Hyväksyisitkö lapsesi vammaisuuden?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Dominic
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä

Hyväksyisitkö lapsesi vammaisuuden


  • Äänestäjiä yhteensä
    27
Taa oli niita harvoja kertoja kun katsoin ken oli vastannut ja miten....

Suomen nuorisossa on nakojaan voima.... :nope::nope::nope:
 
Kieltäisin vammojen olemassaolot ja pitäisin niitä ominaisuuksina.
 
Onko TÄÄLLÄ joku hylännyt lapsensa sen takia. Nyt ois parasta olla hiljaa tai seuraukset voi olla pahoja.

Mun kanssa samalla yläasteella oli eräs pyörätuolissa istuva oppilas, ketä ilmeisesti sairasti jotain vakavaa sairautta, koska ei pystynyt liikuttamaan muuta kuin sormiaan ja päätään. Eräs mun luokkakaveri sanoi yläasteella muutamaan otteeseen, että jos hän saisi sällaisen lapsen, hän viskaisisi tämän jokeen :thumbdown. Mutta jos joku oikeasti hylkäisi lapsen sairauden tai vammaisuuden takia, niin sitä en pystyisi todellakaan hyväksymään. Pelkästään jo noita kaverin puheita ei ollut kiva kuunnella.
 
Mun kanssa samalla yläasteella oli eräs pyörätuolissa istuva oppilas, ketä ilmeisesti sairasti jotain vakavaa sairautta, koska ei pystynyt liikuttamaan muuta kuin sormiaan ja päätään. Eräs mun luokkakaveri sanoi yläasteella muutamaan otteeseen, että jos hän saisi sällaisen lapsen, hän viskaisisi tämän jokeen :thumbdown. Mutta jos joku oikeasti hylkäisi lapsen sairauden tai vammaisuuden takia, niin sitä en pystyisi todellakaan hyväksymään. Pelkästään jo noita kaverin puheita ei ollut kiva kuunnella.
Asennevammakin on vamma. Mutta siihen voi itse vaikuttaa. Ehkä tuo kaveri oli sen verran "kovempi jätkä"
 
Tottakai hyväksyisin. Mikään vammaisuus ei ole syy tai edellytys siihen, etteikö rakastaisi lastaan.
 
Tottakai hyväksyisin. Mikään vammaisuus ei ole syy tai edellytys siihen, etteikö rakastaisi lastaan.

Aye.

Vaikkei miulla omia penskoja vielä olekaan, niin voisin kuvitella ettei mikään voisi horjuttaa rakkautta omiin lapsiin. Sitä laatua mie olen ainakin omilta vanhemmilta saanut.. terveisiä vaan.
 
Mun kanssa samalla yläasteella oli eräs pyörätuolissa istuva oppilas, ketä ilmeisesti sairasti jotain vakavaa sairautta, koska ei pystynyt liikuttamaan muuta kuin sormiaan ja päätään. Eräs mun luokkakaveri sanoi yläasteella muutamaan otteeseen, että jos hän saisi sällaisen lapsen, hän viskaisisi tämän jokeen :thumbdown. Mutta jos joku oikeasti hylkäisi lapsen sairauden tai vammaisuuden takia, niin sitä en pystyisi todellakaan hyväksymään. Pelkästään jo noita kaverin puheita ei ollut kiva kuunnella.

Mun mummo ei halunnut mun setää,joka oli kehitysvammainen haudattavan samaan sukuhautaan.:nope: Olen vieläkin raivoissani tästä,mutta minkäs teet.EDIT.Vihdoinkin Vippi.
 
En hyväksyisi sitä vammaisuuden tuloa. Olisin varmana katkera jollekin jumalalle/luojalle/vamman aiheuttajalle/ylemmälle taholle.

Lapseni toki hyväksyisin. Ja itse vammaisuudenkin. Vastaan kuten suurin osa on vastannut.

En tiedä ymmärsikö kaikki nyt oikein mitä tarkoitin tällä sepustuksella.
 
Aika moni ei vissiin hyväksy, koska sikiöseulonnassa (joka tehdään automaattisesti kaikille odottajille, ellei äiti itse ehdottomasti kieltäydy) löydetyistä poikkemista liki kaikki johtavat raskauden keskeytykseen. Vaikka useimmiten kyseessä onkin niin lievä "vamma" kuin downin syndrooma.
 
Ylös