Lugera
Well-known member
- Liittynyt
- 21.12.2007
- Viestit
- 1592
Paskempaa otsikkoa en keksinyt, jaska!
Ongelmana siis tällä kertaa on naisten hymyileminen. Kaikki alkoi siitä, kun eräs upea myyjä (n. 20-25v, blondi, pantava) lähikaupassa pysäytti katseeni joitakin viikkoja sitten. Jonottaessani tuijotin melkein suu auki ja hän taisi huomata sen. Yritti pidätellä hymyä ja samalla piippailla edellä jonottajien tuotteita. Sitten pudotin kuitin ja kolikot ja kaikki ja siinä sit yritin tunkea niitä sinne pieneen lompakkoon pidätellen hymyä ja se sitten hävisi siitä kassalta vähän matkan päähän räpläämään pinp.... niitä pahvilaatikoita. Otin ostokset, kattelin siinä samalla ja hymyilin. Se neiti käänsi kaukaisen katseensa muhun, purskahti hymyyn ja jotenkin käänsi nopeasti katseensa ehkä vältellen hymyään.
Tänään aamulla menin ostamaan karkkihyllyltä tiettyä pussia. Se räpläsi siinä pahvilaatikoita ja sanoi reippaasti: "moikka". Sanoin takaisin "moooi". Otin jonkun sokeria sisältävän ja suuntasin kassalle. Taas me hymyiltiin. Miksi me aina hymyillään? MITÄ MÄ TEEN!? MIKSI HÄN EI OLISI VARATTU? JA VAIKKA EI OLISI MÄ OON VARMASTI LIIAN RUMA HÄNEN VAATIMUKSIIN! oho cAPS lOCK:jaska:
Myöhemmin tänään suuntasin töihin bussilla. Bussiin nousi kaksi ehkä 16-17-vuotiaita blondeja, ja se toinen niistä jäi aika nopeastikin pois. Se toinen jäi bussiin ja taisi huomata minut. Jostain täysin tuntemattomasta syystä sen katse kävi aina välillä muhun päin ja hänkin erehtyi hymyilemään minulle! Itsekin yritin jotain rumaa hymyäni vääntää. Ehkä se hymy oli naurettava tai jotain. Parin minuutin päästä tuli pysäkkini, tyynesti kävelin hänen ohitse ja jäin bussista.
AUTTAKAA. Miks ne hymyili mulle? Oonko niin hauskan/naurettavan näköinen? Kuitenkin. :jaska:
Menee ihan hyvin jotenkin. En jaksanut kirjottaa kun vähän loppua ja alkua.
Ongelmana siis tällä kertaa on naisten hymyileminen. Kaikki alkoi siitä, kun eräs upea myyjä (n. 20-25v, blondi, pantava) lähikaupassa pysäytti katseeni joitakin viikkoja sitten. Jonottaessani tuijotin melkein suu auki ja hän taisi huomata sen. Yritti pidätellä hymyä ja samalla piippailla edellä jonottajien tuotteita. Sitten pudotin kuitin ja kolikot ja kaikki ja siinä sit yritin tunkea niitä sinne pieneen lompakkoon pidätellen hymyä ja se sitten hävisi siitä kassalta vähän matkan päähän räpläämään pinp.... niitä pahvilaatikoita. Otin ostokset, kattelin siinä samalla ja hymyilin. Se neiti käänsi kaukaisen katseensa muhun, purskahti hymyyn ja jotenkin käänsi nopeasti katseensa ehkä vältellen hymyään.
Tänään aamulla menin ostamaan karkkihyllyltä tiettyä pussia. Se räpläsi siinä pahvilaatikoita ja sanoi reippaasti: "moikka". Sanoin takaisin "moooi". Otin jonkun sokeria sisältävän ja suuntasin kassalle. Taas me hymyiltiin. Miksi me aina hymyillään? MITÄ MÄ TEEN!? MIKSI HÄN EI OLISI VARATTU? JA VAIKKA EI OLISI MÄ OON VARMASTI LIIAN RUMA HÄNEN VAATIMUKSIIN! oho cAPS lOCK:jaska:
Myöhemmin tänään suuntasin töihin bussilla. Bussiin nousi kaksi ehkä 16-17-vuotiaita blondeja, ja se toinen niistä jäi aika nopeastikin pois. Se toinen jäi bussiin ja taisi huomata minut. Jostain täysin tuntemattomasta syystä sen katse kävi aina välillä muhun päin ja hänkin erehtyi hymyilemään minulle! Itsekin yritin jotain rumaa hymyäni vääntää. Ehkä se hymy oli naurettava tai jotain. Parin minuutin päästä tuli pysäkkini, tyynesti kävelin hänen ohitse ja jäin bussista.
AUTTAKAA. Miks ne hymyili mulle? Oonko niin hauskan/naurettavan näköinen? Kuitenkin. :jaska:
Menee ihan hyvin jotenkin. En jaksanut kirjottaa kun vähän loppua ja alkua.
