Kuoleman jälkeen on elämää, sillä läheisten elämä jatkuu. Kuoleman kohtaamista on käsitelty yleensä omasta näkökulmasta, nyt Silminnäkijä kertoo miten läheisiä valmistellaan.
Katja sanoo, että lasten tulee tietää ja olla varmoja siitä, että heistä pidetään hyvää huolta myös äidin kuoleman jälkeen.
Niin sanotussa huoltotestamentissa Katja ilmaisee tahtonsa siitä, miten hän toivoo lasten hoidon ja hoivan järjestettävän sitten, kun häntä ei enää ole.
- Meille kuolemasta puhuminen on avoin asia. Me ollaan keskusteltu siitä, mitä kuolema on ja lapset on saanut kysyä siitä ja me on yhdessä surtu sitä. Tehty sitä surutyötä, luopumistyötä.
Katjan valmistautuminen ja valmentautuminen ulottuu niin arjen asioihin kuin läheisiin ihmisiin. Hän on taistellut kotiavusta ja vuoden taistelun jälkeen saanut sitä perheelleen Oulun lääninhallituksen myötävaikutuksella.
Mennyttä puoltatoista vuotta Katja pitää elämänsä rikkaimpana. Elämän rikkaus syntyy siitä, että elää nyt ja tässä.
- Mä kuolen sitten kun on sen aika, mä kuolen sitten kun mun sydän lakkaa lyömästä. Siihen asti mä elän ja olen tässä.