Taisi kolahtaa pojulle arkaan paikkaanPaina paina Sam, aina yhtä asialliset ja sisällölliset kommentit asiapuolelle!
Ihme pojuttelua. :nope:Taisi kolahtaa pojulle arkaan paikkaan
Ei tässä oikeisto-vasemmisto -akselilla ole kritisoitu. Mutta on vastenmielistä miten Kokoomus on harmaan talouden asiassa EK:n asialla. Saman kritiikin ja sama puolueen toiminnasta on kyse myös mainitussa hallintarekisterin uudistamisessa. Nämä asiat on vaan olleet syystä framilla ja erityisen räikeitä.Ihme pojuttelua. :nope:
Vois olla mielenkiintoisempaa lukea parempia perusteluita, kuin muutama kevyehkö heitto silloin tällöin...siinä mielessähän Jaska on täysin oikeassa.
Sitäpaitsi nämä (kuten tämäkin) heitot ovat off-toikkia.
Muutenkin nämä muutamat ei-hoosiannaa (ateistit?...eli siis suurta saatanaa) huutavat vasemmistojäärät voisivat miettiä: miksi Katainen ja kokoomus jatkavat hallitustunnustelijana? Määrääkö suurpääoma ja harmaatalous tämänkin vai onko kyse jostain muusta? Dempuilla olisi ollut hyvä tilaisuus ajaa Katainen nahkurinorsille..ja esim. sillä perusteella, että kokoomus "tukee harmaata taloutta". BTW, Kun demput + vasemmistoliitto eivät siis ajaneet työväestön etuja eli heidän olisi kuulunut ajaa Kokoomus pois hallituksesta, tukevatko nekin näin harmaata taloutta ja suurpääomaa?
---
Hyvinvointivaltion kannalta olisi parsempi, jos kenties tuleva sixpack unohtaisi "vaalipuhevääristelyt" akselilla vasemmisto-oikeisto.
Jos mä oon poju, niin ehkä sun pitäisi käyttäytyä sen aikuisen tavoin, jota kovin usein esität. Mutta ehkä ei vain onnistu.Taisi kolahtaa pojulle arkaan paikkaan
Suurimmaksi osaksi samaa mieltä :nope: Edit. esim. tuo kunnallsiveron progressio. Itsehän kannatan 0 -tason kunnallisveroa. Kuntien tehtävät pitää määritellä uudelleen ja sen jälkeen valtio antaa kunnalle täysmääräisesti sen rahasumman mitä asioiden hoitoon tarvitaan (eli. esim. kunta saa jokaisesta 5 -vuotiaasta x€, jokaisesta 10-vuotiaasta y€ jne.) ja nämä on laskettu jonkun hienon keskiarvon mukaan. Tällöin kunnallisveron pitäisi teoriassa olla nolla, jossain kunnissa palvelut voi olla "huonot", mutta kunta jopa palauttaa rahaa kuntalaisille jotain kautta. Toisissa kerätään veroja jne. Näin kuntalaiset näkisis suoraan miten hyvin kunta toimii.Ei tässä oikeisto-vasemmisto -akselilla ole kritisoitu. Mutta on vastenmielistä miten Kokoomus on harmaan talouden asiassa EK:n asialla. Saman kritiikin ja sama puolueen toiminnasta on kyse myös mainitussa hallintarekisterin uudistamisessa. Nämä asiat on vaan olleet syystä framilla ja erityisen räikeitä.
Sille en voi mitään jos et nomi kestä Kokoomuksen itse kerjäämäänsä ja oikeutettua tuomitsemista.
Mulle olis erittäin tervetullut reilu oikeistopuolue, joka olisi Kokoomuksesta oikealla mutta irti noista etujärjestöistä eli suurpääomasta. Kokoomus vain on tällä hetkellä pahempi etujärjestö kuin kepu ja demarit konsanaan. Vaarallisin puolue tämän maan hyvinvoinnille.
Itseasiassa tilauksessa olisi reilu oikeistopuolue, jonka ohjelma olisi:
- arvoliberaali
- pienyrittäjyyden helpottaminen
- työnteon kannustus ja helpotus negatiivisen tuloveron muodossa
- verotuksen täydellistä yksinkertaistamista ja kohtuullista progressiota (mm. kuntaveron laajennus pääomiin)
- turhan hallintobyrokratian karsintaa mutta riittävän redundanssin säilyttämistä
- siten vahvaa mutta tervettä julkista puolta
- terveitä markkinoista, joissa yritysten annetaa kasvaa ja kuolla
- rahoitus- ja energia-alan jättiyritysen eli too big to fail -korporaatioiden alasajoa ja pilkkomista
- finanssialan instrumenttien yksinkertaistaminen ja velkavipujen katkominen (liittyy edelliseen)
- ja finanssirahan ja reaalitalouden suhteen korjaaminen
- paikallistalouksia mm. lähiruoan ja byrokratian karsimisen helpottumisen vuoksi mahdollisten paikallisten yrittäjien käyttäminen (nykyään orjaillaan liikaa kilpailulainsäädäntöä, joka suosii pääasiassa suuyrityksiä)
- uusiutuvaa ja hajautettua energiapolitiikkaa
- perustutkimuksen takaaminen ja vapaus rahoituksen suorista kytköistä
- ja paria muuta mitkä ei tuu nyt mieleen
Tollanen oikeistopuolue voisi olla, yllättävää kyllä, monen vasemmistoa äänestävän kaupunkilaisen valinta. Vasemmisto lähestyy kyllä ihmisen tarpeita ja heikomman asemaa mikä on oikein, mutta väärästä eli julkisen ja liian vahvan holhouksen kautta.
Tästä toki erimieltä, mutta tähän tuskin onkaan faktuaalista totuuttaMutta mun silmissä kauimpana mun listasta on Kokoomus. Kepulla ja demareilla on omat rasitteensa, jotka on jo, luojan kiitos, jollain tapaa sortumassa.
Tämänkin negatiivinen veroitus ratkaisisi....Pienipalkkainen työntekijä ei saa käteensä verojen jälkeen välttämättä juuri enempää kuin tukien varassa elävä. Helsingin Sanomien esimerkkilaskelmassa pienipalkkainen sai käteensä 1 241 euroa ja tukien varassa elävä lähes yhtä paljon, 1 100 euroa.
Työttömän ei kannata oikeastaan tehdä keikkahommia, koska jokaisesta ansaitusta eurosta toimeentulotuki pienenisi 80 senttiä. Tästä syntyy kannustinloukuksi kutsuttu ilmiö.
Mulla RKP äänestämisen estää se, että on selkärangaton apupuolue. Vihreihin olen kans pettynyt. Vihreyden ja arvoliberaaliuden jaan vihreiden kanssa, mutta muu toiminta on ollu täysin munatonta. Periaatteet on myyty. Ja pragmatismilla ei ole politiikassa mitään arvoa ilman periaatteita.Suurimmaksi osaksi samaa mieltä :nope:
Tästä toki erimieltä, mutta tähän tuskin onkaan faktuaalista totuutta
..väittäisin jotta RKP on tuota lähimpänä, niitä äänestäisinkin nykypäivänä jollei *pakkoruotsi*
En ota kantaa "VAlheellisimpiin", mutta pikkuhiljaa alkaa kyllä mietityttää mitä puoluetta äänestin, kun hallitusneuvotteluista uutisia kuuntelee. Näköjään vasemmistopuoluetta :nope:Ja pakko sanoa vielä, että Kataisen Kokoomus on valheellisimpia puolueita mitä tässä maassa on nähty aikoihin. Menee kohta jo Vanhasen kepun ohi.
.. tämä siis päivän Hesarista.Globaali työnjako on Suomelle mahdollisuus
Jos onnistumme yhdistämään huippututkimuksen sekä asiakas- ja käyttäjälähtöisen kehitystyön, voimme kehittyä houkuttelevaksi kumppaniksi maailman parhaille osaajille.
Matti Alahuhta Mikko Kosonen Alahuhta on Kone Oyj:n toimitusjohtaja ja Kosonen Sitran yliasiamies.
Suomi on ollut kiistatta yksi tähänastisen globalisaatiokehityksen voittajista. Menestyksemme on nojautunut sekä korkeatasoiseen koulutusjärjestelmäämme että pitkäjänteiseen teollisuus- ja innovaatiopolitiikkaamme.
Näillä eväillä on synnytetty suomalainen menestysmalli, jossa ovat yhdistyneet taloudellinen kasvu ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus.
Nämä pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan periaatteet ja tavoitteet ovat Suomelle edelleen tärkeät. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus ei kuitenkaan enää onnistu vanhoin keinoin.
Globalisaation seuraava vaihe haastaa syvällisesti ja peruuttamattomasti tähänastiset menestysreseptimme.
Suomalaisten päätöksentekijöiden on nyt ymmärrettävä globalisaatiokehityksen toisen vaiheen toimintamalli, jolle on tunnusomaista yhtäältä taloudellisen toiminnan painopisteen siirtyminen kehittyvien maiden kasvaville ja nälkäisille markkinoille ja toisaalta arvoketjujen pirstoutuminen eri puolilla maailmaa verkostomaisesti toteutettaviksi toiminnoiksi. Tätä kehitystä voidaan kutsua uudeksi globaaliksi työnjaoksi.
Enää ei edes Yhdysvallat voi kuvitella "ottavansa haltuun" kokonaisia toimialoja. Niin suurien kuin pienien kansakuntien on jatkuvasti arvioitava, minkälaisiin maailmanlaajuisten arvoverkostojen osiin ne haluavat kytkeytyä ja mihin ne haluavat keskittyä itse.
Kuvaavia esimerkkejä uudesta globaalista työnjaosta ovat Intian aktiviteetin lisääntyminen ohjelmistokehityksessä ja vaikkapa Etelä-Amerikan roolin kasvu metsäteollisuuden raaka-aineen tuottajana.
Meidän suomalaisten on nyt tarkkaan analysoitava ja sen jälkeen päätettävä, minkälaista toimintaa voimme ja haluamme edistää kotimaassamme ja keiden kanssa yhteistyö parhaiten onnistuu. Mitä suuremman lisäarvon toimintoja pystymme Suomeen kehittämään, sitä enemmän uutta arvoa ja työtä pystymme täällä luomaan ja pitämään.
Tämä vaatii, että pidämme hyvää huolta maamme kustannuskilpailukyvystä. Vaikkemme voikaan kilpailla kustannuksilla monia muita maita vastaan, meillä ei ole varaa turhiin "kilpailuhaittoihin". Muuten siirtymä vanhasta uuteen ei onnistu.
Pitkän aikavälin kilpailukykymme voi kuitenkin perustua vain ja ainoastaan maailmanluokan osaamiseen. Kilpailukyky saavutetaan yhdistämällä huippuluokan perustutkimus käyttäjälähtöiseen soveltavaan tutkimukseen ja kokeilevaan toimintaan sekä edellä käyvään opetukseen.
Kilpailukykymme kehittämiseksi meidän on otettava enemmän riskejä ja panostettava entistä enemmän huippututkimukseen sen omilla ehdoilla. Soveltavassa tutkimus- ja kehitystyössä meidän on parannettava kykyjämme luoda yhdessä asiakkaiden ja käyttäjien kanssa uusia palveluja ja ratkaisuja.
Emme enää menesty perinteisen teollisen ajan teknologiavetoisilla malleilla: lisäarvon luomiseen ei enää riitä, että asiakkaiden ja käyttäjien tarpeet ymmärretään, vaan heidät on myös otettava mukaan uusien tuotteiden ja palvelujen kehitystyöhön. Tämä edellyttää perinteisesti vahvan insinööriosaamisemme ja vahvistuneen kaupallisen osaamisemme rinnalla vahvaa panostamista designosaamiseen ja käyttäytymistieteisiin.
Jos onnistumme yhdistämään huippututkimuksen sekä asiakas- ja käyttäjälähtöisen kehitystyön, voimme kehittyä houkuttelevaksi investointikohteeksi ja kumppaniksi maailman parhaille osaajille ja keskittymille.
Globalisaation seuraavalle vaiheelle on tunnusomaista myös uudenlainen yritysten yhteiskuntavastuu. Vaikka suuryritykset eivät tunnekaan maiden rajoja, niiden täytyy – kuten Antti Blåfield (HS 6. 6.) osuvasti kirjoitti – pitää yhä paremmin huolta toimintansa liittymäkohdista yhteiskuntiin, joissa toimivat.
Valtioiden ja yritysten edut eivät voi pitkällä aikavälillä poiketa toisistaan. Parhaat yritykset ovat oivaltaneet tämän hyvin ja korostavat kaikessa toiminnassaan taloudellisen kestävyyden lisäksi myös sosiaalista ja ekologista kestävyyttä.
Tähän viittaavat myös professori Michael Porter ja FSG-konsulttiyrityksen johtaja Mark Kramer vuoden alussa Harvard Business Review'ssä julkaistussa erinomaisessa yritysten ja yhteiskunnan yhteisiä intressejä korostaneessa artikkelissaan "Creating Shared Value".
Uskomme, että Suomella on kaikki edellytykset nousta myös seuraavan globalisaatiovaiheen voittajien joukkoon. Tämä vaatii kuitenkin nykyistä huomattavasti suurempaa "strategista ketteryyttä". Meidän on kyettävä tekemään hyviä valintoja, tarkentamaan suuntaamme koko ajan ja pitämään huoli maailmanluokan osaamisesta kaikin keinoin.
Tämän kaiken toteuttamiseksi meidän on nyt rohkeasti suunnattava katseemme tulevaisuuteen.
Tarvitsemme myös ennakkoluulotonta johtamista yhteiskuntamme kaikilla sektoreilla ja toiminnan tasoilla.
Tossa jutussa oli asiaa, mutta... Sitrasta ja Tekesistä sekä tollasesta ylhäältä alas -analyysista mulla ei oo hyvää sanottavaa. Aito ja terve kehitys lähtee aina tarpeesta ja alhaalta ylös. Bottom up, ei top down. Itseasiassa sekä Sitra että Tekes on tulonsiirtoautomaatteja, joiden hyötysuhde on ihan vitun huono. Varma tieto.Laitetaas tämä tänne, kun liittyy niin suoraan toikin aiheeseen. En oikein mitään jaksa korostaa, mutta saa lukea ja kommentoida.
.. tämä siis päivän Hesarista.
Ihan kuin suuryritysten, pienyritysten ja normi-ihmisten edut olisivat keskenään rajussa ristiriidassa. Reaalimaailmassa kaikki tarvitsevat toisiaan. Ilman suuryrityksiä tämä maa olisi kuin Albania - ehkä vasemmisto sitä haluaakin, tiedä häntä. Toisaalta ilman ammattiliittoja ja vasemmistoa meno voisi olla kuin jenkeissä. Itse en ainakaan sellaista toivo.Jännä on suurteollisuuden etu = EK antaa sanat ja sävelen = kokoomuskuoro laulaa.
Vittu mikä maa, vittu mikä puolue.
Mitä se Archie nyt sekoilee ja sekoittelee. Se oli suuryritysen etu nimenomaa hävittää noita työpaikkoja. Ei ne niitä muuten olis hävittäneet.Eikä kokoomus ole kovinkaan hyvin onnistunut ajamaan suuryritysten asemaa. Viime vuosikymmenellä täältä hävisi kymmeniä tuhansia työpaikkoja siltä sektorilta.
Kestän, jos kritiikki on asiallista ja perusteltua.Sille en voi mitään jos et nomi kestä Kokoomuksen itse kerjäämäänsä ja oikeutettua tuomitsemista.
.
En oo huomannu sun sitä kritiikkiä edes pureskelevan.Kestän, jos kritiikki on asiallista ja perusteltua.
Omaltani osaltani en noita sinun (kaikkia) väitteitä usko pureskelematta. Minulle kokoomus edustaa puoluetta, joka ajaa suurinta osaa listallasi olevista asioita TAI ainakin sen pitäisi ajaa... (jätän tähän siis varauksen)
Mä olen pureskellut kovasti mm. pähkinää nimeltä eu-tukirahastoa, jossa olen kirjoitellut että kelpaisi, jos kokoomus tiukentaisi linjaa. Enkä ole ollut sitäkään vastaan, että kokoomus jäisi pois hallituksesta. (eikä väkisin änkeisi sinne luopumalla kaikista ajamistaan asioista..jne.)En oo huomannu sun sitä kritiikkiä edes pureskelevan.
Objektiivinen asia ja näkökulmä on abstraktio, jota ei merkityksellisesti edes ole... paitti se sun absoluuttinen subjektiivinen vai mikä lie! Joka kyllä olikin länsi-vantaalaisen ajattelun päätepiste.Täällä keskustellaan (ja tästä kovaa kritiikkiä muutamalle vitsiniekalle! )niin kovasti asioita yhdeltä kantilta tarkistellen, että objektiinen asioiden tarkastelu on lopulta mahdotonta.
Tietystä näkökulmasta asia on noin. Mutta jos sitä katsotaan suuryrityksen näkökulmasta (esim. metsäteollisuus), niin olisivat varmasti mieluusti pitäneet työpaikat suomessa jos se olisi ollut edes lähelle kilpailukykyinen vaihtoehto. Koska näin ei ollut, niin yrityksen etu oli siirtää tuotanto muualle. Huolimatta siihen liittyvistä kustannuksista ja riskeistä.Mitä se Archie nyt sekoilee ja sekoittelee. Se oli suuryritysen etu nimenomaa hävittää noita työpaikkoja. Ei ne niitä muuten olis hävittäneet.
Asioita kannattaa aina punnita monelta kannalta ja eri näkökulmista. Ehkäpä kouluun pitäisi laittaa yksi peliteoriaa, jossa asia hyvin havainnollistuu.Hyvänä esimerkkinä se, että jos joku opus, kirja tai muu koetaan omien aatteiden vastaiseksi sitä kieltäydytään lukemasta sen yksipuolisuuden vuoksi, mutta ei huomata että samalla on vuosia ja vuosia lainailtu omaa ajattelua tukevia vähintäänkin vielä yksipuolisempia kirjoituksia ja opuksia.