J.Heldenview sanoi:
Yleisön kannustus asettaa liian kovat paineet. Ei pää kestä.
Yleisesti ottaen eilinen Seiväskarsinta jälleen kerran osoitti kuinka kova paikka Helsingin Olympiastadion on Seiväshyppääjille vaikeiden tuuliolojen takia. Pyörivä tuuli tekee hyppäämisestä todella kovaa lottoa. Edes Nick Hysong, Patrick Kristiansson eivät saaneet hyviä olosuhteita heitäkin tuuli kiusasi vaikka he 560 ylittivätkin olosuhteista vaikeinta on pyörivän tuulen arviointi.Vastatuuli on myrkkyä seiväshypyssä, myötätuuli on suuri apu. Seipäässä myös tekniikka ja olosuhteet voivat vaikuttaa huomattavasti, jos tekniikka on heti sekaisin ei tulosta yleensä ole helppo tehdä.
Monoselle kävi vielä niin että telineet hajosivat miehen toisen hypyn aikana ja sitä ei saatu kuntoon, seurauksena oli B-ryhmän siirto A-ryhmän paikalle ja noin 90 minuutin tauko jollainen tiukassa paikassa oli kohtalokas.
A-ryhmän Kärkinimet Nick Hysong, Igor Pavlov, ja Patrick Kristiansson olisivat halunneet jatkaa hyppäämistä korkeudesta 575 muttasai järjestäjät "Puolalaisen Paralamentti kokouksen" jälkeen tekivät päätösen ja alentuivat laskemaan karsintarajan 5,60 korkeuteen ja herrat Hysong ja Kristiansson pääsivät suoraan finaaliin.
Ainostaan Venäjän Gernoshev ylitti 5,60 B-ryhmästä 545 riitti finaaliin jos sen ylitti ensimäisellä yrityksellä. Stadion pitänyt kattaa kokonaan kun sitä kerran remontoitiin MM-kisoihin tuulelle ei silti olisi mahtanut mitään. Seiväshyppy ja Helsingin Olympiastadion on erittäin vaikea yhdistelmä. Vuoden 1983 voittotuloskin oli vain 570. On turha toivoa huomiselta 600 sentimetrin korkeudessa liikkumista jos sataa ja tuulee, 580, 585 voi riittää voittoon asti.
Matti Mononen on kuitenkin vasta 21 vuotias, Seiväshyppääjä on parhaimmillaan siinä 28-34 vuoden vaiheilla jos vain jaksaa harjoitella eli Matin parhaat vuodet ovat vasta vuoden 2008 toisella puolella. Patrick Kristiansson on juuri nyt parhaan seiväshyppääjä iän saavuttanut,ja osaa myös olosuhteet jotka Helsingin olympia stadionilla vallitsevat. Mies on hypännyt henkilökohtaisen ennetyksensä 5,85 juuri Helsingin Olympiastadionilla Suomi-Ruotsii maaottelussa vuonna 2002.
Kokemus kasvattaa seiväshyppääjän menestyjäksi. Arvokisa-ura voi usein alussa loppua liian aikaisin. Lisäksi Matille tuotti vaikeuksia tammikuinen vakava auto-onnettomuus josta mies ihmeen kautta kuntoutui MM-kisoihin. Ei se voinut olla vaikuttamatta hyppäämiseen eilenkään. Maaliskuussa Matti ei pystynyt edes kävelemään ilman kainalosauvoja eilen mies hyppäsi seivästä. Rankka vuosi samana päivänä kun Mononen palasi leiriltä Etelä-Afrikasta miehen tilastomies ja autokuski kuoli kaaduttuaan kotiportaissaan. Matti joutui väsyneenä rattiin ja pahaan kolariin josta mies nyt on vasta toipumassa. Monta kuukautta harjoittelusta ja koko hallikausi jäi väliin.
Eikös noita ollut jopa kolme seivästäjää samalla tuloksella joista piti valita yksi ja "arpa" osui Monoseen?
