Renngeist
Soldiers of Antisthenes
Formula 1 Grand Prix de Monaco 2011
Aikataulut:
TO 26.5.2011
Perusfaktat:
Rakennettu: Katuturata, joten ei virallisesti koskaan rakennettu
Ensimmäinen F1-kilpailu: 21. toukokuuta 1950
Ensimmäinen GP: 14. huhtikuuta 1929
Linjauksen muutokset: Harva se vuosi sitä on uudelleen muokkailtu
Kilpailuja: 58
Voittajia: Laskukapasiteetti ei riitä tähän
Eniten voittoja: Ayrton Senna (6 kpl)
Mukana vuosina: 1950, 1955-
Sopimus asti: Olisko ollu nyt 2016
Jatko: Todella varma
Pääsponsori: ???
Pituus: 0,3340 mil
Kierroksia: 78 kpl
Kisapituus: 260520 m
Voittaja 2010: Mark Webber (Red Bull Renault) 1h 50m 13.355s
Paalupaikka 2010: Mark Webber (Red Bull Renault) 1:13.826
Kierrosennätys: Michael Schumacher (Ferrari) 1:14.439 (2004)
Sää:
http://foreca.fi/Monaco/Monaco
Kuvagalleria:
Ratakartta
Ilmakuva
Lippuja:
MTV3 Rataesittely:
Monacossa sijaitsevan Monte Carlon katuradan sopivuudesta F1-autoille väännettiin kättä jo 1960-luvulla. Pari vuosikymmentä myöhemmin Nelson Piquet vertasi Monacossa kilpailemista helikopterin lentämiseen olohuoneessa (Pilkunviilausta, mutta eikös se ollutkaan Frank Williams ja polkupyöräileminen olohuoneessa?). Monacon kapea katurata on auttamatta vanhanaikainen nykyaikaisille kilpa-autoille. Tästä huolimatta - tai ehkä juuri siksi - ruhtinaskunnan kaduilla kaasuteltava GP on useimmille kauden kohokohta.
Monte Carlo
Monacon sanotaan erottelevan jyvät akanoista, sillä vaativa katurata ei anna pieniäkään virheitä anteeksi. Legendaarinen Ayrton Senna juhli voittoa ruhtinaskunnassa kuudesti, mutta sai kokea myös Monacon karumman puolen keskeyttäessään 1988 ulosajoon selvästä johtoasemasta. Sennan voittoennätys on yhä Michael Schumacheriltakin rikkomatta. Schumi ja Graham Hill ovat yltäneet viiteen voittoon Monacossa.
Alberto Ascari ajoi vuonna 1955 Monacon satama-altaaseen. Hän oli ohittamassa Stirling Mossia, mutta ajoi shikaanin suoraksi. Rataa reunustivat tuohon aikaan kaiteiden sijaan pelkät heinäpaalit, joiden läpi Ascari rymisteli mereen. Ascari pääsi irti autostaan ja ui rantaan. Hän ei loukkaantunut vakavasti rytäkässä. Paul Hawkins toisti tempun vuonna 1965. Hänkään ei loukkaantunut vakavasti.
Maamme-laulu on soinut Monacossa kilpailun jälkeen kolme kertaa. Keke Rosbergin riskinotto palkittiin vuonna 1983 suomalaiskuljettajan lähdettyä kostealle radalle kuivan kelin renkailla. Mika Häkkinen puolestaan kaasutteli paalulta voittoon mestaruusvuotenaan 1998. Häkkinen kuvaili voittoa uransa hienoimmaksi, ja Monacon GP onkin varmasti juuri se kilpailu, jonka voitosta suurin osa F1-kuljettajista unelmoi. Kimi Räikkönen oli puolestaan täysin ylivoimainen Monacon kaduilla 2005.
Monacon GP on myös katsojille ainutlaatuinen kokemus, sillä missään muualla autojen vauhti ei näy yhtä konkreettisella tavalla kuin kapeassa betonirännissä (Pilkunviilausta: Monaco nimenomaan ei ole betoniränni vaan teräskaideränni). Vaikutelmaa tehostavat talojen seinistä kaikuvat moottoriäänet. Ratakierrokselle antaa oman leimansa myös tunneliosuus.
Paalupaikan sanotaan olevan Monacossa kuin puoli voittoa, sillä ohittaminen radalla on lähestulkoon mahdotonta. Monacossa on silti nähty vuosien varrella jännittäviä kilpailuja. Yllätykset ovat aina mahdollisia, sillä hidasvauhtinen katurata vaatii autolta erilaisia ominaisuuksia kuin tavalliset moottoriradat. Yksi mahdollinen ohituspaikka on ensimmäinen mutka, joka on kylläkin tiukempi kuin miltä se näyttää. Toinen ohituspaikka on tunneliosuuden jälkeinen shikaani. Mirabeau-mutkan jarrutuksessa voi myös yrittää ohi.
Puhdasverinen katurata on käytössä ainoastaan GP-viikonloppuna. Ensimmäistä kertaa Monte Carlon radalla ajettiin vuonna 1929. Rata on vuosien aikana säilynyt jokseenkin alkuperäisessä muodossaan, vaikkakin pieniä parannuksia on tehty noin kymmeneen otteeseen. Viimeisimmät parannukset koskivat varikkosuoran leventämistä sekä uima-allasalueen toisen s-mutkan ja La Rascassen välistä osuutta. Muutokset mahdollistavat kovemman vauhdin ajettaessa sisään La Rascasseen.
Monacon GP:n 2006 aika-ajon lopussa Michael Schumacher parkkeerasi autonsa kömpelösti juuri Rascasse-mutkaan estääkseen muita kuljettajia lyömästä hänen aikaansa. Schumin aika-ajosuoritus hylättiin ja hän joutui starttaamaan kisaan viimeisestä lähtöruudusta.
Vaikka Monacon rataa pidetään vaarallisena, kuolemantapauksia GP:ssä on tapahtunut vain kahtena vuonna: 1962 kuoli yksi ratahenkilökunnan jäsen ja vuoden 1967 kisan aikana menehtyi Italian Lorenzo Bandini.
Essais libres
Monaco de Formule allées inviter un fabuleux week-end. Quatre jours après une lutte acharnée entre les garde-corps étroit. Mais qui est gagnants?
Aikataulut:
TO 26.5.2011
Koodi:
Ajat CET
Renault 3.5 Practice Session 08:30 - 09:15
[B]Formula One Practice 1 10:00 - 11:30[/B]
GP2 Practice Session 12:00 - 12:30
[B]Formula One Practice 2 14:00 - 15:30[/B]
Formula One Press conference 16:00 - 17:00
GP2 Qualifying Session 16:15 - 16:45
Porsche S'cup Practice Session 17:20 - 18:05Rakennettu: Katuturata, joten ei virallisesti koskaan rakennettu
Ensimmäinen F1-kilpailu: 21. toukokuuta 1950
Ensimmäinen GP: 14. huhtikuuta 1929
Linjauksen muutokset: Harva se vuosi sitä on uudelleen muokkailtu
Kilpailuja: 58
Voittajia: Laskukapasiteetti ei riitä tähän
Eniten voittoja: Ayrton Senna (6 kpl)
Mukana vuosina: 1950, 1955-
Sopimus asti: Olisko ollu nyt 2016
Jatko: Todella varma
Pääsponsori: ???
Pituus: 0,3340 mil
Kierroksia: 78 kpl
Kisapituus: 260520 m
Voittaja 2010: Mark Webber (Red Bull Renault) 1h 50m 13.355s
Paalupaikka 2010: Mark Webber (Red Bull Renault) 1:13.826
Kierrosennätys: Michael Schumacher (Ferrari) 1:14.439 (2004)
Sää:
http://foreca.fi/Monaco/Monaco
Kuvagalleria:
Ratakartta
Ilmakuva
Lippuja:
MTV3 Rataesittely:
Monacossa sijaitsevan Monte Carlon katuradan sopivuudesta F1-autoille väännettiin kättä jo 1960-luvulla. Pari vuosikymmentä myöhemmin Nelson Piquet vertasi Monacossa kilpailemista helikopterin lentämiseen olohuoneessa (Pilkunviilausta, mutta eikös se ollutkaan Frank Williams ja polkupyöräileminen olohuoneessa?). Monacon kapea katurata on auttamatta vanhanaikainen nykyaikaisille kilpa-autoille. Tästä huolimatta - tai ehkä juuri siksi - ruhtinaskunnan kaduilla kaasuteltava GP on useimmille kauden kohokohta.
Monte Carlo
Monacon sanotaan erottelevan jyvät akanoista, sillä vaativa katurata ei anna pieniäkään virheitä anteeksi. Legendaarinen Ayrton Senna juhli voittoa ruhtinaskunnassa kuudesti, mutta sai kokea myös Monacon karumman puolen keskeyttäessään 1988 ulosajoon selvästä johtoasemasta. Sennan voittoennätys on yhä Michael Schumacheriltakin rikkomatta. Schumi ja Graham Hill ovat yltäneet viiteen voittoon Monacossa.
Alberto Ascari ajoi vuonna 1955 Monacon satama-altaaseen. Hän oli ohittamassa Stirling Mossia, mutta ajoi shikaanin suoraksi. Rataa reunustivat tuohon aikaan kaiteiden sijaan pelkät heinäpaalit, joiden läpi Ascari rymisteli mereen. Ascari pääsi irti autostaan ja ui rantaan. Hän ei loukkaantunut vakavasti rytäkässä. Paul Hawkins toisti tempun vuonna 1965. Hänkään ei loukkaantunut vakavasti.
Maamme-laulu on soinut Monacossa kilpailun jälkeen kolme kertaa. Keke Rosbergin riskinotto palkittiin vuonna 1983 suomalaiskuljettajan lähdettyä kostealle radalle kuivan kelin renkailla. Mika Häkkinen puolestaan kaasutteli paalulta voittoon mestaruusvuotenaan 1998. Häkkinen kuvaili voittoa uransa hienoimmaksi, ja Monacon GP onkin varmasti juuri se kilpailu, jonka voitosta suurin osa F1-kuljettajista unelmoi. Kimi Räikkönen oli puolestaan täysin ylivoimainen Monacon kaduilla 2005.
Monacon GP on myös katsojille ainutlaatuinen kokemus, sillä missään muualla autojen vauhti ei näy yhtä konkreettisella tavalla kuin kapeassa betonirännissä (Pilkunviilausta: Monaco nimenomaan ei ole betoniränni vaan teräskaideränni). Vaikutelmaa tehostavat talojen seinistä kaikuvat moottoriäänet. Ratakierrokselle antaa oman leimansa myös tunneliosuus.
Paalupaikan sanotaan olevan Monacossa kuin puoli voittoa, sillä ohittaminen radalla on lähestulkoon mahdotonta. Monacossa on silti nähty vuosien varrella jännittäviä kilpailuja. Yllätykset ovat aina mahdollisia, sillä hidasvauhtinen katurata vaatii autolta erilaisia ominaisuuksia kuin tavalliset moottoriradat. Yksi mahdollinen ohituspaikka on ensimmäinen mutka, joka on kylläkin tiukempi kuin miltä se näyttää. Toinen ohituspaikka on tunneliosuuden jälkeinen shikaani. Mirabeau-mutkan jarrutuksessa voi myös yrittää ohi.
Puhdasverinen katurata on käytössä ainoastaan GP-viikonloppuna. Ensimmäistä kertaa Monte Carlon radalla ajettiin vuonna 1929. Rata on vuosien aikana säilynyt jokseenkin alkuperäisessä muodossaan, vaikkakin pieniä parannuksia on tehty noin kymmeneen otteeseen. Viimeisimmät parannukset koskivat varikkosuoran leventämistä sekä uima-allasalueen toisen s-mutkan ja La Rascassen välistä osuutta. Muutokset mahdollistavat kovemman vauhdin ajettaessa sisään La Rascasseen.
Monacon GP:n 2006 aika-ajon lopussa Michael Schumacher parkkeerasi autonsa kömpelösti juuri Rascasse-mutkaan estääkseen muita kuljettajia lyömästä hänen aikaansa. Schumin aika-ajosuoritus hylättiin ja hän joutui starttaamaan kisaan viimeisestä lähtöruudusta.
Vaikka Monacon rataa pidetään vaarallisena, kuolemantapauksia GP:ssä on tapahtunut vain kahtena vuonna: 1962 kuoli yksi ratahenkilökunnan jäsen ja vuoden 1967 kisan aikana menehtyi Italian Lorenzo Bandini.
