Hyvinvointi/pahoinvointivaltion tulevaisuus vol. 2

[jjv]

... lähinnä muistelin että viime viikon artikkelista en saanut juuri kiinni.

Joo, se oli vähän kuin Soinin puhe ilman hauskoja vertauskuvia.

 

[markoj]

Olipa ohjelman luotettavuudesta mitä mieltä tahansa niin tämä eilisen MOTin käsikirjoitus ja erityisesti sen haastattelut kannattaa lukea.

Tätä toikkia lukiessa tulee mieleen se, että mitä enemmän tietoa, sitä kauemmas varmuus katoaa. Siis tätä varman tiedon määrää. On mennyt opetuslapsille hyvin oppi perille näemmä.

Ei tuossa ollu oikein mitään uutta. Samaa on puhuttu tässäkin otsikossa vuosia.

Paitsi yks Sailaksen kommentti pisti silmään, jossa ei jauha hyvinvointivaltion pelastamisvalheitaan vaan näyttää oikeat karvansa.

Raimo Sailas:
”No, ehkä paradoksaalisesti monen mielestä olen sitä mieltä, että meillä on nyt ehkä liiaksi jätetty huomiotta sen, että valtion perustehtävä on huolehtia oikeuslaitoksesta, poliisista, puolustuksesta, sisäisestä turvallisuudesta tai järjestyksestä.”
(A-studio 27.2.2012)

Eli ääriliberaali yövartijavaltion kannattaja.

 

[Knoukka]

Ei tuossa ollu oikein mitään uutta. Samaa on puhuttu tässäkin otsikossa vuosia.

Paitsi yks Sailaksen kommentti pisti silmään, jossa ei jauha hyvinvointivaltion pelastamisvalheitaan vaan näyttää oikeat karvansa.



Eli ääriliberaali yövartijavaltion kannattaja.

Sama kommentti oli eräässä toisessakin ohjelmassa ja jo silloin jäi mieleen. Sailas on ollut virassaan aivan liian kauan. Sokea itse ja moni muu jo tekemisilleen.

 

[Archie]

Sailas on niitä harvoja, jotka eivät sotkeudu utopioihin ja kummallisiin teorioihin. Maalaisjärki puhuu myös isommissa asioissa. Pidemmän päälle ei toimi, että kulutetaan enemmän kuin tienataan. Tämä tosiasia on monelle täysin kestämätöntä hyväksyä.

 

[markoj]

Sailas on niitä harvoja, jotka eivät sotkeudu utopioihin ja kummallisiin teorioihin. Maalaisjärki puhuu myös isommissa asioissa. Pidemmän päälle ei toimi, että kulutetaan enemmän kuin tienataan. Tämä tosiasia on monelle täysin kestämätöntä hyväksyä.

Toki maailma pelastuu ja velat lyhenee teidän ajamalla deflaatiokierteellä.

 

[Knoukka]

Sailas on niitä harvoja, jotka eivät sotkeudu utopioihin ja kummallisiin teorioihin. Maalaisjärki puhuu myös isommissa asioissa. Pidemmän päälle ei toimi, että kulutetaan enemmän kuin tienataan. Tämä tosiasia on monelle täysin kestämätöntä hyväksyä.

Tuo on toki totta, mutta Sailaksen linja nyt ei ihan pelkästään tuota ole ollut. Valtion alasajoa, ja kuten markoj tuossa jo nappasi, yövartiovaltioon menemistä paikoin.

Ihan toiston vuoksi: valtiovelka on uusi ja erittäin vahva demokratian jälkeinen hallitusmuoto, jota käytetään tulonsiirtoihin köyhiltä rikkaille. Tämän näkemättömyys vaatii jo sysimustia ideologisia silmälappuja.

 

[jps]

Ihan toiston vuoksi: valtiovelka on uusi ja erittäin vahva demokratian jälkeinen hallitusmuoto, jota käytetään tulonsiirtoihin köyhiltä rikkaille. Tämän näkemättömyys vaatii jo sysimustia ideologisia silmälappuja.

Jos demokratrisesti valitut kansanedustajat ajavat valtion typeryyksissään vararikkoon, niin silloin käytännössä poistuu heikommassa asemassa olevista huolehtisen kyky. Siksi on täysin mieletöntä, että eduskunnan on niin mukavaa taloustilanteesta riippumata jaella rahaa holtittomasti ties minne.

 

[Archie]

Valtiohan ottaa pääasiassa velkaa menojen kattamiseen, jotka aiheutuvat merkittävissä määrin sosiaali- ja terveysmenoista. Tätä taustaa vasten on vaikea nähdä miten tulonsiirto köyhiltä rikkaille tapahtuu.

Ongelma tietysti on, että velka lasketaan varallisuudeksi. Jos jotain ei tehdä ilman velkarahaa, niin se on leikkaamista.

 

[Hawke]

Ihan toiston vuoksi: valtiovelka on uusi ja erittäin vahva demokratian jälkeinen hallitusmuoto, jota käytetään tulonsiirtoihin köyhiltä rikkaille. Tämän näkemättömyys vaatii jo sysimustia ideologisia silmälappuja.

Tulonsiirroissa nettovoittajia ovat köyhät. Toki rahaa siirtyy yhteiskunnassa myös köyhiltä rikkaille, mutta tällöin kyseessä ovat lähinnä markkinatalouden rahavirrat, eivät tulonsiirrot. Näiden välillä on käsitteellinen ero.

 

[Knoukka]

Tulonsiirroissa nettovoittajia ovat köyhät. Toki rahaa siirtyy yhteiskunnassa myös köyhiltä rikkaille, mutta tällöin kyseessä ovat lähinnä markkinatalouden rahavirrat, eivät tulonsiirrot. Näiden välillä on käsitteellinen ero.

Juu. Tulonsiirto oli väärä termi. Oikeampi olisi laillistettu ryöstö.

 

[Black Leopard]

Tulotasosta riippumatta ylivoimaisesti suurin osa ihmisistä on 'ahneita' eli hyödyntävät maksimaalisesti eri tuet yms. vaikkei niitä tarvitsisikaan. Toisilla siihen on vain paremmat edellytykset kuin toisilla. Siksi pitäisikin olla paljon tarkempi, että miksi ja minne erilaisia tukia ja vastaavia maksetaan. Yksilön moraalin varaan laskeminen on turhaa - kaikki otetaan, mikä on mahdollista.

Niin, ei vain pidä unohtaa sitä, että toisille tukirahoissa on kyse leivästä ja toisilla taas kaviaarista leivän päällä.

Populismia ja kärjistystä tietenkin, mutta ei se silti asetelman perustotuutta poista.

Nuo syytökset kumpuavat ihan omasta mielikuvituksestasi. Minä sanoin, että jos terveelle ja työkykyiselle ihmiselle tarjotaan työtä, johon hän kykenee.. niin silloin se pitäisi ottaa vastaan tai vaihtoehtona on työttömyyskorvauksen menetys.

Niin että vaikka tarjottu työ olisi mitä ja millaista tahansa tai vaikka tarjottu työ olisi korkeintaan "työtä"?

Järkeviä ja perusteltuja syitä tarjotusta työstä kieltäytymiselle ei vaan voi olla?

 

[Archie]

Järkeviä ja perusteltuja syitä tarjotusta työstä kieltäytymiselle ei vaan voi olla?

Tietenkin voi olla, kuten aiemmin sanoin, niin reaalimaailma on monimutkainen paikka. Kaikkia mahdollisia tilanteita ei voi foorumeille kirjata mitä elämässä voi sattua. Kyse on yleisperiaatteesta.

 

[Fasaldi]

http://blogit.ts.fi/nakokulma-uutisiin/2012/03/28/viikon-tyosta-paivan-palkka/
MIKSI järjestelmä on luotu tuollaiseksi ja onko moista pöljyyttä muualla maailmassa?

Järjestelmän tarkoituksena on tietysti kannustaa tekemään mahdollisemman paljon pimeitä töitä. Siihenhän valtiovalta kannustaa ihmisiä kaikin tavoin muutenkin, kun se käyttää julkisia varoja täysin holtittomasti.

 

[Knoukka]

Anu Kantolan kolumni, jossa kiinnittää huomion erityisesti retoriikkaan ja toisaalta myös järjettömään sitratekesyritystukiautomaattihyväveljellehyväpalkkainentyöpaikka -järjestelmään.

Rahan imuroimisen taidosta

Anu Kantola

Jokaisella poliittisella järjestelmällä on oma sanastonsa. 1980-luvulta lähtien iskusanoja ovat olleet rakennemuutos, tietoyhteiskunta, informaatioyhteiskunta, innovaatiot, osaaminen ja luova talous.

Mitä väliä näillä sanoilla on ja mitä niillä tehdään?

Antiikin filosofit keksivät, että sanoilla voi tehdä paljonkin: taitava puhuja vakuuttaa niillä kuulijansa ja saa tahtonsa läpi. Kun Platon piti retoriikkaa vain tiettyjen tavoitteiden ajamisen keinona, Aristoteles väitti, että retoriikka on laajempi taito, jota puhuja voi käyttää.

Tällä taidolla on nykyisin paljonkin käyttöä yhteiskunnassa. Kun luokkaperustaiset ideologiat ovat hämärtyneet, poliittiset liikkeet, puolueet, etujärjestöt, think tankit ja politiikan konsultit täyttävät uusia käyttökelpoisia sanoja omien tavoitteiden ajamiseen. Hyvin harkituilla sanoilla voi hankkia asemia, rakentaa järjestelmiä ja yksinkertaisesti imuroida julkista rahaa.

Viime vuosikymmeninä erityisesti yritykset ja talouselämä ovat olleet ehdottomasti taitavimpia retoriikan taidossa. 1990-luvun lama oli taitekohta, jossa elinkeinoelämä iski uusilla sanoilla. Laman syövereissä taloudelliset tutkimuslaitokset ja yritykset loivat yhteistyössä arvion Suomen kilpailukyvystä ja lanseerasivat ohjelman, jonka mukaan Suomen tuli satsata julkista tukea yrityselämän uudistumiseen. 1990-luvulta lähtien yrityksiin kanavoitiin julkisia varoja satoja miljoonia joko suorana tukena valtiolta tai Sitran ja Tekesin kautta. Yritykset onnistuivat vakuuttamaan päättäjät siitä, että yrityselämään annettu julkinen raha on satsaus parempaan.

Yritykset julistautuivat strategisen huippuosaamisen yksiköiksi, jotka yllättäen kattoivat kaikki Suomen suurimmat toimialat ja imuroivat valtiolta tulevan julkisen tuen. Suomi ponnahti maailman huipulle yritystukien määrässä: bruttokansantuotteesta 3,5 prosenttia meni yritysten tuotekehitykseen. Summa ei ole mitenkään mitätön. Yritykset saivat julkista tukea yhden euron aina kun terveydenhuoltoon pistettiin kaksi euroa. Satsaukset ovat olleet miljardeja.

Mitä sen jälkeen tapahtui? Tuen tehokkuudesta on puhuttu hyvin vähän eikä sitä ole arvioitu.

Viime aikoina on alkanut näyttää siltä, että tukipolitiikka on epäonnistunut pahan kerran. Jos kuuntelee itse yritysjohtajia, Suomi on pudonnut kelkasta, tuotantorakenne on vanhentunut, emmekä pysty valmistamaan tuotteita jotka menisivät kaupaksi.

Mitä miljardeillemme tapahtui? Katosivatko veronmaksajien rahat yritysten rakentamien hallintohimmeleiden syövereihin? Monet taloustieteilijät sanovat, että yritysten julkinen tukeminen on turhaa eikä tuota markkinakelpoisia tuotteita.

Tänä keväänä kannattaa olla kuulolla, kun talouskriisissä mietitään minne rahat pistetään. Innovaatiot, rakennemuutos ja luova talous ovat jälleen politiikan ja talouden päättäjien huulilla samalla kun he moittivat hyvinvointipalveluja ja julkista sektoria tehottomuudesta ja innovatiivisuuden puutteesta. Ei kannata hämääntyä – se on retoriikkaa, joka kuuluu tärkeänä osana rahan imuroimisen taitoon.

 

[jaska]

Eiköhän tuon tukipolitiikan epäonnistumisen ole myöntäneet melko monet. Mutta silti sen perään aina huudetaan - viimeisenä case STX.

 

[markoj]

Eiköhän tuon tukipolitiikan epäonnistumisen ole myöntäneet melko monet. Mutta silti sen perään aina huudetaan - viimeisenä case STX.

Ongelma on siinä, että jo valmiiksi isot ja vahvat haalii suurimman osan noista tukimiljoonista. Valtion tukemana on tehty Suomessa ja maailmalla melkoinen joukko keskeisiä innovaatiotioita. Jokseenkin kaikki nykytegnologiaan liittyvät isot kehitykset ja keksinnöt on tehty noin.

 

[Knoukka]

Suomen valtiontalous on maailman viidenneksi parhaalla tolalla.

Maailman suurin rahastoyhtiö Blackrock arvioi Suomen valtion olevan maailman viidenneksi parhaalla tolalla, kun mittarina käytetään velanmaksukykyä. Yhtiö listaa tuoreessa raportissaan Suomen edelle ainoastaan Norjan, Singaporen, Sveitsin ja Ruotsin.

Esimerkiksi Euroopan veturimaa Saksa on valtioiden luottoriskiä arvioivassa raportissa vasta yhdeksännellä sijalla ja Yhdysvallat sijalla 15.

Syyskuun lopulla Suomen sijoitus oli yhden sijan alempi.

Blackrockin valtioriskiraportti arvioi valtioiden taloudellista tilannetta noin 30 eri mittarilla ja riippumattomien asiantuntijoiden arvioiden perusteella. Mittaristossa arvioidaan valtiontalouden liikkumavaraa, velanmaksuhalua, talouden ulkoista tasapainoa ja rahoitusjärjestelmän tilaa.

Blackrock hallinnoi yhteensä 3 673 miljardin dollarin eli noin 2 800 miljardin euron arvoisia sijoituksia.

 

[Archie]

Yritystuista sen verran, että niitä ei pitäisi maksaa ollenkaan.

Blackockin arvio tuskin ketään yllätti. Se kyllä herättää kovasti kysymyksiä jos kärkisijoille päästään ikääntyvällä väestöllä, nopeasti kasvavalla velalla ja merkittävän kokoisella kestävyysvajeella.

Toisaalta, ei Suomi vielä missään kriisissä ole lähimainkaan.. vasta matkalla.

 

[Törni]

Blackockin arvio tuskin ketään yllätti. Se kyllä herättää kovasti kysymyksiä jos kärkisijoille päästään ikääntyvällä väestöllä, nopeasti kasvavalla velalla ja merkittävän kokoisella kestävyysvajeella.

Tuntuu kieltämättä hullunkuriselta, että tässä kohtaa eräät tahot kuuntelevat herkällä korvalla näitä suuria amerikkalaisia instituutioita joita BlackRock ja Standard & Poor's puhtaimmillaan edustavat. Yleensähän pidetään kaikkia amerikasta tulevaa saatanasta mutta jos ne kehuu meidän perseellään olevaa taloutta niin me kehrätään kuin kissa

 

[Knoukka]

Tuntuu kieltämättä hullunkuriselta, että tässä kohtaa eräät tahot kuuntelevat herkällä korvalla näitä suuria amerikkalaisia instituutioita joita BlackRock ja Standard & Poor's puhtaimmillaan edustavat. Yleensähän pidetään kaikkia amerikasta tulevaa saatanasta mutta jos ne kehuu meidän perseellään olevaa taloutta niin me kehrätään kuin kissa

Pointtihan tossa oli, että on vastapaino sille kotimaiselle valtiovelalla pelottelulle, jolla on ihan selviä poliittinen agenda: pyrkimys yövartiovaltiota kohden. Eikä se, että tuota valtiovelalla pelottelua avaa ja kritisoi tarkoita sitä, että velkaa ei pitäisi varoa. Päinvastoin. Tätä imperatiivia vaan käytetään sellaisen politiikan perusteena, joka ajaa vielä suurempaan riippuvuuteen ulkomaisista rahoittajista. Siitä kehityskulusta löytyy esimerkkejä kehittyvien maiden parista ja nyt jo euroalueeltamme.

Kuten täällä on monella suulla todettu niin talonpoikaistaloudesta tulisi ottaa oppia. Sailasten, vartiaisten ja nykykokoomuksen linja vain ei sitä ole.

Muuten noi laitokset joutais vastuuseen ja sen myötä hevonvittuun.