- Et nyt ala heilutella keskaria noille hei.
- Ei tämä ole keskari.
- Ei se tätä passijonoa yhtään nopeammin liikuta.
- Ei tämä ole keskari.
- Ai ettei tuo ole keskisormi vai?
- Ei ole.
- No mikä se sitten on?
- Nimetön.
- Minkä niminen se on?
- Jerobeam.
- Nimetty Suomen pääministerin mukaan? Näppärää.
- Olen veikeämpi kuin miltä näytän.
- Mutta miksi näytät nimetöntä noille passintarkastajaroboteille?
- En minä sitä heille näytä.
- Kenelles? Häh?
- Tahdon vain kutittaa niskaani nenän kautta.
- Oletat, että se onnistuu tuosta noin vaan?
- Miksi se ei onnistuisi?
- Sinä varmaan kerrot sen minulle.
- Koska sormeni ovat moiseen liian lyhyet.
- Sinulla kävi nyt hyvä tuuri.
- Missähän mielessä? En näe mitään hyvää asiain tämänhetkisessä tolassa: Mua tynkäsormeksi passijonossa haukutaan ja niskaani syyhyttää yhä sisäpuolelta aivan vimmatusti.
- Olen siviiliammatiltani irtosormikauppias.
- Että sinulla on tuossa käsimatkatavaraksi aikomassasi pakaasissa pinkka fingerin jatkeita, joista yhden arvatenkin myyt piakkoin minullen?
- En ajatellut asiaa noin järkevästi mutta nyt kun sanot niin kyllä, joo.
- Hienoa. Ainoa ongelmamme, on että minulla ei ole maksaa sinulle.
- Sinulla ei ole rahaa, koska olet hummannut sen kaiken täällä Latinassa?
- Väärin.
- Sinulla ei ole rahaa, koska olet köyhä vätys?
- Väärin sekin.
- No mitä vittua?
- Olen epärehellinen ja paatunut kelmi.
- Jaahas niin. No jotkut ovat. Minkäs sille voi.
- Tämä ei siis johda mihinkään.
- Kuulepas. Pidän sinusta. Annan sinulle ihan promootiomielessä yhden tekosormen ihan ilmaiseksi. Sillä ehdolla, että julistat hyvyyttäni pitkin maita ja mantuja.
- En minä sellaiseen ala.
- No haista sitten vittu.
- Miksi näytät minulle keskaria?
- Ei tämä ole keskari.
- Onhan tuo nyt keskari.
- No se nousi ylös ihan vahingossa. Peukuttaa piti.
- Oi, lutuista. Näytät minulle peukkua, vaikka olen rasittava huijari.
- Minkäs sinä sille mahdat. Ihmisenä olet kuitenkin pohjimmiltasi varmasti upea ja älykäs.
- En tajunnut.
- Nyt on minun passivuoroni. Hyvästi.
- Näemme taas, isä.