Timo Soini: Hallitusta ei synny ilman meitä
5.6.2011 17:21 | Päivitetty: 5.6.2011 21:40 | Kommentit
Helsingin Sanomat
Maija Tammi / HS
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini totesi sunnuntaina, ettei hallitusta synny ilman perussuomalaisia.
Esillä ollut 105 kansanedustajan tukeen nojautuva hallitus on hänelle liian ”köppäinen”.
EU:n tukiongelmat ovat hänen mielestään ratkaistavissa sillä, että tuettavien maiden ongelmat ajavat muut puolueet hänen linjalleen.
”Nyt alkaa Lyyti kirjoittamaan. Muut tulevat linjoilleni. Vastaantuloa on tapahduttava, koska minä olin oikeassa. Kohta koko Eurooppa on kuin lastu laineilla. Kreikka, Irlanti, Portugali ja uudelleen Kreikka”, Soini sanoi sunnuntaina HS:lle.
Tukipolitiikkaan suhtautumisessa eri puolueissa hänellä oli oma arvio:
”Käsi tutisee kaikilla muilla paitsi kokoomuksella ja Rkp:llä.”
Hallituspohjasta hän ei kuitenkaan halua puhua. ”Katsotaan mikä häämöttää.”
Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen sanoivat sunnuntaina, että perussuomalaiset on otettava mukaan hallitusneuvotteluihin.
Keskusta ja vihreät tekevät päätöksiä hallitusneuvotteluista maanantaina. Sdp vaatii, että hallitusneuvottelija Jyrki Katainen (kok) kertoisi tiistaina, mitä aikoo hallituspohjan suhteen.
Tai sitten se on:Vihreät ei sitten lähde hallitukseen, jossa on Kokoomus ja Keskusta. Eli paikkamäärissä taitaa tarkoittaa sitä, jotta hallitus on joko:
Kok-PS-Kesk-RKP-Kd
tahi
SDP-PS-Kesk-KD-Vas
Niin ja isommalla käteen jäävällä summalla varmaan moni alkaisi harkita nettitilauksia ulkomailta / kauppareissuja naapurimaahan ym. Jossain Tornion kaupoissa voisi olla hiljaista.Juu, mutta samalla jouduttais veroja keräämään enemmän, jotta alv-riippuvaiset etuudet pysyisivät linjassa.
Vihreät on melko selkeesti sanonut jottei hallitusyhteistyö ole Keskustan kanssa pelannut. Joten en oikein usko että moiseen hallitukseen lähtee...Tai sitten se on:
SDP-Kesk-Vas-Vihr-RKP (111 paikkaa)
Ja miksi? Kynnysten asettaminen on lyhyesti sanoen pyrkimystä vähemmistödiktatuuriin. Ellei enemmistö hyväksy meidän kynnystämme, me emme ole mukana. Siis hallitukseen vähemmistöjen ehdoin. Voi vain kysyä, mitä demokratiaa tämä tällainen oikein on?
Arhinmäki tosin taisi ennen vaaleja sanoa, jotta kestävyysvaje on propagandaa. Tuo pelottaa, mitä jos näillä ajatuksilla päästään valtaan?Siihen puolestaan pitäisi sisällyttää ne periaatteet, jotka ovat oleellisia nyt, kun Suomi pyrkii ratkaiseman ns. kestävyysvajeen sekä valtiontalouden alijäämäisyyden ja jatkuvan velanoton. Siinä on oleellinen, jos halutaan välttyä ajautuminen Kreikan tielle. Ei pidä olla hyväuskoinen. Nykymenolla se uhkaisi nopeammin kuin kuvitellaankaan, sillä velkakierre ei ilman tiukkoja toimenpiteitä ota katketakseen. Sopii laskeskella hieman pitemmälle kuin tämän nelivuotiskauden ajan.
Mutta kannattaisiko kierre katkaista niin pian kuin mahdollista, sillä ajan kuluessa hinta vain kovenee. Kriisimaitten kaduille kokoontuvat kansalaiset, lakkoja järjestävät etujärjestöt, kansanedustajat ja hallitukset kun eivät näytä toimivan kuin todellisen pakon edessä.
Pelottaako sua se, että samanlaisilla ajatuksilla pääsee Aalto-yliopiston kansainvälisen talouden professoriksi? Pertti Haaparantahan on kovasti arvostellut tuota VM:n kestävyyslaskelmaa, johon Kokoomus kestävyysvajepuheensa pohjaa. Minä nyt en talousjutuista niin paljoa tajua, että voisin tuon Haaparannan laskelman oikeellisuutta arvioida, mutta uskoisin että jotain hänkin noista asioista tietää.Arhinmäki tosin taisi ennen vaaleja sanoa, jotta kestävyysvaje on propagandaa. Tuo pelottaa, mitä jos näillä ajatuksilla päästään valtaan?
Valtiovarainministeriön kestävyysvajelaskelmat
eivät mielestäni kelpaa talouspoliittisen keskustelun
pohjaksi, niin puutteelliset ne ovat. Laskelmien
kokonaistaloudelliset taustaoletukset
ovat ristiriidassa laskelmien tulosten kanssa,
velan kehityksen arviointi perustuu kyseenalaisille
oletuksille eikä mitään herkkyysanalyysiä
ole tehty. Oletukset valtion velan korosta ja
tuottavuuden kasvusta eivät myöskään ole kunnolla
perusteltuja. Oletus, että julkisilla menoilla
ei ole kasvuvaikutuksia, on myös ongelmallinen.
Periaatteelliselta kannalta ongelmallista on
se, että VM ei sulje kokonaistaloudellisia laskelmiaan,
vaikka laskelmien tekijät itsekin selvästi
ymmärsivät ongelman. Eikö ministeriön
laskentamallin kokonaistaloudellisten taustaoletusten
ja laskelmien tulosten välinen ristiriita
silti olekin vain hyvä tapa osoittaa, mihin
nykymenolla päädytään? Ei, velka ei voi räjähtää
edellä esitetyin varauksin.
Laskelmien sulkemistavat olisivat olleet
yksi tapa esitellä politiikkavaihtoehtoja ja niiden
seuraamuksia. Nyt raportissa vain viitataan
Alesinan ja Ardagnan (2009) laskelmiin, joiden
mukaan menojen leikkaukset ovat talouskasvun
kannalta parhaat. VM:n raportti kuitenkin
jättää mainitsematta monilta tahoilta näihin
arvioihin kohdistetun arvostelun (Alesinan vastaus
arvostelijoilleen, joka löytyy hänen kotisivultaan,
antaa hyvän kuvan arvostelun laajuudesta).
Ja raportin tapa liimata Alesinan ja
Ardagnan tulokset puhtaasti mekaaniseen kestävyysvajeen
laskelmaan on periaatteessa virheellinen.
Heidän laskelmissaan julkisilla menoilla
on kasvuvaikutuksia, VM:n kestävyysvajelaskelmissa
ei. Kunnollisten mallien käytöstä
ei siis millään tavalla voi päästä irti, mutta niidenkin
tulemia pitää arvioida erikseen.
Lopuksi haluan todeta, että en halua väittää
Suomen nykytilanteen olevan täysin ongelmaton.
Mitään perusteita päästää julkisen sektorin
vajeita kasvamaan holtittomasti ei ole. Tästä ei
kuitenkaan automaattisesti seuraa mitään politiikkasuositusta
päinvastoin kuin VM:n raportti
väittää. Perusteita on myös näkemykselle,
että sopeutumistarve on yllättävän pieni.
Omatkin laskelmani näyttävät sen, että jos jotakin
tehdään, niin parasta olisi tehdä se lähivuosina,
mutta silloinkin pitäisi puhua julkisten
menojen kasvuvauhdin alentamisesta, ei niiden
tason laskemisesta. Jos julkisten tulojen BKT -
osuus pidetään nykytasollaan, niin sopeutumistarpeet
ovat pienemmät. Mutta minunkin laskelmani
ovat vain mekaanisia muunnelmia
VM:n mekaanisista laskelmista samanlaisine
ristiriitoineen, eikä niihin tule suhtautua yhtään
sen vakavammin kuin ministeriönkään
laskelmiin.
Yhtä lailla ristiriitaisia ovat eräiden poliittiikojen kanta EU-tukiin Kreikkaan, kuin Nalle Wahlroosin. Toisten mielestä sinne pitää kuskata lisää rahaa, ettei euroopan talous kaadu, mutta pankkitirehtööri ei antais euroakaan, eikä pelkää pankkinsa kaatumista lain.Pelottaako sua se, että samanlaisilla ajatuksilla pääsee Aalto-yliopiston kansainvälisen talouden professoriksi? Pertti Haaparantahan on kovasti arvostellut tuota VM:n kestävyyslaskelmaa, johon Kokoomus kestävyysvajepuheensa pohjaa. Minä nyt en talousjutuista niin paljoa tajua, että voisin tuon Haaparannan laskelman oikeellisuutta arvioida, mutta uskoisin että jotain hänkin noista asioista tietää.
Soininvaaran mukaan vihreiden enemmistön pelkona oli se, että keskusta torppaa ympäristötavoitteet ja kokoomus sosiaaliturvaa koskevat tavoitteet. Porvarihallitus siis kokonaisuutena on se ongelma. Jos Kokoomus tai Keskusta on hallituksessa demarien kanssa tilanne ei kärjisty samalla tavalla eli ainakin toinen vihreiden tavoitteista menee läpi.Vihreät on melko selkeesti sanonut jottei hallitusyhteistyö ole Keskustan kanssa pelannut. Joten en oikein usko että moiseen hallitukseen lähtee...
No ei pelota, miksi ei:Pelottaako sua se, että samanlaisilla ajatuksilla pääsee Aalto-yliopiston kansainvälisen talouden professoriksi? Pertti Haaparantahan on kovasti arvostellut tuota VM:n kestävyyslaskelmaa, johon Kokoomus kestävyysvajepuheensa pohjaa. Minä nyt en talousjutuista niin paljoa tajua, että voisin tuon Haaparannan laskelman oikeellisuutta arvioida, mutta uskoisin että jotain hänkin noista asioista tietää.
- Akateemisessa maailmassa kuuluukin olla eri mieltä asioista, politiikkaa ei kuitenkaan soisi tekevän "toivotaan" -mallilla, varsinkin asioissa jotka vaikuttaa koko Suomeen.Lopuksi haluan todeta, että en halua väittää
Suomen nykytilanteen olevan täysin ongelmaton.
Mitään perusteita päästää julkisen sektorin
vajeita kasvamaan holtittomasti ei ole.
...
Omatkin laskelmani näyttävät sen, että jos jotakin
tehdään, niin parasta olisi tehdä se lähivuosina,
mutta silloinkin pitäisi puhua julkisten
menojen kasvuvauhdin alentamisesta, ei niiden
tason laskemisesta.
Walhroos sanoi tarkkaan ottaen, että puolet Kreikalle suunnitellusta tuesta pitäisi käyttää saksalaisten pankkien pelastamiseen.Yhtä lailla ristiriitaisia ovat eräiden poliittiikojen kanta EU-tukiin Kreikkaan, kuin Nalle Wahlroosin. Toisten mielestä sinne pitää kuskata lisää rahaa, ettei euroopan talous kaadu, mutta pankkitirehtööri ei antais euroakaan, eikä pelkää pankkinsa kaatumista lain.
Wahlroosin mukaan varsinainen ongelma eivät ole Kreikka, Portugali ja Irlanti, vaan Saksan pankkien pääomapula. Silloin paras ratkaisu on pankkien vahvistaminen. Sen jälkeen ne kestäisivät ilman nurinmenoa ja koko pankkijärjestelmän romahtamista sen, että Kreikka voisi rukata lainojensa maksuaikataulut uusiksi.
- Kreikkaa ei olisi pitänyt tukea alun lakenkaan, vaan käyttää puolet rahasta pankkien vahvistamiseen, Wahlroos sanoi.
No Kreikka on "hieman" eri asia:Yhtä lailla ristiriitaisia ovat eräiden poliittiikojen kanta EU-tukiin Kreikkaan, kuin Nalle Wahlroosin. Toisten mielestä sinne pitää kuskata lisää rahaa, ettei euroopan talous kaadu, mutta pankkitirehtööri ei antais euroakaan, eikä pelkää pankkinsa kaatumista lain.
Tätähän ei tiedetä, koska demarit ei tuota ehtinyt tarjota.Vihreille olisi todennäköisesti kelvannut sekin vaihtoehto, jota SDP yritti kompromissiksi tarjota.
Pointtihan tuossa jutussa ei ollutkaan kestävyysvajeen olemassaolo, vaan sen suuruus. Käsittääkseni Arhinmäkikin on nimenomaan kyseenalaistanut tuota VM:n arviossa esitettyä kestävyysvajeen suuruutta.No ei pelota, miksi ei:
- Tuossa ei kielletä kestävyysvajeen olemassaoloa, pikemminkin vain arvostellaan VM:n raporttia
- Akateemisessa maailmassa kuuluukin olla eri mieltä asioista, politiikkaa ei kuitenkaan soisi tekevän "toivotaan" -mallilla, varsinkin asioissa jotka vaikuttaa koko Suomeen.
Ei se noin sanonut. Sitä vastoin sanoi, että vajeen suuruutta on vahvasti liioteltu, ja mielestäni myös esitti oman arvionsa sen koosta jossain vaalitentissä (olisiko ollut puolet tai kolmasosa VM:n arviosta, en muista).Arhinmäki tosin taisi ennen vaaleja sanoa, jotta kestävyysvaje on propagandaa. Tuo pelottaa, mitä jos näillä ajatuksilla päästään valtaan?
Kestävyysvajeesta on erilaisia laskelmia. Muistaakseni VM oli 5%, IMF 6% ja OECD 8% (tai jotain tuohon suuntaan..). Käsittääkseni kaikki laskelmat perustuvat positiiviseen talouskasvuun, joka jatkuu. Valitettavasti talouskasvu ei kuitenkaan ole luonnonlaki, joten ko. oletus voi osoittautua vielä vääräksi.. ja silloin nuokin ennusteet ovat olleet liian optimistisia.Ei se noin sanonut. Sitä vastoin sanoi, että vajeen suuruutta on vahvasti liioteltu, ja mielestäni myös esitti oman arvionsa sen koosta jossain vaalitentissä (olisiko ollut puolet tai kolmasosa VM:n arviosta, en muista).
Niin, siis Kreikka zero points, Deutsche Bankit 50%Walhroos sanoi tarkkaan ottaen, että puolet Kreikalle suunnitellusta tuesta pitäisi käyttää saksalaisten pankkien pelastamiseen.
Nykkö se jaska laittoi sanoja jo Arhinmäen suuhun?Ei se noin sanonut. Sitä vastoin sanoi, että vajeen suuruutta on vahvasti liioteltu, ja mielestäni myös esitti oman arvionsa sen koosta jossain vaalitentissä (olisiko ollut puolet tai kolmasosa VM:n arviosta, en muista).
Nalle miettii halvalla ostettavia keskieurooppalaisia pankkeja.Yhtä lailla ristiriitaisia ovat eräiden poliittiikojen kanta EU-tukiin Kreikkaan, kuin Nalle Wahlroosin. Toisten mielestä sinne pitää kuskata lisää rahaa, ettei euroopan talous kaadu, mutta pankkitirehtööri ei antais euroakaan, eikä pelkää pankkinsa kaatumista lain.