Kun kysytään asiantuntijoilta, missä terveydenhuolto on kaikkiaan järjestetty hyvin, Etelä-Karjalan esimerkki saa eniten mainintoja.
Etelä-Karjalassa tehtiin oma sote-uudistus vuonna 2010. Erikoissairaanhoito, terveyskeskukset ja sosiaalitoimi yhdistettiin kahdeksassa kunnassa. Imatra jäi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ulkopuolelle.
Tulokset ovat olleet pääosin hyviä. Mielenterveysjonoja on purettu ja vanhusten laitoshoitoakin siten, että alueen terveysasemat ovat erikoistuneet eri sairauksien kuntoutuksiin.
Ensi vuonna Lappeenrantaan valmistuu talo, jonne kootaan kaikki lasten ja nuorten palvelut. Saman katon alle muuttavat perheneuvola, opiskeluterveydenhuolto, lastensuojelu sekä lapsi- ja nuorisopsykiatria.
- Joka kunnalla on oma neuvola ja lastensuojelu ja psykiatria eri hallinnossa, vaikka hoidetaan samojen lasten ja perheiden asioita. Meillä ei ole pulaa resursseista vaan yhteistyöstä, perustelee Pentti Itkonen, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin toimitusjohtaja.
Samanlaisia viritelmiä on muuallakin. Keski-Pohjanmaalla piiri- tai maakuntamallista on samoin saatu etuja. Lääkäripulaa on pystytty paikkaamaan ja lääkäreitä houkuttelemaan, kun yksi iso työnantaja koordinoi koko alueen lääkäritilannetta.
Etelä-Karjalassa on suuria visioita. Jo pari vuotta syrjäkylillä on kiertänyt terveysauto, mutta viime aikoina kyytiin ovat hypänneet myös Kelan ja työvoimatoimiston edustajat. Kela ja työkkäri voisivat Itkosen mukaan tuoda toimistonsa sairaalaankin.
- Ihmisen asioita pitäisi ratkaista kerralla samassa asiakastilanteessa. Esimerkiksi vaikeasti työllistyvä on usein myös masentunut, mikä taas aiheuttaa Kelalle lääkekustannuksia, Pentti Itkonen kuvaa.
Suunnitelmissa siintää myös "terveyskeskusrekka", jossa voisi olla mukana röntgen-laitteet.
Jos hallituksen alkuperäinen sosiaali- ja terveysuudistusesitys toteutuisi, Etelä-Karjalan piiriäkin uhkaisi lakkautus. Piirin väestö on 132 000 asukasta.
- Muidenkin alueiden kannattaisi vakavasti miettiä sitä integroinnin hyötyä mikä meillä on saatu. Tätä ei tehdä poliitikoille vaan kansalaisille, jotka tarvitsevat palveluita. Siksi toivoisin, että tässä olisi mukana mahdollisimman vähän politiikkaa ja mahdollisimman paljon asiantuntemusta, Itkonen kuittaa.