Kuuntelutoikki päivän piisille, jälkipolvi

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja JPP
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Status
Ei avoinna uusille viesteille.
No nyt!! :eek: Nettivihjasin... Suatanan teronisti!
Tirsk, hih! No joo, ajattelin sitten, että mitkään ääriählyt ei mun levyhyllyn sisällöstä päätä.

Nyt Eloy: Ra, sit Penitent: ...The Beauty Of Pain... ja Paradise Lost: Draconian Times - Limited Edition
Eloy-Penitent-ParadiseLost_zpsf7d23e82.jpg
 
Nyt Five Fifteen: Silver Machine, sit Einstürzende Neubauten: Perpetuum Mobile ja Eläkeläiset: Humppalöyly-ep
FiveFifteen-EinsturzendeNeubauten-Elaumlkelaumliset_zps8067d130.jpg
 
Tirsk, hih! No joo, ajattelin sitten, että mitkään ääriählyt ei mun levyhyllyn sisällöstä päätä.
Paradise Lost: Draconian Times - Limited Edition

Draconian Times. The Last Times.

Tämä oli niin hieno biisi että bändiltähän tipahti iso osa vanhaa taakkaa kerralla. Nyt viimeviikkoina on uutta huhua, että lähdetään takaisin synnyinjuurille Gothicin ja Shades Of God:in maailmoihin. Nope, nope, nope.
 
Soitin Sportifytä juoksulenkillä. Kyllä sattui kaikki mahdolliset laahaavat kappaleet tulemaan reiluun tuntiin. Tom Petty, Mike Oldfield, Tracy Chapman, Adele, Ismo Alanko, Moody Blues, Spandau Ballet, Muse, Depeche Mode, ...:rolleyes:

Pitäisköhän tehdä erillinen soittis urheiluun. Olis vaan kaikkea menevää, kuten Vera Teleniusta, Arja Havakkaa, Kari 'Klabbi' Tapioo, Nina Tapioo, Rautavaaran Tapioo, Kantasen Tapioo, Viinan Tapioo,...:doubtful:
 
Draconian Times. The Last Times.

Tämä oli niin hieno biisi että bändiltähän tipahti iso osa vanhaa taakkaa kerralla. Nyt viimeviikkoina on uutta huhua, että lähdetään takaisin synnyinjuurille Gothicin ja Shades Of God:in maailmoihin. Nope, nope, nope.
Mua ei jostain syystä ihan hirveästi nappaa tuo Draconian Times. Niinku siis Paradise Lost -mittapuulla, kolme ja puoli tähteä viidestä olen sille RateYourMusicissa antanut kuitenkin ja neljäkin voisi ihan hyvin olla. Tähditykset on yli kymmenen vuotta vanhoja, että on saattanut musiikkimaun painotukset hiukan muuttua siitä. Host taitaa kuitenkin olla vähiten nappaava PL-kiekko mulle.

Nyt Lyijykomppania: Kehitys kulkee perse edellä, sit Van der Graaf: The Quiet Zone/The Pleasure Dome ja Nine Inch Nails: The Fragile
Lyijykomppania-VanderGraaf-NineInchNails_zps407f86c7.jpg
 
Mua ei jostain syystä ihan hirveästi nappaa tuo Draconian Times.

Harva perinteinen metalliyhtiö taisikaan selvitä ysäriltä. Jotkut meni pehmeämmiksi, kuten Paradise Lost, toiset olivat tehneet tehneet mainstreamkokeilua jo aiemmin kasarilla. Judas Priest nyt tähän päivään isoista nimistä selkeimmin.

Koko metalligenren sisällä tietenkin aivan erinlaisia bändejä. Vaan kun grunge siisti paikkoja ysärin alussa, niin jotakin oli kait tehtävä. Judas Priest yritti ensin Painkilleriä, yliagressiivisesti kait, ja Paradise Lost taasen hyppyä synkkyydestä vähän menevämpään suuntaan.

Molemmilta bändeiltä katosi tavallaan pohja näissä hapuiluissa, mutta sinänsä mielenkiintoisesti samalla loivat mahdollisuuden hyvään jatkoon. Judas Priestin Painkiller oli heikko albumi ja tipautti koko bändin pitkäksi aikaa tauolle ja hakemaan suosiota kovalla työllä uudestaan.

Paradise Lostin Draconian Times haki uutta fanien kustannuksella ja sehän takapotkaisi myös. Iso osa alkuperäistä fanikuntaa alkoi suorastaan halveksua "poppailua". Vaan nyt alkaa taas nousemaan. Jos Paradise Lost ei olisi tehnyt retkeään "helponpikuuloisen" musiikkiin, niin ei se enää edes olisi täällä. Niitä vanhoja die-hard-faneja ei yksinkertaisesti olisi riittänyt keikoille bussirahoja enempää.
 
Paradise Lostin Draconian Times haki uutta fanien kustannuksella ja sehän takapotkaisi myös. Iso osa alkuperäistä fanikuntaa alkoi suorastaan halveksua "poppailua". Vaan nyt alkaa taas nousemaan. Jos Paradise Lost ei olisi tehnyt retkeään "helponpikuuloisen" musiikkiin, niin ei se enää edes olisi täällä. Niitä vanhoja die-hard-faneja ei yksinkertaisesti olisi riittänyt keikoille bussirahoja enempää.
Jotenkin hiukan vastaavanlaisen kuvion on mun mielestäni vääntänyt Amorphis, joka yhdessä valissä teki aika kevyehköä matskua kunnes laulajanvaihdoksen jälkeen palasi raskaammalle linjalle ja kasvatti siinä samalla suosiotaankin vissiin. Ja epäilen että Amorphiskaan ei taitaisi enää olla kasassa jos olisi samaa raskaustasoa pitänyt yllä koko ajan. Jännästi muuten näkyy Paradise Lostin Draconian Times olevan RateYourMusic -sivustolla parhaan pistekeskiarvon saanut yhtyeen julkaisu. Eli jos tosiaan vanhat fanit ei tykänneet, niin tuli sitten sen edestä uusia tilalle.
 
Nyt Timo Rautiainen ja Trio Niskalaukaus: Kylmä tila, sit Children of Bodom: Hatecrew Deathroll ja Viikate: Kuolleen miehen kupletti -ep
TimoRautiainenampTrioNiskalaukaus-ChildrenofBodom-Viikate_zps72c1266a.jpg
 
Oho. Enpä tuota muistanutkaan. Harmi, ettei ollut linkkiä että saisi päähän miten tuo meni.
Vielä on kesää jäljellä
vielä riittää nättejä kelejä
tanssimaan tanssilavalle
ajetaan me polkupyörällä

...ja niin päin pois... lalalaa... kyls tiät.
 
Harva perinteinen metalliyhtiö taisikaan selvitä ysäriltä. Jotkut meni pehmeämmiksi, kuten Paradise Lost, toiset olivat tehneet tehneet mainstreamkokeilua jo aiemmin kasarilla. Niitä vanhoja die-hard-faneja ei yksinkertaisesti olisi riittänyt keikoille bussirahoja enempää.

Kävin kuukausi sitten keikalla. Ihan hyvä oli edelleen.

Näytä liitetiedosto 20884
 
Status
Ei avoinna uusille viesteille.
Ylös