Kuntauudistus

[Knoukka]

En ole periaatteessa eri mieltä, mutta käytännössä asia ei taida mennä aivan noin.

Kaupungistuminen alkoi Suomessa varsin myöhää ja jatkunee vielä useita kymmeniä vuosia. Se tarkoittaa, että kyliä on kuollut ja kuolee edelleen myös jatkossa.

Siis tottakai, mutta ajoin takaa sitä että kylät syntyvät ja kuolevat kuntarajoista huolimatta. Ja kylien elinkaari on luonnollinen, koska kylä on luonnollinen yhteisä.

Tarkennan vielä, että kylillä tarkoitetaan tässä tapauksessa myös kaupunginosia, kortteleita yms urbaaneita aitoja ja elinvoimaisia maantieteellisesti sidottuja yhteisöjä.

Ja tollasille luontaisille yhteisöille sitä valtaa pitäis enemmän antaa, mikä onnistuu parhaiten pitämällä poliitikot ja virkamiehet kaukana.

Sellainen huomio, että yhteisöllisyys korreloi positiivisesti hyvinvoinnin ja terveyden kanssa. Siksi toimivat yhteisöt, kylät ja korttelit, ovat kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti iso asia.

 

[Törni]

Siis tottakai, mutta ajoin takaa sitä että kylät syntyvät ja kuolevat kuntarajoista huolimatta.

Jep juuri näin. Sen huomioinkin tuossa kirjoituksessani. Oleellinen ajatus meillä molemmilla taisi olla se, että kuntarajat eivät ole Suomessa mikään yhteisöllisyyden mitta vaan oleellisia yhteisöllisyyden kannalta ovat kylät ja kaupunkinosat ja niitä vastaavat yhteisöllisyyttä tuntevat ihmisryhmät

Toisaalta myös näiden mainittujen yhteisöiden puuttuminen tai häviäminen on epärikkaus (vitun hölmö sana) Suomelle. :thumbup:

 

[Archie]

Tuossa eilen katsoin pätkän jotain keskustaluohjelmaa, jossa ilmeinen kuntaliitosten vastustaja totesi, että kaikkien kuntien pitäisi satsata yritysten saamiseen kuntiin.

Tuli vaan mieleen, että jos yritysten määrä ei dramaattisesti lisäänny tai koko kasva, niin kokonaisuuden kannalta homma on nollasummapeliä. Jos kunta x saa yhden yrityksen listoilleen, niin todennäköisesti kunta y menettää siinä.

 

[jjv]

Tuossa eilen katsoin pätkän jotain keskustaluohjelmaa, jossa ilmeinen kuntaliitosten vastustaja totesi, että kaikkien kuntien pitäisi satsata yritysten saamiseen kuntiin.

Tuli vaan mieleen, että jos yritysten määrä ei dramaattisesti lisäänny tai koko kasva, niin kokonaisuuden kannalta homma on nollasummapeliä. Jos kunta x saa yhden yrityksen listoilleen, niin todennäköisesti kunta y menettää siinä.

Entinen kotikaupunkini on tukenut muutamien jo olemassaolevien yritysten investointeja. Äkkiseltään löysin pari esimerkkiä: 1. 2. edit: 3.

 

[Tolerantti]

Tuossa eilen katsoin pätkän jotain keskustaluohjelmaa, jossa ilmeinen kuntaliitosten vastustaja totesi, että kaikkien kuntien pitäisi satsata yritysten saamiseen kuntiin.

Tuli vaan mieleen, että jos yritysten määrä ei dramaattisesti lisäänny tai koko kasva, niin kokonaisuuden kannalta homma on nollasummapeliä. Jos kunta x saa yhden yrityksen listoilleen, niin todennäköisesti kunta y menettää siinä.

Tämän ilmiön takia kuntaliitokset olisivat toivottavia, jotteivat pienet kunnat kilpaile yrityksiä houkutellessaan itseään huonoon jamaan. Todellisuudessa kuitenkin seudullinen ja alueellinen vaikuttavuus on se olennainen juttu.

 

[Mosse]

Yhdistyneessä Raaseporin kunnassa kova keskustelu siitä, nostetaanko veroprosentti 22%:iin 21:stä. Alijäämää tulossa nykyisellä 4,5 miljuunaa.

Toinen vaihtoehto on purkaa ulkoistuksia mm. perusterveydenhuollosta ja tuottaa vastaavat palvelut itse, halvemmalla. Nyt on palveluntuottaja nostanut maksuja aika härskisti vuosittain.

Että jos valtio pakottaa Hangon tuohon konkurssiin mukaan, niin jippiajei!

 

[Archie]

Toinen vaihtoehto on purkaa ulkoistuksia mm. perusterveydenhuollosta ja tuottaa vastaavat palvelut itse, halvemmalla.

Tuohan onnistuu vain jos siihen on kykyä. Monilta palveluja ulkoistaneilta kunnilta se on puuttunut.

 

[Mosse]

Tuohan onnistuu vain jos siihen on kykyä. Monilta palveluja ulkoistaneilta kunnilta se on puuttunut.

Tainut käydä niin että ostetut palvelut kallistuneet "yllättävän" nopeasti. Tai sopimus alunperin tehty päin fittuu.

 

[Archie]

Tuli mieleen, että kun kuntayhdistymiset ovat nyt lupausten mukaan vapaaehtoisia myös tulevaisuudessa, niin ei kovin hyvältä näytä. Nimittäin kun koko suomen kuntakarttaa katsoo, niin keskustalla ja persuilla on aika monet valtuustot otteessa. Ja kieltäytyminen hallituksen kaavaluista kuuluu jo perusperiaatteisiin.

 

[kouvotsvoni]

Tuli mieleen, että kun kuntayhdistymiset ovat nyt lupausten mukaan vapaaehtoisia myös tulevaisuudessa, niin ei kovin hyvältä näytä. Nimittäin kun koko suomen kuntakarttaa katsoo, niin keskustalla ja persuilla on aika monet valtuustot otteessa. Ja kieltäytyminen hallituksen kaavaluista kuuluu jo perusperiaatteisiin.

Niinhän nuo Demaritkin olivat samaa mieltä.

 

[jjv]

Jossain on jotain saatu aikaiseksi ilman valtion määräyksiäkin:

Kun kysytään asiantuntijoilta, missä terveydenhuolto on kaikkiaan järjestetty hyvin, Etelä-Karjalan esimerkki saa eniten mainintoja.

Etelä-Karjalassa tehtiin oma sote-uudistus vuonna 2010. Erikoissairaanhoito, terveyskeskukset ja sosiaalitoimi yhdistettiin kahdeksassa kunnassa. Imatra jäi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ulkopuolelle.

Tulokset ovat olleet pääosin hyviä. Mielenterveysjonoja on purettu ja vanhusten laitoshoitoakin siten, että alueen terveysasemat ovat erikoistuneet eri sairauksien kuntoutuksiin.

Ensi vuonna Lappeenrantaan valmistuu talo, jonne kootaan kaikki lasten ja nuorten palvelut. Saman katon alle muuttavat perheneuvola, opiskeluterveydenhuolto, lastensuojelu sekä lapsi- ja nuorisopsykiatria.

- Joka kunnalla on oma neuvola ja lastensuojelu ja psykiatria eri hallinnossa, vaikka hoidetaan samojen lasten ja perheiden asioita. Meillä ei ole pulaa resursseista vaan yhteistyöstä, perustelee Pentti Itkonen, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin toimitusjohtaja.

Samanlaisia viritelmiä on muuallakin. Keski-Pohjanmaalla piiri- tai maakuntamallista on samoin saatu etuja. Lääkäripulaa on pystytty paikkaamaan ja lääkäreitä houkuttelemaan, kun yksi iso työnantaja koordinoi koko alueen lääkäritilannetta.

Etelä-Karjalassa on suuria visioita. Jo pari vuotta syrjäkylillä on kiertänyt terveysauto, mutta viime aikoina kyytiin ovat hypänneet myös Kelan ja työvoimatoimiston edustajat. Kela ja työkkäri voisivat Itkosen mukaan tuoda toimistonsa sairaalaankin.

- Ihmisen asioita pitäisi ratkaista kerralla samassa asiakastilanteessa. Esimerkiksi vaikeasti työllistyvä on usein myös masentunut, mikä taas aiheuttaa Kelalle lääkekustannuksia, Pentti Itkonen kuvaa.

Suunnitelmissa siintää myös "terveyskeskusrekka", jossa voisi olla mukana röntgen-laitteet.

Jos hallituksen alkuperäinen sosiaali- ja terveysuudistusesitys toteutuisi, Etelä-Karjalan piiriäkin uhkaisi lakkautus. Piirin väestö on 132 000 asukasta.

- Muidenkin alueiden kannattaisi vakavasti miettiä sitä integroinnin hyötyä mikä meillä on saatu. Tätä ei tehdä poliitikoille vaan kansalaisille, jotka tarvitsevat palveluita. Siksi toivoisin, että tässä olisi mukana mahdollisimman vähän politiikkaa ja mahdollisimman paljon asiantuntemusta, Itkonen kuittaa.

Yle

 

[kouvotsvoni]

Pitäisi kysyä asiantuntevimmilta mm tuosta Rääkkylästä. Pohjois-Karjala kuitenkin muuten keskiverron huono ja tuo on parhautta...ja ulkoistettu.

 

[jjv]

Pitäisi kysyä asiantuntevimmilta mm tuosta Rääkkylästä.

Ja Hämeenkyröstä.

 

[kouvotsvoni]

Ja Hämeenkyröstä.

Paitsi jottei ympärysseutunsa "niin huono" eikä ulkoistettu (ainoana Suomessa?).

 

[jjv]

ympärysseutunsa "niin huono"

Ei näissä tunnu paljoa ympärysseudut painavan. Juttelin reilu viikko sitten hiljattain eläkkeelle jääneen kunnanjohtajan kanssa. Heillä on siellä vierekkäin kolme pientä maatalousvaltaista kuntaa joista hänen kotikuntansa ja toinen naapurikunnista hyvin plussan puolella, mutta toisessa naapurikunnassa velkaa 5000€/asukas. Ymmärsin, että yhteistyötä nämä kunnat tekevät ainakin sosiaalipalveluiden hoidossa. Ei oikein muuta selitystä kuin, että tuossa yhdessä kunnassa on vaan hoidettu taloutta huonommin kuin naapureissa. Samat edellytykset pitäisi kaikilla olla. Nämä kunnat eivät ole isojen kaupunkien ympäryskuntia.

edit: näköjään tuttavani kotikunnassa ylijäämää reilu 900€/asukas

 

[kouvotsvoni]

Ei näissä tunnu paljoa ympärysseudut painavan. Juttelin reilu viikko sitten hiljattain eläkkeelle jääneen kunnanjohtajan kanssa. Heillä on siellä vierekkäin kolme pientä maatalousvaltaista kuntaa joista hänen kotikuntansa ja toinen naapurikunnista hyvin plussan puolella, mutta toisessa naapurikunnassa velkaa 5000€/asukas. Ymmärsin, että yhteistyötä nämä kunnat tekevät ainakin sosiaalipalveluiden hoidossa. Ei oikein muuta selitystä kuin, että tuossa yhdessä kunnassa on vaan hoidettu taloutta huonommin kuin naapureissa. Samat edellytykset pitäisi kaikilla olla. Nämä kunnat eivät ole isojen kaupunkien ympäryskuntia.

Tarkoitin tuota sairaanhoitopiiriä "ympärysseudulla".

 

[Mosse]

Tuli mieleen, että kun kuntayhdistymiset ovat nyt lupausten mukaan vapaaehtoisia myös tulevaisuudessa, niin ei kovin hyvältä näytä. Nimittäin kun koko suomen kuntakarttaa katsoo, niin keskustalla ja persuilla on aika monet valtuustot otteessa. Ja kieltäytyminen hallituksen kaavaluista kuuluu jo perusperiaatteisiin.

Vaikea on perustella hankolaisille, miksi pitäisi yhdistyä Raaseporiin, missä veroprosentti on ens vuonna 22. Kun lisäksi Hangon tulot tulee sieltä satamasta hyvin pitkälle, niin yhdistyminen ei tuo mitään uutta siihen. Terveyskeskuspalvelut on jo muutenkin arkivirka-ajan ulkopuolella Tammisaaressa. Kuten poliisi ja verotoimistokin. Vaikea hahmottaa mitä hyötyä yhdistymisestä enää olisi. Se että tekninen virasto on 35 kilsan päässä?

 

[jaska]

Vaikea on perustella hankolaisille, miksi pitäisi yhdistyä Raaseporiin, missä veroprosentti on ens vuonna 22. Kun lisäksi Hangon tulot tulee sieltä satamasta hyvin pitkälle, niin yhdistyminen ei tuo mitään uutta siihen. Terveyskeskuspalvelut on jo muutenkin arkivirka-ajan ulkopuolella Tammisaaressa. Kuten poliisi ja verotoimistokin. Vaikea hahmottaa mitä hyötyä yhdistymisestä enää olisi. Se että tekninen virasto on 35 kilsan päässä?

Tässähän se ongelman ydin on. Yhdistymisestä ei tällä hetkellä varmaan ole mitään hyötyä, mutta pitkällä tähtäimellä se (tai jonkun korjaavan toimen tekeminen) on enempi tai vähempi pakko.

 

[jaska]

Tässähän se ongelman ydin on.

Tahti oli viime vuonna jonkin verran reippaampi kuin 2010, jolloin menot paisuivat 3,6 prosenttia. Eniten rahaa menee sosiaali- ja terveystoimeen.
...
Kuntien käyttökustannukset kasvoivat viime vuonna tasan viisi prosenttia. Yhteensä käyttökustannukset olivat 36,7 miljardia euroa.
...
Samaan aikaan kuntien käyttötuotot kasvoivat 4,8 prosenttia. Käyttötuottoja kirjattiin kaikkiaan 9,4 miljardia euroa.

Menot kasvaa tuloja nopeammin, menot kasvaa kansantuotetta nopeammin. Hieno kehityssuunta, mutta muistakaa että etuisuuksista ei saa karsia, eikä nykyisiä toimintatapoja muuttaa.

 

[jupla]

Jossain on jotain saatu aikaiseksi ilman valtion määräyksiäkin:



Yle

No ei Eksote ole todellakaan täysin onnistunut. Pienet kunnat maksavat yhteiseen pottiin kiltisti, iso Lappeenranta jättää maksamatta miljoonia. Ja käytettyihin rahoihin nähden tulokset ovat aika vaisuja, liikaa menee rahaa byrokratiaan. Voi olla että Eksotesta loikataan vielä itsenäisen Imatran palvelujen yhteyteen.

Se kylillä kiertänyt terveysauto on ollut nimeltään Mallu-auto, mutta kun siihen hyppäsivät mukaan kokeiluna myös työkkärin yms. naiset, tuli auton nimeksi Tellu-pilotti :ahem: