Jutta Urpilainen EU:n verorenkinä
05.10.2012 - 15:13 | Olli Herrala | ei kategorioita
Demarivaikuttajat Jutta Urpilainen ja Erkki Tuomioja ovat ryhtyneet EU-komission verorengeiksi. Näinkin voi tulkita viime päivinä kuumentunutta finanssiverokeskustelua.
EU:n komissio kehittää FTT-finanssiveroa, jota Suomessa kutsutaan usein rahoitusmarkkinaveroksi. Ministerit Urpilainen ja Tuomioja kannattavat Financial Transaction Tax –nimellä kulkevaa veroa, joka sataprosenttisella varmuudella vie rahat Brysselin byrokraattien riemuksi.
Tobin-tyyppinen vero on varsinkin Tuomiojalle kuin märkä uni, ja hän on puhunut siitä kai jo Ylioppilastalon pöydissä. Demareiden FTT-huuma on siinä mielessä hämmästyttävä, että verotulot katoavat EU:n kitaan. Tästä on julkisuudessa puhuttu yllättävän vähän, vaikka veron ansiosta komissio rypisi rahassa.
Saksan ja Ranskan ajama finanssivero on tunnetun pankkimiehen sanoin ”vuosisadan veivi ja kaappaus”. Brysselin byrokraatit ovat nykyisin kiinni jäsenvaltioiden budjeteissa, mutta finanssiverolla kerättävä miljardien ja miljardien potti olisi kuin kirsikka rahakakun päälle: byrokraatit nauttivat jo nyt hyvin alhaisesta verotuksesta ja huikeista eläke-eduista.
Verokomissaari Algirdas Semeta on myynyt finanssiveroa sinisilmäisimmille poliitikoille sillä, että se pienentäisi maksuja EU:lle. Ehkä, mutta kun finanssivero on kerran saatu jylläämään, on 0,1 prosentin tai 0,001 prosentin veroa helppo jatkossa korottaa. Ikiliikkuja on keksitty.
Miksi suomalainen valtiovarainministeri ajaa finanssiveroa, joka vie rahaa pois Suomesta Brysselin byrokraateille? Minusta se on kysymys, jota pitäisi toistaa uudelleen ja uudelleen. Ehkä ministeri Urpilainen ei ymmärrä, mitä vahinkoa finanssiverosta syntyy?
Veroja korottamalla ei luoda kasvua, eikä veronkorotuksilla ole missään maassa luotu menestystarinoita. Yksinkertainen totuus ei mene maamme urpilaisille jakeluun.
Kyse on siis finanssiveroa rakentavan ja rakastavan EU-komission rahoituksesta. Ennen kunnallisvaaleja demarit ajavat veroa, jolle komission huippupalkkainen väki taputtaa käsiään. Tämäkin piti demareilta nähdä: FTT-hanke sataa suoraan EU-kielteisten perussuomalaisten laariin.
Jos olisin puoluejohtaja Timo Soini, käyttäisin tätä korttia häikäilemättä hyväkseni. Jatkossa Bryssel ei saa rahaa pelkästään budjetistamme, vaan myös ihan ikioman veron kautta.
FTT:n käyttöönoton vaaroista on toki varoitettu.
Työeläkeyhtiöt ovat arvioineet, että vero kohdistuisi eläkeyhtiöihin ja pienentäisi eläketuottoja. Finanssiveron käyttöönotto voisi aiheuttaa eläkejärjestelmälle 400-500 miljoonan euron vuotuiset lisäkustannukset. Esimerkiksi Varma laski 150 miljoonan euron menetyksen viime vuoden volyymien perusteella. Suomen varallisuuspoteista suurin ovat eläkevarat, joten veroharjoituksen kustannukset päätyvät vakuutetuille, siis sinulle ja minulle.
Kokonaan oma lukunsa ovat yhtiöt, jotka suojaavat johdannaisin miljardien eurojen vientisaatavia. Johdannaiskaupan volyymit ovat jättimäisiä, eikä aina suinkaan ole kyse spekulatiivisista instrumenteista: niillä Stora Enso suojautuu sellun hintaheilunnalta, Fazer kaakaoriskeiltä ja vaikkapa Fortum sähkön hintamuutoksilta.
Tuomioja ja Urpilainen vahingoittavat linjauksellaan yrityksiä, mutta myös niiden työntekijöitä.
Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri (sd) ihmetteli ääneen Ylen aamu-tv:ssä, miksi syntyy tällainen poru ”pienen pienestä verosta”. Toimittaja olisi hyvin voinut kysyä, miksi FTT-veroa yleensä kannetaan, jos se kerran on ”pienen pieni”.
Se kerätään tietysti siksi, että Bryssel saa oman raha-automaattinsa. Hyväuskoisille suomalaispoliitikoille jää tässä pelissä hyödyllisen tomppelin rooli.