Tarkistinpaskin piruuttani mikä on tuo sääasemien peitto tällä hetkellä.
Sääennusteen laskennassa havaintoverkon tiheys takaa paremman ennusteen. Esimerkkinä jos meillä olisi maassamme vain tasan yksi säähavaintoasema hesan stadissa vs. havaintoasema 100 metrin välein, niin on selvää että mitä enemmän laskentaan on käytettävissä dataa, sen tarkempi siitä tulee. Toki asiaan vaikuttaa laskentamalli sekä käytettävissä olevien tietokoneiden teho/laskentakapasiteeti (ja monia muita asioita). Mutta homma siis lähtee datasta.
Suomessa on tällä hetkellä 205 sääasemaa (+ tutkia jne.) ja pelkästään näitä tarkastelemalla ja olettamalla että ne jakautuvat hyvin tasaisesti (mitä ne eivät ihan tee), niin yksi asema kattaa 1650 km2 eli yhden havaintoverkon neliön sivu olisi n. 40 km. Kuten tiedämme, tuon kokoiselle alueelle mahtuu hyvinkin monenlaista säätä. Tuosta voi jo päätellä että paikkakuntakohtaiset sääennusteet eivät ole tarkkoja, etenkin jos säämuutokset ovat nopeita.
Siinä vaan yksinkertaisesti havaintojen vähäisyys ja nopeasti muuttuva tilanne aiheuttaa sen, että ennusteetkin muuttuvat nopsaan. Sääennustehan on sellainen torvi, jossa eri tilanteiden todennäköisyydet kasvavat ajan edetessä. Asia selviää katsomalla hyvin vaikkapa 15 vrk:n ennusteen lämpötiloja, mitä niille tapahtuu ajan edetessä - vaihteluväli kasvaa koulutuuttimaiseksi.
Iltapäiväksi lämpenevää persukeskustelua, odotettavissa yllättäviä paikallismyrskyjä myös muissa toikeissa. Yleissäätila kuitenkin selkeä ja kesäinen. Miss' Albert on?