Hyväksytkö AKT:n/Ahtaajien lakon?

[Archie]

Totta, siihen aikaan aina kun oltiin onnistuttu saamaan kilpailukyky täysin kuralle devalvoitiin.

Minusta tuntuu, että moni ei ole ymmäränyt devalvaation merkitystä. Sillähän palautettiin vientiteollisuuden kilpailukyky useitakin kertoja. Markan kellutuksen ja euroon liittymisen jälkeen devalvaatiota ei voi enää käyttää. Kilpailukyky on löydettävä muilla tavoin.

 

[Sam]

Minusta tuntuu, että moni ei ole ymmäränyt devalvaation merkitystä. Sillähän palautettiin vientiteollisuuden kilpailukyky useitakin kertoja. Markan kellutuksen ja euroon liittymisen jälkeen devalvaatiota ei voi enää käyttää. Kilpailukyky on löydettävä muilla tavoin.

Jep, ei muuta kuin otetaan mallia kiinalaisten ihmisoikeuksista ja tulotasosta.

...mutta niinhän me otetaankin, kun tulee nettisensuuria valtion toimesta ym.

 

[Formulanomi]

Jep, ei muuta kuin otetaan mallia kiinalaisten ihmisoikeuksista ja tulotasosta.

...mutta niinhän me otetaankin, kun tulee nettisensuuria valtion toimesta ym.

Sam todisti samantien, että devalvaation merkitystä ei tunneta tai tajuta.

 

[jps]

Minusta tuntuu, että moni ei ole ymmäränyt devalvaation merkitystä. Sillähän palautettiin vientiteollisuuden kilpailukyky useitakin kertoja. Markan kellutuksen ja euroon liittymisen jälkeen devalvaatiota ei voi enää käyttää. Kilpailukyky on löydettävä muilla tavoin.

Devalvaatiot pitivät myös Suomen korkotason korkealla ja nostivat ihan rapeasti tuontitavaroiden hintoja. Tämä taas aiheutti suuria palkankorotusvaatimuksia, jotka aiheuttivat tarpeen devalvoida.

 

[Archie]

Jep, ei muuta kuin otetaan mallia kiinalaisten ihmisoikeuksista ja tulotasosta.

Ei tässä tarvitse kiinasta mallia ottaa. Suomalaisten on vain tehtävä kaikkensa, jotta täältä kannattaa tuotteita ostaa. Mikäli ei kannata, niin millä rahalla kouluja, terveyskeskuksia, yms. pyöritetään. Suomi elää viennistä.

Toisin kuin moni luulee, tässä ei ole kyse tulonsiirrosta yksityisiltä ihmisiltä yrityksille. Suurin hyötyjä globaalista kilpailusta on kuluttaja, joka ostaa halvempia tuotteita. Hyvin näyttää suomessakin myyvän kiinalaistuotteet, joita halpahallit pursuavat.

 

[Sam]

Ei tässä tarvitse kiinasta mallia ottaa. Suomalaisten on vain tehtävä kaikkensa, jotta täältä kannattaa tuotteita ostaa. Mikäli ei kannata, niin millä rahalla kouluja, terveyskeskuksia, yms. pyöritetään. Suomi elää viennistä.

Sisälukutaitoa vähän kaipaisin. Täytyy vissiin jättää kielipuoliset ilmaukset väliin, kun tosikoitakin löytyy.

 

[Captain Howdy]

Ahtaaja saadan pois lakosta ULOSVETÄJÄLLÄ!

 

[Knoukka]

Ahtaaja saadan pois lakosta ULOSVETÄJÄLLÄ!

Ja töihin SISÄÄNHEITTÄJÄLLÄ!

 

[SamiJ]

Ahtaaja saadan pois lakosta ULOSVETÄJÄLLÄ!

Ja mikäli ahtaaja ei suostu ahtamaan, niin voidaan käyttää AHDINTA!

 

[kouvotsvoni]

Saako ahtimessa olla turbo vai onko se kielletty?

 

[Captain Howdy]

Saako ahtimessa olla turbo vai onko se kielletty?

Saa olla, mutta sitä ei saa kuristaa. Sano yks Juha Kankkunen.

 

[Il Tempo Gigante]

Haa

Saako ahtimessa olla turbo vai onko se kielletty?

On, satamissa ahdetaan REMMILLÄ!

 

[kouvotsvoni]

Ahtaajia saa kouluttaa remmillä, muttei kuristaa?

 

[Matxi]

Ahtaajat saa painua vittuun. Palkkaeliitti itkee. Äijjät tienaa tuplasti mitä Suomessa keskimäärin. Omaa hautaa kaivaa kuten paperinukotkin.

 

[Mehe Rienarsuo]

Ahtaajat ahtaamalla ahtaen ahtaammalle!

 

[SamiJ]

On, satamissa ahdetaan REMMILLÄ!

Entä onko satamissa sallittua käyttää ns. G-AHDINTA eli eräänlaista KIERUKKA- tahi SPIRAALIAHDINTA?!

 

[Il Tempo Gigante]

Haa

Entä onko satamissa sallittua käyttää ns. G-AHDINTA eli eräänlaista KIERUKKA- tahi SPIRAALIAHDINTA?!

En ole tietoinen G-ahtimesta, mutta ROOTS-PUMPPUA olen kuullut käytettävän varsinkin kaasusatamien ahtaamistoimissa.

 

[Mangelo]

Siinäpähän lakkoilevat, ei kiinnosta.

 

[Il Tempo Gigante]

Haa

Torniossa teräksen lastaus laivoihin käynnistyy/hoituu ahtaajien lakosta huolimatta.

Teräsyhtiö Outokummun mukaan työt Tornion tehdasta palvelevassa Röyttän satamassa ovat käynnistyneet uudelleen satamalakosta huolimatta.

Laivojen lastaus ja purkaminen hoidetaan alihankkijoiden avulla, yhtiö kertoo tiedotteessaan.

Järjestelyllä pystytään turvaamaan asiakastoimitukset ja raaka-aineiden tuonti. Osa asiakastoimituksista hoidetaan maantie- ja rautatiekuljetuksina Ruotsin kautta.

Outokummun mukaan yhtiö pystyy uuden järjestelyn avulla pitämään ferrokromitehtaan ja terästehtaan tuotannon käynnissä ja varmistamaan, että toimitukset asiakkaille tapahtuvat suunnitellusti.

Näillä näkymin lakosta aiheutuvat taloudelliset vaikutukset eivät muodostu merkittäviksi, Outokumpu arvioi.

Saamieni tietojen mukaan myös Raumalla lastataan pienimuotoisesti paperia UPM:n 'omassa rannassa'.

 

[SOKO]

Satamaoperaattorit ry:n jäsenyritysten omistussuhteiden kautta saadaan ahtaajien lakosta vähän erilainen kuva. Kuvaava on esim Vuosaaren satamaa pyörittävän Stevecon omistus:
34,4 % Stora Enso
34,3 % UPM-Kymmene
19,1 % Finnlines
6,3 % Ahlström Capital
5,9 % Myllykoski
http://www.steveco.fi/fi/Stevecosta/Omistusrakenne

Tähän asti median välittämä väite on ollut se, että jokainen lakkopäivä aiheuttaa miljoonatappiot. Todellisuudessa sellun hinnan raju nousu sataa suoraan paperiyhtiöiden tilille. Tappion sijasta yhtiöt tekevät lakolla voittoa, kun "ylimääräistä" kapasiteettia saadaan karsittua. Sama temppu tehtiin pari vuotta sitten paperiteollisuuden 7 viikon työsulun kautta. Vastaa myös hyvin kysymyksene siitä, miksi pirussa Steveco ja kumppanit eivät laita Vuosaaren satamaa pyörimään Tornion esimerkin mukaisesti.

http://www.uusisuomi.fi/raha/87403-ahtaajien-lakko-he-voittavat

Outokumpu, jolle lakko ei Il Tempon edellisen postauksen lainauksen mukaan kustannuksia aiheuta on niin ikään niitä yhtiöitä, joilla on sanavaltaa kun Satamaoperaattorit ry:n kantoja määritellään.