Eikös tässä takavuosina ollut joku Porschen rakentama kyhäelmä, jossa oli vain ilmajäähdytys...Mikä se mallimerkintä nyt olikaan taas...917 se taisi olla. Niin taidettiin sillä pärjätäkin kohtuu hyvin ja melkoisen ylivoimainen autohan se aikanaan oli. Kestävyyskin oli kohtuullista luokkaa, autolla otettiin useamman 24 tunnin kisan voitto. CanAmissa koneelle laitettiin vähän lisää rasitetta ja lyötiin turbot kylkiin. Laitteesta otettiin lopulta n. 1200 hv irti ja autossa oli ilmajäähdytys.
Tuominenhan tarkoitti sitä(vaikka ei ilmeisesti edes ajatellut), että f1-autoissa ei sallita flektejä pyörittämään ilmaa lämmönvaihtimien ympärillä. Kaiketyyppiset flektit ja tuulettimethan kiellettiin 1978 kun Brabham esitteli ns. tuuletin auton. Ilma vaihtuu ajoviimassa, mutta paikallaan ollesas tätä ajoviimaa ei ole.
Mitä tuohon jäähdytysnesteen ja voiteluöljyn jäähdytystarpeeseen tulee, niin kovasti eri luokkaahan ne on. F1 moottorin jäähdytystarve lienee siinä 600 kilowatin hujakoilla. Eli tällä teholla pitäisi jäähdytysnesteestä haihduttaa lämpöä syyläreiden kautta. Lämmönvaihdinten kokoon vaikuttaa sitten mm. nesteen massavirta, mikä lienee melkoisen kovaa luokkaa. Öljynjäähdytimen tehoa on vaikeampi arvioida, mutta se on kertaluokkaa pienempi.
Jäähdyttimien koko on syytä asettaa mahdollisimman pieneksi, sillä niitten pinta-ala lisää suoraan ilmanvastuskerrointa. Tämä taas laskee huippunopeutta ja heikentää muutenkin aerodynaamista toimivuutta. Siksi liiallista jäähdytystä on syytä varoa.
Lämpöongelmia on kahdenlaisia. Moottorin omaan jäähdytykseen ja jäähdytystarpeeseen liittyvät ongelmat johtavat yleensä niihin moottorin räjähdyksiin. Toinen ongelma liittyy auton ja sen rakenteiden liialliseen lämpeämiseen. mcLarenin tapauksessa on kyse jälkimmäisestä. Auto on rakennettu liian ahtaasti ja esim. pakosarjan tuottama lämpö rasittaa muita kohtia, kuten ripustuksia. Näistä päästään eroo eristämällä ja rakentamalla erityyppisiä reittejä ajoviimalle, joka sitten siirtää lämpöä pois.