F1-Forumilaiset esittäytyvät

[oltzu]

Tuleekohan tämmösestä kirjoittamisesta nyt yhtään mitään? No katotaan.

Lokakuun 3. päivä vuonna 1985 noin puol yheksän aikaan illalla Oulaskankaan sairaalassa tupsahti maailmaan tämmönen pojan kloppi, joka sitten sai myöhemmin nimekseen Olli Tapani Pekkala. Äitee olisi kuitenkin halunnut, että nimeksi tulee Joonas, mutta ei sitten tullut.

Koko ikäni olen asunut Matxin nuoruuden kaupungin vieressä elikkä Nivalassa. Elämäni ainoa muutta tapahtui, kun olin 9kk vanha. Silloin me muutettiin kylältä nykyiseen taloon joka sijaitsee noin 9km keskustasta. Pikkupoikana minua on pidetty varsin iloisena miehen alkuna. Myös avuliaisuutta on arvostettu. Nykyään noista ei taida olla mitään enää jäljellä.

Kouluun menin sitten joskus ja asia, jonka muistan ensimmäisestä päivästä on kaverin paita. Siinähän sitten menikin nopsasti ala-aste ikä ja sitten edessä oli siirtyminen yläasteelle. En ole ikinä ollut mikään suosittu ihminen koulussa, eikä se kyllä haittaakkaan yhtään. Mieluummin minä olenkin se takarivissä oleva hiljainen, kuin eturivissä oleva nuoleskeleva tyyppi. Nyt mä käyn Nivalan lukiota ja olen sitten ensi vuoden abi. Tavoitteena olisi saada se lätsä päähän ja sitten kesällä armeijjaan.

Harrastuksista sen verran, että olen aina ollut kiinnostunut kaikista moottorilla käyvistä laitteista. Formuloitten seuraaminen aktiivisesti alkoi vuodesta 1994. Rakkain harrustus kuitenkin on jalkapallo, jonka pelaamisen aloitin seitsemän vanhana. Sitten yleisurheilua tuli kovastikkin reenattua muutama vuosi sitten ja paras saavutus taitaa olla piirinmestaruus....

Siinäpä oli minun tarinani lyhykäisyydessään, kaikkia en viittinyt kertoa, koska halusin säästää teidän hermoja.

 

[PekPoy]

25. helmikuuta Herran vuonna 1986 syntyi maailmaan napanuora kaulansa ympärillä Pekka Pöyhönen. Hengenlähtö oli lähellä vaan eipä lähtent. Syntyessä minulla oli jo hirvittävä musta hiuspehko päässä, enkä ole päivääkään kohdun ulkopuolisen elämäni aikana ollut kalju. Vajaat kolme vuotta vanhempi isoveljeni oli aluksi ollut minusta kuulemma tosi mustasukkainen. "On se muuten ihan kiva muttaku sillä on nuo nahkaset hampaat." Niin oli sanonut kun joku täti oli kysynyt mielipidettä minusta.

Rupesin käymään lastentarhaa jossakin vaiheessa. Ennen sitä vanhempani olivat kokeilleet jos jonkinlaisessa hoitopaikassa, mutta päättivät laittaa ihan kunnon tarhaan viimeistään siinä vaiheessa kun joku saatanan pelle ämmä, "perhettuttava" oli kai olevinaan, oli retuuttanut minua hoitopaikassa siihen malliin että korva vuosi verta.

Tarhassa olin kiltti poika ja tarhatätien suosiossa. Minut laitettiin suoraan vähän vanhempien ryhmään, koska en halunnut nukkua päiväunia. Opin lukemaan ja kirjoittamaan 4-vuotiaana ja mukavin tarhatäti, Anna-Maija, ehdotti vanhemmilleni että menisin kouluun 6-vuotiaana. Olin Anna-Maijan kanssa samaa mieltä, koska halusin isoksi pojaksi ja sen lisäksi suurin osa kavereistani oli minua vuotta vanhempia enkä halunnut jäädä tarhaan kun he menisivät kouluun. Kävin palikkatesteissä ja testaajatyttö sanoi että voin ihan hyvin aloittaa koulun etuajassa.

Eli menin siis kouluun kuusivuotiaana. Ala-asteella olin kanssa kiltti poika ja koulumenestys oli kiitettävää tasoa koko ala-asteen ajan. En ollut mikään hirvittävä nörtti tahi hikipinko kuitenkaan, en oikeastaan koskaan ole hirveästi lukenut koulua varten. Tämän ansiosta en ala-asteellakaan jäänyt kavereitta, olin kaikkien kanssa vähintäänkin kohtuullisissa väleissä ja hyviä ystäviäkin onneksi oli. Ensimmäinen Formuloihin liittyvä muistikuvani liittyy myös ala-asteaikaan, "yllättäen" vuoteen '94. Katsoin Imolan kisaa iskän kanssa ja äiti itki kun tuli ilmoitus Sennan kuolemasta. Kaveri tuli kisan jälkeen hakemaan leikkimään ja muistan kuinka kysyin että "Ai oliks tuo joku hyvä vai?" Kauden '96 aikana rupesin seuraamaan Ykkösiä enempikin. Lähdin tosin aina pyöräilemään sen jälkeen kun Häkkinen keskeytti. Yläasteen kävin puoliksi englannin kielellä, mikä oli tosi hyvä homma. Opiskeleminen monen eri kansallisuuden edustajan kera avarsi myös näkemyksiä. Yläasteella "sosiaalinen asemani" oli suunnilleen samanlainen kuin aiemminkin ja päättötodistuksen keskiarvokin oli muistaakseni 9,6. Kävin yläasteen ja lukion välisenä kesänä rippileirin, jolla oli oikein mukavaa. Nyt opiskelen Ressun lukiossa, kesän jälkeen alkaa abivuosi. Espanjan kirjoitin jo, M oli arvosana.

Rupesin viime vuoden puolella nostelemaan painoja. Syy oli se, että rupesi kovasti vituttamaan savolaisten sukulaisten kuittailut siitä, että ruumiinrakenteeni on aina ollut todella hoikka. Eivät vittuile enää, paino on puolessa vuodessa noussut kymmenisen kiloa enkä ole mikään _ihan_ täysi kukkakeppi enää. Mutta toki pitää vielä jatkaa kun on kerta aloittanutkin.

Olen nyt siis 17-vuotias ja asun Helsingissä, samassa talossa jossa olen asunut koko ikäni. Tästä jatkellaan.

Tosi hyvä toikki muutes.

 

[AJaN]

Mä on vaan tämmönen yksi tyyppi. Jotkut forumilaisistakin mut on nähneet, yhdessä möötessä ainakin ja onpa joku forumilainen yön tunteina NHL-jääkiekkoakin asunnossani seurannut.

Kunniakseni liputetaan 6.12 ja jostain syystä kyseistä päivää juhlistettiin jo 63 vuoden ajan ennen syntymääni. ("Krisselle" vai oliko se "Alb-sedälle", kuitenkin sille hitaammalle osapuolelle kaksikosta, tiedoksi, syntymävuoteni on siis 1980)

Terveydenhoitaja ennusti vielä 12-vuotiaana minun kasvavan pituudeltani n.165 senttiseksi parhaimmillaan, mutta arvaus meni pieleen ja ylsin jopa 184 senttiin. Minut punnitaan kuitenkin vanhan, sysipaskan, vitsin mukaan yhä neuvolassa sillä ennätyspainoni on 94 kg, tavallisesti, kuten nytkin, paino on pysynyt siinä 85 kilogramman tienoilla. Olen kuudesta sisaruksesta toiseksi vanhin. Se ainoa vanhempikin on tyttö, jonka olen jo ajat sitten ohittanut voimiltani.

AJaN, tulee nimikirjamistani.

Antti Jari Nousiainen

Alunperin se oli AJN, mutta muutin sen autourheilullisempaan muotoon tajuttuani yhteyden. Melkoinen sanaleikki, eikö?

Tunsin joskus löyhästi nimimerkki Timoteuksen veljen.

Passissa lukee Tampere syntymäpaikkana. Tarkempi syntymäkoti on Lentävänniemen kaupunginosa ko.kaupungissa.

Olen mukava mies ja mielestäni kaikkia muita älykkäämpi. Ja lisäksi minä tiedän, kaiken tiedän. Hyveisiini kuuluu myös vaatimattomuus, joka kieltämättä menee silloin tällöin jopa itsensä väheksymisen puolelle.

Sitten vielä, minun suosikkini on Mad on suosikkini minun.

Jyrki Prusin come-backin odottaminen on lisäksi elämäni tarkoitus. Usein iltaisin huomaan ajattelevani Prusin kryptista ennustusta "schumacher Voitta vielä 3nen mestaruuden mutta ei enempää tai ehkä Neljä"

<small>[ 04-07-2003, 21:14: Message edited by: AJaN ]</small>

 

[Sammypiru]

Lyhyesti, jotta kaikki jaksavat lukea:

Syntynyt: 6.9.1977 keisarin leikkauksella. Olin jo mies syntyessäni.

Isä menehtyi ollessani 1,5 vuotias, joten minulla ei koskaan ole ollut isää. Olin lapsuudessani enollani hoidossa, joka onkin minulle ollut sellainen miehen malli.

Asunut koko ikänsä Huittisissa. Koulu ollut tasapaksua.

Styylannut avovaimon kanssa 7 vuotta.

Pari kissaa on kuseksimassa nurkkiin.

GPL alkoi joskus kait 2001 syksyllä. F1racing.net, PekPoy ja rWest ovat tuoneet minut näihin maisemiin ja kiitänkin heitä suuresti. Pidän heitä kavereina, vaikken koskaan ole nähnytkään. Eppu, Arc, Wilpuri, Niko, Lie, PeePee, Raman ja kaikki muut ovat myös tulleet kavereiksi tapaamistemme johdosta. Tsemppiä jätkät. Ajamme vielä pappoinakin kilpaa, jollei muilla ni rollaattoreilla.!

<small>[ 05-07-2003, 13:23: Message edited by: Sammypiru ]</small>

 

[burb]

Jooh, otetaas poies, ihan vanhaa ja väärää tietoa.

 

[öö ruz]

Lyhyesti,olen vanhempaa ikäluokkaa täällä, nuoruusvuodet ja osa aikuusvuosistakin meni soitellessa punkbändeissä, F ykkösiä on tullut seurattua jo Keken ajoista lähtien,kisoissa paikan päällä on tullut oltua 6 kertaa.
Vanhalle varikolle kirjoitin Speedy nimellä.
Kartingia olen harrastanut viimeiset 7 vuotta mulla on kolme poikaa ja olen M.K fun clubin puheenjohtaja. Nuo nimikirjaimet tulee yhdestä entisestä......
Öö ruz tulee tietenkin Eau rougesta mikä on maailman ehkä kuuluisin formulamutka. Jatkoa seuraa ehkä......

 

[Mehe Rienarsuo]

Olen Mehe Rienarsuo ja sivelen ihooni piimää.

Tästä nössöjen myöhemmässä elämässä paremmin pärjäämistutkimuksesta oli jätetty pois maininta siitä, että se ei tee heistä edelleenkään mitään varsinaisia voittajia.

 

[tania]

Mie oon Tanja! Synnyin 27.04.1984 Pohjois-karjalan keskussairaalassa Joensuussa. Minut todettiin terveeksi vaaviksi, mutta noin tunti syntymäni jälkeen alkoi tapahtua kummia. Minä jouduin keskoskaappiin, koska minun epäiltiin saaneen vasta-ainetta vereeni äidistä. Kuopiossa oltiin valmiita noutamaan minut helikopterilla erittäin kiireelliseen verenvaihtoon. Onneksi kuitenkin selvittiin säikähdyksellä ja pääsinkin äipän sylkkyyn vielä samana päivänä.

Sen jälkeen elämäni on ollut huomattavasti rauhallisempaa. Olin ihan törkeän ujo ja kiltti lapsi. Vaalea ja pullea! Viihdyin enemmän aikuisten seurassa ja ekaluokalle mennessäni minulla oli vain yksi ystävä. Ystäviä alkoikin sitten pikkuhiljaa tulla lisää iän myötä. Nykyään minulla on melko suuri tuttavapiiri.

Yläasteajat olivat minulle erittäin vaikeita. Halusin olla kaikkea muuta kuin pelkkä Tanja. Silloin taisin aloittaa myös tupakoimisen, koska kaveritkin polttivat. Erittäin huono syy! Luulin joskus 15-vuotiaana että olen ainoa poikajutuissa kokematon. Olin aika LÄSKI ja aloitin karsean laihdutuskuurin. Puolivuotta myöhemmin paino oli tippunut 13 kg ja olin mielestäni onnellinen. Pojatkin alkoivat kiinnostua minusta ja minä pojista. Ensimmäisen suudelmani koin 16-vuotiaana erittäin kivan pojan kanssa.

Minä en seurustele enkä ole koskaan seurustellutkaan. Tykkään pojista kavereina, mutta harvoin haluan mennä kaveruutta pidemmälle. Haluan olla vapaa enkä todellakaan halua olla vangittu mihinkään suhteeseen.

En ole koskaan ollut hyvä koulussa, mutta menin silti lukioon. Aluksi minun oli todella vaikea sopeutua lukiossa opiskeluun ja lopettaminen kävi monesti mielessä. Siitäkin huolimatta minusta tuli ylioppilas tänä keväänä.

Pääsin Outokumpuun opiskelemaan radio ja tv alaa. Opintoni alkavat 12.8 ja minusta pitäisi tulla media-assistentti. Saa sitten nähdä tuleeko. Muutan sunnuntaina Joensuuhun parhaan ystäväni luo. Se tulee olemaan iso muutos minun elämässäni, mutta joskushan senkin on tultava.

 

[Jami]

Moo, kesäkuun 9. päivä vuonna 1979 syntyi poikavauva nimeltään Jarmo Tapani Parkkari Vaasan keskussairaalassa. Isukki oli hirveen tyytyväinen ku tuli poika aikasempien 3 tytön jälkeen. (Kuulemma niin kauan ois tehty tenavia että tulee poika)
Lapsuuteni meni Vaasan suuressa cityssä elellessä, josta muutimma Isoonkyröön n. 40 kilsan päähän Vaasasta kohti Seinäjokea.

Maalle muuton ensimmäänen muistikuva on että juotiin raanavettä (junteille tiedoksi siis vesijohtovettä) ensimmääset kuukauret kuin limsaa, niin hyvää soli Vaasan veden jälkeen. Ja toinen kiva muisto o noilta ajoolta koira joka hankittiin, ja meikäläinen sen sai nimetä Pipsaksi. Koira olikin meillä ainakin 9 vuotta, ennenkö soli pakko tappaa, meni lonkat niin huanoksi.

Noh, kouluni moon käynyt siis täällä Isossakyrössä, ala-asteella molin tunnollinen oppilas, ehkäpä siitä syystä että koulu o aina ollut suhteellisen heleppoa.
Oon aina ollut vähän syrjäänvetäytyvä ja ujo, joten yllätyksenä tuli yläaste aikainen remuaminen sillä yläasteella alkoo sitten remuaminen ja ryyppääminen. Olin näitä pienen yläasteen "pahoja" poikia. Voi niitä aikoja, vaikka ei nyt niitä pahemmin kaipalekkaan toisaalta..

Kavereita yläasteella oli useempikin, mutta vain muutama on säilynyt näihin päiviin asti. Laatu korvaa määrän!
Ylä-asteelta painelin Seinäjoen sihteeriopistoon (kauppikseen) josta 3 vuaren kuluttua valmistuin Tietohallintomerkonomiksi. Puolen vuaren päästä lähärin Kajaaniin sotimaan, josta takaisin pohojanmaan lakeuksille päästyäni olikin aika lentää kotopesästä 5 kilsan päähän omaan kämppään ja omaan rauhaan. Hyvin pian myäs armeijasta päästyäni pääsin nykyiseen työpaikkaani ATK-tukihlöksi/tietokonemyyjäksi.

Naisista mä ny en rupee sen kummenmin kertoolemahan, muutaku tällähetkellä onnellisesti avoliitossa täällä kunnan vuokrakämpässä asustelen.

F1-forum tuli elämääni varmaan jossain vuaren 99 kohilla, aluksi luin vain viestejä, ja lopulta oli pakko hyvin säästeliäästi avattu sanainen arkku avata. Ei mulla hirveesti asiaa oo, mutta teirän viestejä o iha kiva lukia.

Että semmoonen tarina. Emmää näin paljoo murtehella normaalisti jaarittele kuhan piti ny saara vähän pohojolaista sekootusta tähänki soppaan. wink

 

[Jacques]

Kun vain vajaa kuukausi oli kulunut Patrick Depaillerin kuolemasta syntyi Hyvinkäällä 28.8.1980 klo 19.03 maailmaan yksi maailman historian kenties suurimmista riesoista, eli minä.

Vuoden ikäisenä konttasin kerrostalon käytävillä kumikäärme suussa, 17 vuotta myöhemmin konttasin muuten vaan hyvinkään lentokentällä pidetyssä rantarockissa, jolloin (vasta) otin elämäni ensimmäiset kännini. Siihen väliin mahtui paljon erilaisia tapahtumia. Kenties suurin elämääni mullistanut tapahtuma sijoittui vuoden 1993 maaliskuuhun. Selailin tv-kanavia televisiosta ja huomasin että yhdeltä kanavalta tuli "jotain formuloita" (Etelä-Afrikan kisa). Kun muutakaan ei tullut niin jäin sitten katsomaan kisaa, ja jäin sitten samantien koukkuun. Meni muutama viikko ja huoneessani oli kaikki Hyvinkään kirjastosta löytämäni kirjallisuus Formula ykkösistä. Siitä se sitten lähti, tulin täydellisesti F1-hulluksi. Kirjoittelin koulussa aineisiin formula ykkösistä aina kun aihe oli vapaavalintainen. Jopa vuonna 2000 kauppiksen päättötyön onnistuin tekemään täysin Formula ykkösistä kun tein F1-tilastoja käsitelleet nettisivut. Miten ne sitten liittyivät kaupalliseen alaan? Ei kai mitenkään mutta nelonen siitä tuli, muulla ei ole väliä.

Ehkä suurin nykypäivään vaikuttavin tekijä oli se kun joskus 93-94 luin eräästä kirjasta kuljettajasta nimeltä Gilles Villeneuve. Löysin lopulta muutamia kirjoja joissa hänen suorituksistaan oli mainittu ja se sai aikaan suuren vaikutuksen. Ja kun sitten kuulin ekan kerran Gillesin pojasta Jacquesista joka voitti Indy 500 kisan 1994, olin aivan haltioissani. Viimeinen niitti oli Portugalin GP 1996, jossa Villeneuve teki mahdottomasta mahdollisen, ohitti Schumin ulkokautta ja nousi lopulta voittoon ja piti vielä mahdollisuutensa mestaruuteen. Siihen asti olin ollut suomalaiskuskien kannattaja henkeen ja vereen mutta siitä lähtien aloin ajattelemaan asioita laajemmalta mittakaavalta. Häkkinen oli toki 2-3 vuoden ajan suosikkikuljettajani, mutta vuoden 1997 mestaruuden ratkettua, olin myyty mies. Häkkinen ei ollut enää mitään ja Villeneuve asettui jumalankin edelle (samoihin aikoihin minulla meni usko jumalaan).

Epäonni kuitenkin vaivasi minua, vai aiheutinko minä epäonnea? Häkkinen alkoi menestymään heti kun ei enää ollut ykkössuosikkini ja Villeneuven epäonni taas alkoi lähestulkoon samasta hetkestä. Ilmeisesti suosikkikuljettajani on aina kirottu enkä saa ikinä juhlia ykkössuosikkini menestystä , sillä vielä Jerezissä 97, toivoin enemmän Häkkisen voittoa kuin Villeneuven mestaruutta, ei tosin paljoa tai ehkä neljä.

Löysin tieni Varikolle vuonna 1997. Ensimmäinen otsikkoni omalla nimelläni, Jarkko Koivunen meni suurin piirtein näin: "Häkkinen voittaa 5 kertaa maailmanmestaruuden". Tähän K. Yrjölä vastasi jotain, en muista mitä. 1998 kommentointini varikolla lisääntyi ja keksin itselleni nimimerkin joka jollain tavalla sointuisi oman oikean nimeni kanssa. Nimimerkkiä Jacques en kauaa harkinnut ja sillä tulin tunnetuksi varikolla. Tuohon aikaan olin vielä hyvin realistinen ja vasta myöhemmin kirjoituksissani alkoi paistamaan joissakin häkä-faneissa ärsyttäviä piirteitä, jotka kuitenkin varsin usein olivat tavalla toi toisella faktaa, ainakin minun mielestäni. Varikolta siirryin F1-Forumille lopullisesti 99-vuoden lopulla, kun totesin varikon muuttuneen sikolätiksi.

Enpä tässä muuta elämästäni osaa sanoa, armeija meni nopeasti vuonna 2001 Kotkassa, jonka jälkeen palasin arkeen ja Forumin vakiokirjoittelijaksi. Kiireiden takia välillä kirjoittelen vähemmän, joskus taas enemmän. Parhaimmista ajoista (jolloin kirjoitin päivässä about 10 kommenttia joista jokainen vähintään 3 * A4) on kuitenkin vain muisto jäljellä, sillä opiskelukiireet ja muut kiireet ovat vaikuttaneet asiaan sen verran paljon.

 

[Mosse]

Hei, mä olen Jones. Olen alkoholisti.

(nyt kaikkien tulee vastata: Hei Jones!) doubtful

 

[jenan]

Hoi Janes!

 

[Charlie]

14.8.1979 klo 22.51 syntyi Helsingin Topeliuksenkadulla sijaitsevalla naistenklinikalla nimimerkin Charlie taakse piiloutuva mieshenkilö. Synnyin keisarinleikkauksella pari viikkoa myöhässä, ja hieman outo olen sen jälkeen ollutkin.

Asuin elämäni yhdeksän ensimmäistä vuotta Helsingin Vuosaaressa, josta matka jatkui perheen mukana Järvenpäähän, jossa olen käynyt lähes kaikki kouluni. Tie vei takaisin Helsinkiin vuonna 2000 opiskelujen takia. Ammattikorkeakoulu kutsui (ja on jo takanakin), pohjalla oli lukio ja ylioppilastutkinto. Armeijassakin kävin viihtymässä 98-99, Upinniemessä ja Turun Pansiossa.

Toisella Helsingin kierroksellani olen nyt ehtinyt asua Malmilla, Lauttasaaressa ja Ruoholahdessa. Kohta on taas muutto edessä, ehkäpä tällä kertaa Espooseen. Pakko sitäkin on kokeilla. Vakituinen työpaikka uupuu vielä valmistumisen jälkeen, ja se sekoittaa hieman kuvioita.

Elämäni aikana olen ehtinyt harrastaa partiota, yleisurheilua, jalkapalloa, laskettelua, uintia, pyöräilyä, juoksemista, rullaluistelua ja GPL:ää. Ja tietysti moottoriurheilun seuraamista.

Formuloita aloin seurata joskus vuoden 1986 tienoilla. Sattuneesta syystä kaikki muistikuvat siltä ajalta eivät ole kovin tarkkoja. Keken viimeisen kauden tapahtumista on kuitenkin jonkinlainen käsitys. Muistan kuitenkin varsin hyvin JJ:n ja Häkkisen mukaantulon sarjaan, ja 90-luvun alusta eteenpäin asiat ovat melko kirkkaina mielessäni. Kisojen seuraaminen on ollut pakkomielle niin kauan kuin muistan. Paikan päällä olen ollut kisoissa kaksi kertaa, -96 Estorilissa ja -00 Montrealissa. Molemmat olivat mieleenpainuvia reissuja, hieman eri syistä tosin. Tasaisen vauhdin taulukon mukaan ensi vuonna pitäisi taas mennä. Ja niin menenkin, jos vaan kukkaro kestää.

Formuloissa olen toki aina kannattanut suomalaiskuljettajia, mutta talleista Ferrari on ollut ykkönen melkein 10 vuotta. Vielä 80-luvulla pidin McLarenista, mutta myöhemmin en sitten niinkään paljon. Tätä faktaa eivät suomalaiskuljettajatkaan ole pystyneet muuttamaan.

Nettiin eksyin ensimmäistä kertaa kaiketi vuonna -96 jollain kirjaston koneella. Pitihän sitä käydä tutkimassa mikä ihme se inttternetti oikein on. Kotiin saatiin vihdoin hankittua modeemi loppuvuodesta -97, ja sen jälkeen löysin varsin nopeasti Varikko-nimisen moottoriurheilusivuston. Keskustelupuolelle en eksynyt ihan heti, mutta kun eksyin, en ole ollut pitkään pois. Kirjoittelin aika satunnaisesti, koska nettiyhteys oli mitä oli. Muiden juttuja tuli toki luettua aika paljon.

Kirjoittelun määrä alkoi kasvaa vuonna -99 kun löytyi sellainen työpaikka jossa pääsi tuhlaamaan aikaansa netissä. Samana vuonna alkoi myös opiskelut, joten nettiaika kasvoi kasvamistaan. Edelleen saman vuoden lopulla rekisteröidyin tälle foorumille "varmuuden vuoksi". Varikko alkoi jo silloin vedellä viimeisiään. Lopullisesti siirryin tänne kuitenkin aika paljon myöhemmin vuonna 2000.

Seuraava suuri muutos oli kiinteän yhteyden saaminen omaan kämppään huhtikuussa 2001. F1-forumille oli sitä ennen kirjoiteltu tällä nimimerkillä vain n. 100 viestiä. Sen jälkeen tilanne on huolestuttavasti pahentunut. Viestimäärä on eksponentiaalisesti kasvanut, vaikka olen yrittänyt kommentoida maltillisesti. Aikoinaan en millään jaksanut uskoa, että kirjoittaisin jollekin foorumille edes tuhatta viestiä.

Nimimerkkini tulee juuri sieltä mihin sen moni varmaan liittää. Tunnistan itsestäni samoja luonteenpiirteitä kuin Charlie Chaplinista ja Jaska Jokusesta (Charlie Brown), joten yhtenä muuten tavallisena päivänä sain Järvenpään kodin takkahuoneessa idean siirtyä käyttämään tätä nimimerkkiä. Silloin elettiin siis vielä Varikon aikaa, ehkä vuotta -98. Aiemmin (siis tosi kauan sitten) kirjoitin joka kerta eri nimimerkillä. Silloin ei Varikon "puu"-chatissa pahemmin rekisteröintiä vaadittu.

No siinäpä oli jotain, kuitenkaan ihan henkilökohtaisuuksiin menemättä.

 

[Sam]

Jaahans, pitäisiköhän tänne jotain raapustaa. Olen ilmeisestikin forumin ikäjakauman vanhemmalla puolella oleva kirjoittelija, syntynyt vuonna 1975. Mainitaan, että eräs nimeltä mainitsematon Silkku on minua hitusen vanhempi (ja sen kyllä huomaa wink ).

Olen kuusilapsisen perheen vanhin, olen siis elänyt lasten kanssa koko ikäni. Muuttanut olen sen verran useasti että ukko mustalainenkin rupeaa vihertämään kateudesta Ehkä osin paikkakuntien vaihtumisen takia minulle ei ole juuri kavereita siunaantunut. Lähes aina on kuitenkin ollut yksi hyvä ystävä - kuten tässäkin laatu korvaa määrän.

Urheilua olen tykännyt harrastaa aina. Pesäpalloa pelasin ala-asteikäisenä kohtalaisella menestyksellä. Sen jälkeen tutuksi on tullut yleisurheilu koko lajikirjolla sekä lentopallo. Jääkiekkoa ja futista olen seuratasolla pelaillut, mutta ne lajit eivät ole minua varten - muuten kuin leikkimielisesti harrastettuna.

Jos joku on vilkuillut Raamattu-keskustelua, niin uskonnolla on ollut minuun vaikutusta. Tämä johtuu osin isovanhempieni uskonnollisesta katsomuksesta. Muutenkin isovanhempani ovat olleet minulle hyvin läheisiä. Normaalissa elämässä tämä uskonnollisuus (onkohan minussa ihan oikeaa sellaista ) ei näy juuri mitenkään, tosin kirosanoja en viljele - paitsi joskus harvoin.

Ihmisenä pyrin olemaan suhteellisen neutraali ja ystävällinen muita kohtaan. Välillä oikein harmittaa, kun en osaa olla ilkeä. Toki olen halunnut kulkea valtaväestön sivussa, mutta kapinallinen en ole ollut, vaikka omissa lakkiaisissa minulla olikin spittarit jalassa Nykyinen koulutukseni on tietoliikennetekniikan insinööri. Minulla on hyvä vakituinen työpaikka, jossa saan tehdä koulutustani vastaavaa työtä. (joopa joo, vielä lukion kolmannella haaveilin lastentarhan opettajan ammatista!)

Formuloita olen seurannut pienestä pitäen. Lapsena niitä tuli katsottua iskän kanssa. Muistan hyvin Keken maailman mestaruuden! Sen jälkeen Alain Prost oli suosikkini, arvostin häntä ihmisenä sekä pidin hänen älykkäästä kilpatyylistään. Sennaa vastaavasti ihnosin. Muistan erästä kisaa katsoessani, kun kaverini toivoi Sennan ajavan ulos ja kuolevan. Oma kantani oli hieman lievempi: ajouran loppuminen Kun sitten näin kävi, tuntui se aika pahalta. Jotenkin Mika - Schumi kaksikosta minulle on tullut Prost - Senna mieleen. S-alkavista ajattelen samalla tavalla. Nykyään kannatan Kimiä ja Montoyaa. Alonso rupeaa menettämään osakkeitaan minun silmissäni.

Kun täällä on naisista puhuttu, niin todetaan, että minulla on ollut muutama pitkä seurustelusuhde ja olen ollut yhdessä vaimoni kanssa hieman yli kuusi vuotta. Alku oli aika nopeaa: Noin kolmen kuukauden kuluttua seurustelun aloittamisesta kihloihin. Vuoden kuluttua syntyi tyttö. Kahden vuoden kuluttua suhteen aloittamisesta menimme naimisiin. Siitä reilu puoli vuotta ja syntyi poika. Nyt sitten nautitaan, kun lapset ovat jo "isoja".

 

[Silkku]

Sam
Mainitaan, että eräs nimeltä mainitsematon Silkku on minua hitusen vanhempi (ja sen kyllä huomaa wink ).

Hrmph... doubtful

Sennaa vastaavasti ihnosin. Muistan erästä kisaa katsoessani, kun kaverini toivoi Sennan ajavan ulos ja kuolevan. Oma kantani oli hieman lievempi: ajouran loppuminen Kun sitten näin kävi, tuntui se aika pahalta. Jotenkin Mika - Schumi kaksikosta minulle on tullut Prost - Senna mieleen. S-alkavista ajattelen samalla tavalla.

Ja vielä jatkaa mollaamista.... frown

 

[Sam]

Väärinkäsitysten välttämiseksi esitän julkisen anteeksipyynnön Silkulta: Anteeksi!

Tuossa edellä mainistussa viestissäni S-alkuisilla tarkoitin vain entistä F1-ajajaa, Sennaa sekä nykyistä F1-ajajaa, Michael Schumacheria! En missään nimessä Silkkua, joka on vaikuttanut oikein mukavalta!

Toivottavasti tämä tarkennus nyt on riittävä tuomaan hymyn Silkun suloisille kasvoille. Ja kuten minut nähneet tietävät, en näytä mitenkään ikälopulta, joten vinoiluni Silkkua kohtaan ei missään nimessä ollut loukkaus!

 

[Cinderella007]

Hei. Olen Jonna, syksyllä 18-vuotta täyttävä lukiolaistyttö Kotkasta.

Syntymääni ei taida liittyä mitään traagista. Pienenä olin aika vauhdikas, ja ujo-sana ei oikein kuvaa minua. Omistan myös ihmeellisen taipumuksen saada ihmiset suuttumaan minulle. Olen myös aivan uskomaton friikki-magnetti.

Harrastuksiini on kuulunut ratsastus lähes 10 vuoden ajan(on tullut oma hevonenkin hankittua) ja nyt tässä parin viime vuoden aikana olen alkanut seurailemaan rakkaan ystäväni, foorumillakin joskus pyörähtävän GinaWeen aivopesemänä. Söpön Kimin astuminen formulamaailmaan ei tietenkään myöskään yhtään tehnyt formuloista kiinnostumisesta vastenmielistä. Tosin moottoriurheilu isäni (enemmänkin kylläkin noita kaksipyöräisiä) ansioista muistoissani on mm. Sennan kuolema ja Häkkisen voitot.

Lopuksi viellä pitää sanoa, että pientä kateutta Tanian suuntaan on havaittavissa opiskelupaikan ansioista (vaiks outokumpu opiskelupaikkani hieman laskee kateuden tasoa), samanlainen uravalinta kenties harkinnassa minullakin. Tai sitten voisi lukea vaikka maantietoa tai historiaa tai jotain kulttuurijuttua tai kieliä...tai...noo...onhan tässä viellä vajaa vuosi aikaa päättää.

 

[Dominic]

Suosittelen että Cinderella unohtaa nuo opiskelut ja tekee niinkuin minä ja jenan ja vetää vaan kalsarikännejä kotona!

 

[Norman]

Olen Ahti Viljamaa, täysin kunnollinen perheenisä Klaukkalasta. Harrastan puutöitä ja moottoriurheilua. Lisäksi olen fanaattinen keskustapuolueen kannattaja, onhan "pitkä" Vanhanen oman kylän miehiä.

 

[Mie-]

Mie oon Antti, olen syntynyt 15.2.1987 Lappeenrannassa eli olen siis 16-vuotias. Koko elinikäni olen asustellut tässä Lappeenrannan lähistöllä. Minulle ei ole kerrottu mitään syntymästäni joten ilmeisesti siihen ei liittynyt mitään traagista.

Koko pienen ikäni olen ollut mieletön urheiluhullu, ja pienenä haaveeni olikin tulla jonkin lajin parhaaksi urheilijaksi. Eipä sitä sitten tullut mitään kuitenkaan tehtyä eikä kisoissa käytyä, mitä nyt muutamissa hiihto- ja yleisurheilukisoissa kun oikeen pakotettiin. Ja huonolla menestyksellä. Sitten talvella '01 päätinkin ruveta hiihtelemään oikein kilpaa edellistalven koululaishiihtojen ylivoimaisen voiton jälkifiilisten seuraamuksesta ja arvasihan mitä siitä tuli kun ikää 14 vuotta, ilman aiempaa liikuntaharrastusta ja kokeneiden kehäkettujen sekaan. Samaan tahtiin meni seuraavakin talvi vaikka rupesin kesäisinkin lenkkeilemään, mutta edellistalvi menikin sitten yllättäen paremmin. Erityisesti sprinttihiihto sujui, ei tosin maan parhaiden tahtiin mutta hyvin kuitenkin. Ja meno jatkuu...

Koulunkäynnistä voi mainita sen verran, että ekalla, neljännellä ja kuudennella luokalla sain luokkatasoni parhaan oppilaan stipendin sekä kolmannella luokalla jonkun englannin harrastelijan stipendin. Kuudennella luokalla keskiarvo oli 8,7, mutta yläasteella meininki muuttui täysin toisenlaiseksi ja keskiarvo tippui numerolla. Kaiken kaikkiaan en pitänyt yläastetta mitenkään innostavana vaikka 9. luokka oli noin muuten kaikkein miellyttävin. Päästötodistuksen keskiarvo tasan 8 ja lukuaineet 8,1 ja pääsin haluamaani lukioon. Kaikki meni siis loppujen lopuksi niinkuin pitikin.

Formuloista innostuin joskus samoihin aikoihin kun Mika alkoi voittamaan kisoja, vaikkakin muistan seuranneeni kisoja jo joskus '94 -aikoihin. MTV3:n jälkipeli-forumille eksyin sitten Australian GP:n 2000 jälkeen kun Sasha (vai oliko se Siru kenties) mainosti "Maikkarin nettisivuilla pyörivää keskustelua"... no, siellä pyörittiin kunnes koko porukka muutti F1Racingin forumille Kyllösen lähdön jälkeen ja kun huomasin kyseisen paikan kuolleen niin rekkasin tänne. Nyt sitten vasta olen alkanut pyöriä paikalla vähän useammin, tosin vieläkään en ole ollut mitenkään hirveän aktiivinen.

Edit: Niin mainittakoon vielä, että sätissä esiinnyn nikillä "Anttiii" ja minua onkin usein luultu tämän forumin Antiksi, mutta näin jatkossa tiedoksi että kyseessä on eri henkilö. Tällainen tavallinen tallaaja nimittäin vaan. wink

No joo, siinä taisikin tulla tärkeimmät. Tuskinpa ketään kiinnosti mutta tulipahan laitettua.

<small>[ 08-07-2003, 20:57: Message edited by: Mie- ]</small>