Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus vol. 2

[jps]

Kaleva: Lakimuutoksen seuraus - ensihoidon taso heikkeni, kuluja nelinkertaisesti
Talouselämä 23 min. sitten

Vuoden alussa sairaanhoitopiirien vastuulle keskitetty ensihoito on nostamassa sairaankuljetusten kuluja rajusti koko maassa, kirjoittaa Kaleva.

Ambulanssien lähtövalmiuksien ja vaatimusten korottaminen on tuomassa kovimman laskun Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen sekä Lappiin. Harvaan asutuilla alueilla kuntien kulut ovat jopa nelinkertaistuneet, ja samaan aikaan ensihoidon tason arvioidaan heikentyneen.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla uudistuksen arvellaan lisänneen kuluja vain hieman, mutta parantaneen potilasturvallisuutta tuntuvasti.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä sairaankuljetusten keskittäminen on nostamassa tänä vuonna kuntien maksettavaksi jäävät ensihoidon nettomenot 15,4 miljoonaan euroon. Nettokulut olivat viime vuonna kuusi miljoonaa euroa.

Kovimman lisälaskun kuluista maksaa Oulun kaupunki.


Vuonna 2010 Oulu maksoi sairaanhoitopiirille ensihoidosta 1,7 miljoonaa, tänä vuonna vertailukelpoinen luku niin sanotun vanhan Oulun alueella on viisi miljoonaa euroa. Kuntaliitoksen myötä vanha Oulu yhdistyi Haukiputaan, Oulunsalon, Kiimingin ja Yli-Iin kanssa.

Ennen uudistusta itsenäisesti sairaankuljetuksen järjestäneelle Kuusamolle ambulansseista on tullut tänä vuonna huomattavan kalliita. Ensihoito maksoi kaupungille viime vuonna 200 000 euroa. Tänä vuonna kulut nousevat 800 000 euroon.

Tämmöstä säästöä ja tehostusta tällä kertaa.

 

[kouvotsvoni]

Sen 18 täytettyään ja työterveyshuollon ulkopuolella ollessa miettii kyllä pitkään, että kuinka isoksi vaivan täytyy kasvaa, että lähtisi tuntikausiksi päivystykseen istumaan tai tilaamaan aikaa jonnekin kaukaiseen tulevaisuuteen, jolloin vaiva on ehkä jo ohi.

Suomi kasvattaa terveistä lapsista sairaita

Ruotsalaiset pysyvät terveinä yli kymmenen vuotta pidempään kuin suomalaiset, joilla on terveitä vuosia jopa vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Asiantuntijoiden mielestä Suomen perusterveydenhoito on epätasa-arvoista ja paikoitellen surkeaa, eikä sote-uudistus suinkaan paranna tilannetta.

Suomalaiset elävät keskimäärin noin 58-vuotiaiksi ilman elämää rajoittavia sairauksia tai vammoja. Naiset pysyvät terveinä puolisen vuotta kauemmin kuin miehet. Ero ruotsalaisiin on huima: Ruotsissa naiset ovat terveitä keskimäärin 70- ja miehet 71-vuotiaiksi.

Suomessa kansalaiset kärsivät krempoista selvästi aikaisemmin kuin muissa Euroopan unionin (EU) maissa. Tieto käy ilmi Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin kesäkuussa julkaisemista tiedoista. Tilaston mukaan 27 EU-maassa asukkaat ovat terveitä keskimäärin noin 62-vuotiaiksi asti. Miesten keskiarvo on muutaman kuukauden alempi kuin naisten.

Terveyden- ja sairaanhoidon hallinnon emeritusprofessori Martti Kekomäki sanoo, että Euroopan terveimmistä lapsista tulee Suomessa melko pian Länsi-Euroopan sairaimpia ihmisiä.

Yhteisöllisyys pidentää ikää

Sekä Kekomäen että lääketieteen tohtorin, radiologian erikoislääkärin Jouni Laurilan mielestä ero on niin merkittävä, että sitä ei voida selittää tilastoharhalla eikä genetiikalla eli perinnöllisyydellä.

– Suomalaiset ovat geneettisesti lähellä ruotsalaisia, Laurila huomauttaa.

Kekomäki sanoo, että verrattuna ruotsalaisiin suomalaisilla on riskihakuisemmat elämäntavat. Suomessa moni ei piittaa liikunnan ja ravinnon tai tupakoinnin merkityksestä terveyteen. Suomessa ylipaino, diabetes ja verenpaine ovat tavallisia ja etenkin miehet kokevat terveytensä suhteellisen varhain huonoksi.

Kekomäki puhuu myös yhteisöllisyyden merkityksestä. Dosentti Markku T. Hyypän ruotsinkielisellä Pohjanmaalla tekemien tutkimusten mukaan suomenruotsalaiset elävät suomenkielisiä pidempään. He myös kokevat elävänsä terveempää elämää kuin suomalaiset keskimäärin.

Vuonna 2007 valmistuneen tutkimuksen yhteydessä Hyyppä on arvioinut, että yhteisöllisen elämän sivutuote, sosiaalinen pääoma, pidentää elämä tehokkaasti.

Myös lääketieteen tohtori Aino Lammintausta havaitsi toukokuussa tarkastetussa väitöskirjassaan ruotsinkieliset suomenkielisiä terveemmiksi. Hän vertasi kieliryhmien sepelvaltimotautitauteja ja aivohalvauksia Turun seudulla.

– Tällainen vähemmistön parempi terveys on varsin harvinaista, hän painotti.

Euroopan epätasa-arvoisin terveydenhuolto on Suomessa

Erikoislääkäri Laurilan mielestä terveyserojen suurimmat syyt ovat silti perusterveydenhuollossa ja sen saatavuudessa.

– Meillä on yksi Euroopan epätasa-arvoisimmista järjestelmistä, sanoo myös emeritusprofessori Kekomäki.

Suomalaiset ovat terveyspalvelujen käyttäjinä jakautuneet työssä käyviin ja työelämän ulkopuolisiin, sillä työlliset hakeutuvat pääasiassa työterveyshuoltoon.

– Suomessa terveimmät saavat ja käyttävät eniten hoitoja, Kekomäki huomauttaa.

Periaatteessa työterveyshuollon alaiset kuuluvat A-luokkaan. He pääsevät yleensä lääkärille kohtuullisen nopeasti, päivässä tai parissa. Vaikka hyviäkin kuntia on, julkisella puolella palvelujen saatavuus on usein surkea. Aina lääkäriaikoja ei ole tai ensimmäinen vapaa aika on viikkojen päässä.

Laurilan mielestä työterveyskään ei aina toimi, kuten perusterveydenhuollon pitäisi. Se on tarkoitettu pääasiassa työperäisiin sairauksiin ja niiden ennaltaehkäisyyn. Hän epäilee myös järjestelmää, jossa työnantaja kilpailuttaa palveluntarjoajia ja ottaa sen, joka hänestä on paras.

– Siinä saattaa olla jonkinlainen intressiristiriita, Laurila miettii.

"Lääkärin jatkuva vaihtuminen on hirvittävää tuhlausta"

Toinen ongelma on lääkäreiden jatkuva vaihtuminen. Emeritusprofessori Kekomäki pitää hirvittävänä tuhlauksena sitä, että potilas kohtaa aina eri lääkärin. Tällöin suuri osa ajasta menee papereiden plaraamiseen ja tietojärjestelmän ajamiseen.

– Tarvitsemme pitkäaikaisia lääkäreitä, ei mitään reppulääkäreitä, jotka tulevat ja häipyvät, Kekomäki painottaa.

Laurilasta on erittäin tärkeää, että lääkäri ja potilas tuntevat toisensa. Kekomäki toivoo perhelääkäreitä, jotka hoitaisivat samoja ihmisiä vuosikausia. Hänestä työ, jossa lääkäri tuntee potilaan historian ja elämän, on hoitotyötä aidoimmillaan.

Kunnat eivät hallitse palveluiden ostamista

Perusterveydenhuoltoa riivaa myös rahoituksen hajanaisuus. Laurilan mielestä sillä pitäisi olla yksi maksaja: valtio.

Kekomäki pitäisi taloudellisen vastuun kunnilla, jotta niillä säilyisi käsitys siitä, miten päätökset vaikuttavat esimerkiksi sairaslomiin tai -eläkkeisiin. Hän suosittelee, että kunnat saisivat edelleen kantokykynsä mukaisesti valtion tukea, mutta muuten ne rahoittaisivat terveyspalvelut asukkailleen hankkimillaan vakuutuksilla.

Ostovastuun Kekomäki siirtäisi pois kunnilta.

– Mistä 3000 tai edes 50 000 asukkaan kunnasta löytyy asiantuntemusta neuvotella asukkaiden terveydenhoitotarpeista Attendojen ja muiden kanssa?

Kekomäen hahmottelemassa mallissa viiden yliopistosairaalan hallinta-alueet vastaisivat palveluista ja hoitaisivat niiden oston. Hänestä viisi aluetta olisi parempi kuin yksi, koska alueita olisi mahdollisuus vertailla ja ne oppia toisiltaan. Alueita johtaisivat asiantuntijat, eivät poliitikot.

– Aika, jossa kunnat järjestävät hoitoa, on mennyt ohi, Kekomäki sanoo.

"Kaikkea pahaa sote-uudistukselle"

Laurilan ja Kekomäen mielestä työterveyshuollosta voitaisiin pitkälti luopua, ja koko perusterveydenhuoltomme kaipaa remonttia. Silti paljon puhuttu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne eli sote-uudistus ei saa kehuja kummaltakaan. Laurilan mielestä siinä on unohdettu kansalainen ja potilas.

– Toivotan kaikkea pahaa sote-uudistukselle. Toivon, että se menee raikuen päin mäntyä, Kokemäki sanoo.

Hänen mielestään uudistusta käytetään kenkälusikkana kuntakartan uudistamiseen ja halu muuttaa järjestelmää on minimaalinen.

– On hirveä sääli, jos hallitus saa sen lakimuotoon, joka menee eduskunnassa läpi.

Kokemäen mukaan tilannetta pahentaisi se, että suomalaiseen hallintokulttuuriin kuuluu ”tyhmyyskarenssi”. Se tarkoittaa, että tyhmiä päätöksiä ei heti voida todeta tyhmiksi ja pyörtää niitä saman tien.

 

[Fasaldi]

Saksassa henkeä kohti laskettu (ostovoimakorjattu) bruttokansantuote on kasvanut tänä vuonna kaikkien aikojen ennätykseen:
http://www.tradingeconomics.com/germany/gdp-per-capita-ppp
Suomessa taas ollaan 6% alempana kuin vuoden 2008 huipputasolla:
http://www.tradingeconomics.com/finland/gdp-per-capita-ppp

 

[Fasaldi]

Hyvin menee asuntosektorillakin. Helsingissä uusien vuokrasopimusten vuokrat ovat nousseet muutamassa vuodessa 30%. Asumistuet ovat taas nousseet samana aikana (koko Suomessa) yli 40%.

26.08.2013 15:49 Asuntojen vuokrat ovat Suomessa kohonneet nopeasti, todetaan Suomen Pankin verkkosivuilla tänään julkaistussa "Suomen talouden tilannekuva elokuussa" -julkaisussa.

Julkaisun (pdf) mukaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuonna 2012 koko maassa sekä pääkaupunkiseudulla.

Tämän vuoden alkupuoliskolla vuokrat ovat nousseet koko maassa 3,7 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla 4,1 prosenttia, heikosta talouskehityksestä huolimatta.

Helsingissä vuokratason
nousu räjähdysmäinen

Helsingissä uusien vuokrasopimusten mukaiset vuokrat nousivat 30 prosenttia vuosina 2008-2012. Pääkaupunkiseudulla nousua oli 22 prosenttia, mikä on noin kaksi kertaa enemmän kuin muualla Suomessa keskimäärin.

Nousun takana on pääkaupunkiseudulle suuntautuva muuttoaalto, joka nostaa kysyntää niin nopeasti, että tarjonta ei riitä siihen vastaamaan.

Arava-asuntojen vuokrat nousivat samalla ajanjaksolla Suomessa vajaat 16 prosenttia. Arava-vuokrat määrittyvät kustannusperusteisesti, ja kiinteistöjen ylläpitokulut ovatkin nousseet viime vuosina nopeasti.

Suomi euroalueen
kalleimpia

Suomessa vuokrien kallistuminen on ollut finanssikriisin jälkeisinä vuosina nopeampaa kuin euroalueen keskiarvo. Uusien vapaarahoitteisten vuokrasopimusten vuokrat nousivat vuoden 2008 keväästä vuoden 2012 loppuun keskimäärin 15 prosenttia, Suomen Pankin ekonomistit kirjoittavat.

Euroalueella asuntovuokrien keskimääräinen nousu oli vain seitsemän prosenttia.

http://m.taloussanomat.fi/?page=showSingleNews&newsID=201311843&ref=mob-traf-is-frontpage-2

Asumistukea maksettiin viime vuonna yhteensä noin 600 miljoonaa euroa. Se on lähes 180 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2008.

http://www.aamulehti.fi/Pirkanmaa/1194826356883/artikkeli/600+miljoonaa+euroa+joka+kymmenes+pirkanmaalainen+tarvitsee+asumistukea.html

 

[lfb]

Asumiseen liittyen. Suomalaiset kaupungit on kaavoitettu liian väljästi, ja nykyisillä normeilla tiivis kaupunkirakentaminen on tehty erittäin hankalaksi. Tämä aiheuttaa asuntopulaa, nostaa asumisen hintaa ja estää viihtyisän, uuden kaupunkimaisen asutuksen syntymisen.

 

[kouvotsvoni]

http://leijonaemojenblogi.wordpress.com/2013/08/27/jos-apua-ei-saakaan/

Onneksi heikoimmista edes pidetään huolta.

 

[Renessanssinero]

Kumma, ettei kukaan poliitikko edes ehdota varallisuusveron palauttamista. Kyllä sillä varmaan jonkin verran verotuloja saisi.

 

[jps]

Kumma, ettei kukaan poliitikko edes ehdota varallisuusveron palauttamista. Kyllä sillä varmaan jonkin verran verotuloja saisi.

Mä olen myös ihmetellyt. Onneksi niillä on vielä sen verran järkeä ollut, etteivät ole ehdottaneet.

Se mitä Suomessa tarvitaan on investointeja työpaikkoihin ja se vaatii rahaa, jos se verotetaan pois työpaikkoja ei tule kuin valtiolle ja kunnille.

 

[Fasaldi]

Kumma, ettei kukaan poliitikko edes ehdota varallisuusveron palauttamista. Kyllä sillä varmaan jonkin verran verotuloja saisi.

Kaksi perussosialistikansanedustajaahan vaati hiljattain varallisuusveron palauttamista ja tulihan sieltä muitakin samansuuntaisia ehdotuksia:

•Kela-maksun palautus yksityissektorille


•Varallisuusveron palautus


•Huviveneille vero (25 hv tehon ylittävät)

http://www.marttimölsä.fi/6

Varallisuusvero voidaan palauttaa

http://blogit.iltalehti.fi/jussi-niinisto/2013/08/07/suomi-sakkaa/

 

[Renessanssinero]

Toi huviveneiden verotus on muuten oikein hyvä pointti.

 

[JPP]

Heh, mun paatin perämoottorissa tuskin enää on yli 25 hevosvoimaa tallella kun kyseessä on melkein 25 vuotta vanha 50 heppainen Yamaha. Eli vältyin huviveneverolta, jippii.

Yks mitä olis hyvä verottaa on tietokoneet. Niitä kun on tosi monella niin ei tarvitsisi kovin isolla summalla iskeä. Ja sit kun melkein kaikki tietokoneet on liitetty internettiin, niin sen veron vois kätevästi kerätä liittymämaksun ohessa. Vois vetää verotusrajan vaikka yli sadan gigan kiintolevyllä varustettuihin koneisiin.

 

[FO110K]

Heh, mun paatin perämoottorissa tuskin enää on yli 25 hevosvoimaa tallella kun kyseessä on melkein 25 vuotta vanha 50 heppainen Yamaha. Eli vältyin huviveneverolta, jippii.

Yks mitä olis hyvä verottaa on tietokoneet. Niitä kun on tosi monella niin ei tarvitsisi kovin isolla summalla iskeä. Ja sit kun melkein kaikki tietokoneet on liitetty internettiin, niin sen veron vois kätevästi kerätä liittymämaksun ohessa. Vois vetää verotusrajan vaikka yli sadan gigan kiintolevyllä varustettuihin koneisiin.

EIkös kiintolevyjen ansiosta tällanen jo tullutkin tallennusvälineveron vai mikä se nyt olikaan muodossa?

 

[JPP]

EIkös kiintolevyjen ansiosta tällanen jo tullutkin tallennusvälineveron vai mikä se nyt olikaan muodossa?

Joo. Sehän oli vissiin tää hommeli, että kun kiintolevylle voi laittaa netistä ladattua matskua niin siitä tallennustilasta pitää sitten maksaa musiikin ja vissiin elokuvienkinko tekijöille korvausta. Noihan on silleen paperilla ja periaatteina ihan kivoja, mutta käytännössä saadaan vaan aikaiseksi organisaatio, joka pysyy käynnissä tallennustilan hyvitysmaksuista kertyneillä rahoilla ja artistit jää ihmettelemään, että eipä ole niistäkään maksuista kuulunut pennin senttiä tähän osoitteeseen.

Ja yleisesti ottaen kun mietitään, että mitäs tässä nyt vois verottaa, ettei valtio huku velkoihin, niin saadaan yleensä tosi yllättäen aikaiseksi lista sellaisista asioista, joiden verottaminen ei kirpaise laisinkaan listantekijän omaan kukkaroon.

 

[jps]

Toi huviveneiden verotus on muuten oikein hyvä pointti.

On niin helvetin älytöntä miettiä mitä kaikkea voisi verottaa tai mitä veroja tulisi korottaa.

Kuitenkin kansantalous pyörii yksityissektorin voimin ja kuluttajien kulutuksella, mitä enemmän veroja kerätään, niin se mahdollisuuksia muulta taloudelliselta toiminnalta.

Tai voitaisiin vaihtoehtoisesti siirtyä tulo-, yritys- ja varallisuusverotuksessa suoraan 100 %'iin. Silloin päästettäisiin ykisttäis kansalaiset pähkäilemästä mihin tulonsa ja varansa käytetään - kylä virkamies kuitenkin sen paremmin tietää miten ne pitää käyttää.

 

[Fasaldi]

Vai luuli proffa oikein, että hallitus pystyisi tekemään jotain oikeasti vaikuttavaa. Kyllä nyt onkin syytä olla hirvittävän pettynyt.

Taloustieteen professori Matti Virénin mielestä hallituksen esittelemät rakennetoimet eivät ratkaise Suomen talousongelmia.

Professori Matti Virén arvelee Ilta-Sanomissa, ettei hallituksen lupaama kestävyysvajeen umpeen kurominen onnistu nyt sovituilla toimilla.

"Kun näitä toimenpiteitä ynnää yhteen, niin luulen että miljardien sijaan tässä puhutaan varmaan miljoonista", hän toteaa.

Virén sanoo olevansa pettynyt.

"Luulin hallituksen tekevän sellaisen suuruusluokan toimia, jotka todella vaikuttavat kestävyysvajeeseen. Nyt on vaikea nähdä, että se onnistuisi näin".

Professori jäi kaipaamaan erityisesti eläkejärjestelmän remonttia. Hän pelkää tulosovun kasvattavan eläkemenoja entisestään.

Myöskään Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman ei IS:n haastattelussa usko "että näillä toimilla poistettaisiin koko kestävyysvaje".

"Olisi vaarallista tuudittautua siihen, että homma on nyt takanapäin", hän kehottaa hallitusta pysymään tavoitetasossa.

http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/viren rakenne-7650

 

[Mosse]

Joku viisas vois mulle selittää tuon työurien pidentämisen vaikutuksen kestävyysvajeeseen, kun kuitenkin työttömiä (nuoriakin) on melkoisesti ilman töitä.

 

[Montana]

Joku viisas vois mulle selittää tuon työurien pidentämisen vaikutuksen kestävyysvajeeseen, kun kuitenkin työttömiä (nuoriakin) on melkoisesti ilman töitä.

Pidemmät työurat = vähemmän eläkeläisiä, enemmän verotuloja.

Nuorten kannalta tuo näkemys on tietenkin huono. Nuoriin pitäisi panostaa enemmän, koska nuoret ovat tulevaisuus ja jotka maksavat tulevaisuudessa noiden proffien eläkkeet.

 

[Mosse]

Pidemmät työurat = vähemmän eläkeläisiä, enemmän verotuloja.

Nuorten kannalta tuo näkemys on tietenkin huono. Nuoriin pitäisi panostaa enemmän, koska nuoret ovat tulevaisuus ja jotka maksavat tulevaisuudessa noiden proffien eläkkeet.

No eikö noilla eläkevöityville vois antaa jonkin napin, etteivät liian kauan elele?

Nimim. Kohta pääsee eläkkeelle

 

[kouvotsvoni]

No eikö noilla eläkevöityville vois antaa jonkin napin, etteivät liian kauan elele?

Nimim. Kohta pääsee eläkkeelle

Eläkeläisille syanidi-kapseli ja eläkevarat jaettavaksi poliitikkojen palkkiovirkoihin.

 

[Montana]

No eikö noilla eläkevöityville vois antaa jonkin napin, etteivät liian kauan elele?

Nimim. Kohta pääsee eläkkeelle

Se ei ole eettisesti oikein.

Mun mielestä eläkeläisissä itsessään ei ole mitään vikaa, mutta valtaosa hyvin vanhasta väestöstä ei enää kuluta samalla tavalla kuin nuoret tai keski-ikäiset. Raha ei palaa kiertoon joka on omalta osaltaan lisäämässä talousongelmia.

Olen lukenut jostain kirjasta erään ennusteen, niin suomessa tulisi olemaan vuonna 2025 eniten EU:n alueella yli 65 vuotiaita suhteessa työikäiseen väestöön (n. 40 %). Vuoteen 2050 mennessä suomen tilanne muihin eu-maihin nähden olisi kuitenkin parempi, koska silloin suhde olisi n. 45 % ja alle EU:n keskiarvon, kun taas Espanjassa tai Italiassa suhde olisi tuolloin miltein 70 %.