Kluuviin ilmoittautuvat työttömiksi työnhakijoiksi koulutetut, joiden työttömyys onkin Helsingissä pahentunut kolme kertaa nopeammin kuin työttömyys yleensä. Viime vuoden helmikuusta työttömyys on lisääntynyt 11,8 prosenttia, koulutettujen työttömyys 32,7 prosenttia.
- Työttömyys on lisääntynyt niin alemmissa kuin ylemmissäkin korkeakoulututkinnon suorittaneissa sekä tutkijakoulutuksessa. Erityisesti minua huolestuttaa vastavalmistuneiden työttömyyden kasvu, Åhlgren sanoo.
Akavan mukaan vastavalmistuneita maistereita ja diplomi-insinöörejä on nyt työttömänä huikeat 80 prosenttia enemmän kuin viime vuonna.
Koulutetun työttömän kannattaisikin nyt tarttua melkein mihin tahansa työhön. Viime lamasta tiedetään, että pitkä työttömyys alkaa leimata työntekijää. Nyt moni opiskelija yrittää pelastautua roikkumalla koulussa mahdollisimman pitkään, mutta sekään ei välttämättä auta.
- Pitää ajatella sitä, miten työnantajat katsovat sitä, jos roikkuu koulussa kovin pitkään. Ei sekään ole hyvä ratkaisu, Åhlgren sanoo.
- Koulutettuja tulee koko ajan lisää, mutta sellaisten työpaikkojen määrä, joissa edellytetään korkeakoulututkintoa, on pysynyt hyvin pitkään vakaana. Jos koko ajan koulutetaan lisää, se johtaa kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaan, Åhlgren sanoo.
Erityisen hankalaa työllistyminen on nyt tradenomeille, ekonomeille ja kauppatieteen maistereille. Terveys- ja sosiaalialalla koulutetut sen sijaan löytävät edelleen töitä.
Suomessa on totuttu hokemaan, että koulutus kannattaa. Kannattaako koulutus edelleen?
- Se on tähän asti kannattanut, Åhlgren muotoilee.
- Joillekin se saattaa olla heikompikin vaihtoehto se kouluttaminen. Varsinkin korkeakoulututkinnon suorittaneille.
