskelussa. Pääsin ala-asteen läpi kohtullisesti mutta ylä-aste tuotti sunnatonta tuskaa.
Yläasteella rakensin puutöissä itselleni basson. Lankusta tuli niin painava etten jaksanut kannatella sitä samoin kuin Kisse Häkkinen, esikuvani! Eikä se mitään rockkia ole jos poju istuu penkillä ja vääntää bassoa...
Hurriganesin näin eka kertaa, eka levyn julkaisun aikaan ( Rock´´n roll all night long ) Pieksämäen urheilutalossa. Tuo oli käännekohta musiikillisesti. Äijät soitti niin kovaa että lavan edessä ollessani purut tippuivat katosta lavalle!! Tää on oltava se mun juttu, tohon pitää pyrkiä.
Fillarilla kikkailtiin ja etuhaarukoita pidennettiin siinä sivussa ja kuhmuja hankittiin.
Noihin aikoihin hyvä ystäväni haki musiikkiopistoon kitaran opiskeluun. Koska häntä pelotti sen verran lähdin henkiseksi tueksi mukaan. Istui takariviin ja minullekin ojennettiin testilappu täytettäväksi vaikka en ollut sinne menossakaan. No täytin lapun ja pääsin sisään kirkkaasti!! Rehtori sitten kysyi mitä haluan alkaa opiskelemaan kun lapusta jäi soitin pois. Kerroin tehneeni basson joten sinne vaan. Huoneessa odotti valtava kontra-basso ja palasin takasin. Seuraavaksi ehdotettiin kitaraa, pianoa, viulua ym kunnes tuli rummut! Joo tuo kuulostaa hyvältä, olinhan vast ikään nähnyt Hurriganesit ja Remun keikalla. Sinne vaan ja siellä vierähti 5 vuotta. Opettajani Hentunen oli loistava ja innostava opettaja, hän sai minut syttymään rumpuihin. Suoritin tuona aikana Sibelius Akateiman toiseen kurssitutkintoon vaadittavan oppimäärän vaikka minulla ei alkuaikoina edes ollut omia rumpuja joilla treenata läksyjä. Treenasin erikoisluvalla koululla omia aikojani...
Mentiin siis yläastetta ja isäni teki melkoisen sijoituksen ja osti minulle ekat omat rummut. Oli aika perustaa pikkuhiljaa omia bändejä, niitä tulikin sitten melkoinen määrä... Soitettiin ekana Ganesia pommisuojassa ja ekat keikatkin tuli tehtyä. Enää en jännittänyt yleisön reaktioita... wink
Sitten mentiin punkkia, progee, heviä, humppaa, ja tehtiin keikkaa...
Yläasteen viimeisillä luokilla samalla luokalla oli myös Timo Tissari niminen ystäväni. Soittelimme tuolloin Jäppilässä upeassa vanhassa koulussa ja väänsimme naamat totisena heviä ja progee. Edelleenkin tallessa olevista nauhoituksista kuvastaa pilkkasen myös ammattitaitoa
Timo ehdotti minulle 16 vuotiaana koulussa että lähdetään Patu jenkkeihin... Arastelin ja lupasin tulla perästä jos siellä pärjäät. Timppa lähti reppu selässä ja eteni jopa Sony Music, New York, studion senior engineeriksi. Kävin toki 4 kertaa katsomassa uran etenemistä mutta edelleenkin olen täällä.
Mopon hankin kukkalähetyksiä fillarilla vieden, mutta sain kumminkin vaadittavat rahat kasaan. Mökillä rassattiin serkkupoikani kanssa vanha NSU käyntiin kun isältäni loppui mielenkiinto siihen. Lupasi sen meille jos saamme sen käyntiin. Olisittepa nähnyt yksi kesäinen yö isukin ilmeen kun heräsi siihen että ilman pakoputkea käyvä NSU toimi sittenkin pihassa
Pakkohan se sit oli meille antaa kun oli luvannut ja sillä sitten kurvailtiin tyyny perseen alla pitkin taimitarhan hiekkateitä...
Yläasteen 8:s luokka tuplaten etenin säälistä ammattikouluun autonasentajalinjalle. Se meni 2 vuodessa läpi ja auton ajokorttikin tuli hankittua. Eka autoni liikenteessä oli, kuinka ollakaan, NSU! ei tosin tuo peltoauto vaan toinen sellainen... Samaan aikaan luokalla oli mm Risto Kuisma joka oli kiinnostunut kilpaveneilystä. Risto voitti sittemmin maailmanmestaruudenkin pienemmissä luokissa...
Perustettiin elävänmusiikin yhdistykset, cruisailtiin jenkeillä, tehtiin paikallisradioita ja ravintoloita ( edelleen ), Tehtiin soittokeikkoja ja toimittiin tiskijukkana discoissa sekä keikoilla ( Vuodesta 1979 lähtien ammatiksi edelleen ), miksailin bändejä ( edelleen ), rakennettiin festareita...
Naispuolisista olennoista kiinnostuin joskus 15 v kun tajusin mitä tuolle vehkeellä voi tehdä joka jalkojen välissä oleilee... Se jälkeen se sitten onkin ollut yhtä vaakalentoa. Ilon ja pettymyksen täyttämiä aikoja. Olen ollut 3 kertaa kihloissa ja 2 kertaa naimisissa. Minulla on elossa 2 kpl 19 v poikaa, heillä on ikäeroa 4 kuukautta sekä viimeisestä avioliitosta 8 v poika...
Nyt vietän aikaa poikamiehenä.
Ensimmäinen lapseni ( Tyttö ) kuoli aitinsä kanssa traagisesti liikenneonnettomuudessa 1986. Vedin viinaa suruun 5 vuorokautta jonka jälkeen tein ratkaisun elämälleni. Vaihtoehdot olivat, täysipäiväinen juoppo tai jotain tehokasta toimintaa joka vie ajatukset muualle negatiivisista asioista. Päätin valita jälkimäisen ja perustin hyvien ystävieni kanssa Pieksämäelle american autokerhon ( PHRA ry ) Mukana perustavassa johtokunnassa oli myös siskoni Minna ja hän oliin toiminnassa mukana pitkään. Minusta valittiin puheenjohtaja jossa tehtävässä olin 5 vuotta. Heti kerhon perustamisen jälkeen mieleeni hiipui haave omasta radasta. Antti Purasen kanssa asiaa lähdettiin suunnittelemaan ja sittemmin ideaan innostui Pasi Häkkinen. Olimme kaikki kolme Motoparkissa pääosakkaina sekä FHRA, koska kisoja ei voinut järjestää ilman heitä. Sittemmin FHRA kusetti homman nurin ja homma kaatui osaltamme ennenkuin se edes kunnolla saatiin käyntiin.
Osuus Motopark Oy:stä oli myös ajajayhdistyksellä muodollisella panoksella mutta heidän suuntaansa meillä ei todellakaan ole antipatioita, upeaa sakkia
Formuloista seuraamaan paikan päältä kiinnostuin formula fun clubin reissulla 90 luvun puolivälissä. Ne lentävät savolaiset...
Tarinaa olisi vaikka kuinka paljon mutta eiköhän tässä tärkeimmät. Niin ja sen verran vielä että musa-aikoina perustettiin 80 luvun lopulla kavereiden kanssa äänitys-studio ( All Music & Media Oy ) Tulloin 89 tehtiin projekti Bat & Ryyd alusta loppuun ja keikoilla pyörittiin yli vuoden enemmän tai vähemmän liikuttuneessa mielentilassa. Sittemmin pistin itsekin sarvet päähän ja keikkailtiin viime syksyyn saakka jolloin vetäydyin projektista pois...
REFERENSSIT
· Ammattimainen DJ- ja kuulutustoiminta vuodesta 1977 lähtien.
· Pieksämäen elävän musiikin yhdistyksen perustava johtokunta 1980
· Musiikkiopisto opiskelu, lyömäsoittimet 1976-1980
· Radio- ja äänentoistolaitteiden tuonti USA:sta sekä laitteistojen asennus, Radio Keski-Savo Oy 1991
· Ohjelmatoimitukset 1985 alkaen sekä radiomainonnan markkinointi ja valmistus, Radio Keski-Savo Oy 1989-1993
· Motopark moottoriurheilukeskuksen idea, kohteen käynnistäminen ja liiketoiminnan suunnittelu, pää-osakas 1986-1991, Virtasalmi 1986
· Musiikki- ja autourheilun massatapahtumien vastuullinen organisointi, Motopark Oy 1986-1991
· Top Alcohol luokan kiihdytysurheilun Suomen mestaruus tallipäällikkönä 1993
· Yksi kolmesta pääosakkaasta studio All Music & Media Oy:ssä
· PHRA ry, Pieksämäen Hot Rod Association ry, perustaja, puheenjohtaja sekä markkinointivastuun hoito 1986-1991
· Osuuskunta Taito Team, hallituksen varapuheenjohtaja 1992-1994
· Formula Fun Club of Finland, Itä-Suomen piiriedustaja 1995 alkaen, tiedottaminen, club-tapahtumien ja radio-ohjelmien hoito
· Ammattikoulun erikois-opettaja, Suomen ensimmäinen oppilinja, ääni- ja valotekniikka 1999
· Suomen lentopallo instituutin valmistelevan ohjausryhmän jäsen 2000-2001
· Pieksämäki volley hallituksen jäsen, kuulutus- ja ohjelmavastaava 1998-2001
· Pieksämäen Namika / Keski-Savon Paterin kuulutus- ja ohjelmavastaava, beach volley-tapahtumien organisointi 1978-2001
· Rinneradio idea ja projektipäällikkö 1996 alkaen
· Hankesuunnittelija / projektityöntekijä-opistotasonkoulutus Pieksämäki 2000
· Tietokoneen kansallinen ajokorttitutkinto Kuopio 2001
· Hotelli- ja ravintolavastaava, ideointi, tietotekniikka- ja markkinointivastaava Hotel Kemijärvi 2001-2002
· Itä-lapin yhteismarkkinoinnin jäsen Kemijärvi 2001-2002
· Dance Bar Cinema ohjelmavastaava Pieksämäki 2003 alkaen
Jari Kaplas
Kukahan tämänkin jaksaa lukea...
