Vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iän-ikuinen,
oli veistävä venoista, uutta purtta puuhoava
nenässä utuisen niemen, päässä saaren terhenisen.
Puit? puuttui purren seppä, lautoja venon tekijä.
Kenpä puuta etsimähän, tammea tavoittamahan
Väinämöiselle venoksi, laulajalle pohjapuuksi?
Löytyipähän neljä neitoa nuorta rautatieasemmalta hengaamasta.
Tekemäthä mitään kuljeksivat ja syljeksivät nuo neidot nuoret.
Lopulta vaka vanha Väinämöinen joi ja noitui
Orjatyöhön ruvetkaa. Vitosen saatte päivä rohjakkeet!
Näin vaka vanha Väinämöinen sai lyylit lystikkäät työhön rupeamaan.
Puit! Puit venheen rakentamiseen kuljettavat ahkerat suomileidit ny.
Te-keskus tuima taputtaa ja vaka vanha Väinämöinen hymmyilee muikeasti.