Läksyjä vähän, menestys hyvää

[Giffen:[]

Kun menen lääkäriin, toivon, että lääkäri tietää tarkasti reseptiin kirjoittamansa lääkkeen vaikutuksen eikä vain yleisesti lääkkeessä vaikuttavan aineen vaikutusta. Toivon hänen olevan tietoinen myös mahdollisista sivuvaikutuksista, lääkkeen vaikutuksesta muihin lääkkeisiin ja niin poispäin. Tällaiset asiat voi oppia vain ulkoa opettelemalla.

Kun menet lääkäriin ja saat reseptin, se katsoo siitä isosta kirjasta sen lääkkeen sivuvaikutukset, annostukset, käytön rajoitukset ym.. Ei niitä voi kaikkia osata ulkoa Sinäänsä kyllä hyvä vertaus, koska lääkiksessä luetaan jokainen ihmisruumiin pieninkin yksityiskohta. Ulkoa.

 

[Myllis]

Kieltenopetuksessa on syytä pohtia, mikä on opetuksen päämäärä. Jos tarkoituksena on vain pystyä kommunikoimaan, rennompikin ote riittää, mutta tarkoituksena on oppia hallitsemaan kieli, silloin on tärkeää alusta saakka painottaa myös muotoseikkoja.

Tuossa olet oikeassa, mutta minun kyseenalaistaminen perustui enemmankin siihen milta pohjalta lahdetaan liikkeelle.
Hyvan kommunikoinnin omaava oppii suht nopeasti kieliopin ja muut tarvittavat, jos taas liikkeelle lahdetaan nippelitietoudesta, on matka paljon hankalampi.

Taman olen itse oppinut niin ranskan kuin saksan kielen kohdalla, joita olen opetellut kayttamalla, ilman kursseja.
Vertailukohtana pidan ruotsia, jonka olen oppinut koulussa.

Mutta minahan olenkin insinoori , ehkapa tykkaan oppia asioita omalla tavallani. Itselle se ainakin on toiminut... :doubtful:

 

[Formulanomi]

Jotkut oppivat asioita paremmin pänttäämällä kaiken "aasta ööhön". Toisille riittäisi vähempikin - jonkinlaiset suuntaviivat tai raamit riittävät alkuun ja lopulta iteroidaan, jos tarvetta. Ihmiset ovat erilaisia, oppiminen on erilaista.

On totisesti eroa ymmärtääkö opetetun asian vai toistaako mekaanisesti asioita ulkomuistista (niin, että pärjää kokeissa/tenteissä).

Työelämässä tarvitaan em. sijasta oikeaa osaamista ja tarvittaessa luovuutta. Toki hyvällä teoreettisella pohjallakin on merkitystä, eikä kaikilla aloilla tarvita luovuutta saatikka kovin vahvaa teoreettista pohjaa. Mutta jos haluttaisiin saada opiskelun päättävät mahdollisimman valmiina työelämään tarvittaisiin räätälöityjä opetussuunnitelmia.

Eri asia on sitten kannattaako moinen. Voi olla, että näin menetellen ihmiset saataisiin poltettua loppuun jo ennen työelämää.

 

[312T4]

Opettaja opettaa ja oppilaat oppii! Tai voi se opettaja myös ohjata oppilaita oppimaan asioita ja YMMÄRTÄMÄÄN NIITÄ sekä hankkimaan tietoa ASIOISTA!:thumbup:

Monipuolisuus on valttia opetuksessakin:ahem:

 

[Ferrari 4ever]

Ainakin yliopiston pääsytenteissä - Suomessa - painotetaan aivan liikaa ulkolukua nykyisin. Monet lukevat kirjoja tajuamatta sisältöä sen tarkemmin ja pääsevät sisään. Ongelmat tulevat myöhemmin esille kun pitäisi tehdä oma tutkielma asiasta ja sormi onkin sitten mukavasti suussa kun enään ei voi kirjoittaa suoraan kirjasta paperille.

jaskan kanssa samoilla linjoilla siis. :eek!:

 

[Hurmurisija]

Ainakin yliopiston pääsytenteissä - Suomessa - painotetaan aivan liikaa ulkolukua nykyisin. Monet lukevat kirjoja tajuamatta sisältöä sen tarkemmin ja pääsevät sisään. Ongelmat tulevat myöhemmin esille kun pitäisi tehdä oma tutkielma asiasta ja sormi onkin sitten mukavasti suussa kun enään ei voi kirjoittaa suoraan kirjasta paperille.

jaskan kanssa samoilla linjoilla siis. :eek!:

En usko tuohon. Olen osallistunut moniin yliopiston pääsykokeisiin ammatinvalintani arvonnan aikana ja joihinkin yliopiston kokeisiin ei ollut luettavia kirjoja ollenkaan (aineisto annettiin kokeessa) ja toiset ovat olleet sellaisia, että tehtäviin vastaaminen on ollut mahdotonta ilman asian syvällistä hallintaa. Miten aineistotehtävän tai kokeessa annetun teorian referoinnin voi opetella ulkoa? Miten biologian risteytystehtävät (ei mitään lukion perustehtäviä) voi tehdä ilman ymmärrystä?

Varmasti on vielä aineita, joissa ulkoluvulla on merkitystä, mutta väitän, että pääsykokeista pyritään tekemään nykyään nimenomaan sellaiset, että niissä vaaditaan ymmärrystä. Itse yliopisto-opiskelussa sillä ymmärryksellä ei sitten enää niin suurta väliä olekaan, mutta pääsykokeissa on.

 

[jaska]

En usko tuohon. Olen osallistunut moniin yliopiston pääsykokeisiin ammatinvalintani arvonnan aikana ja joihinkin yliopiston kokeisiin ei ollut luettavia kirjoja ollenkaan (aineisto annettiin kokeessa) ja toiset ovat olleet sellaisia, että tehtäviin vastaaminen on ollut mahdotonta ilman asian syvällistä hallintaa. Miten aineistotehtävän tai kokeessa annetun teorian referoinnin voi opetella ulkoa? Miten biologian risteytystehtävät (ei mitään lukion perustehtäviä) voi tehdä ilman ymmärrystä?

Varmasti on vielä aineita, joissa ulkoluvulla on merkitystä, mutta väitän, että pääsykokeista pyritään tekemään nykyään nimenomaan sellaiset, että niissä vaaditaan ymmärrystä. Itse yliopisto-opiskelussa sillä ymmärryksellä ei sitten enää niin suurta väliä olekaan, mutta pääsykokeissa on.

Kauppakorkeen pääsykokeet, 5 kirjaa, kysymykset luokkaa "Onko tämä teoria hänen mielestä toimiva vai ei" ...
Ett silleen!!!!!!!

 

[Giffen:[]

Toi on tietysti alakohtaista hyvät herrat

Pääsykokeissa on tarkoitus mitata niitä taitoja, joita opiskelussa tarvitaan. Kauppakorkeassa tai oikeustieteellisessä opiskelu vaatii nopeaa tehokasta oleellisen tiedon omaksumista valtavista asiakokonaisuuksista. On luonnollista, että tätä taitoa pyritään myös pääsykokeessa mittaamaan. Vastaavasti luonnontieteellisillä aloilla suositaan taitojen soveltamista ja asioiden perinpohjaista ymmärtämistä. Mitä paremmin opiskelijat soveltuvat alalleen, sitä vähemmän keskeytyksiä tulee.

 

[jaska]

Toi on tietysti alakohtaista hyvät herrat

Pääsykokeissa on tarkoitus mitata niitä taitoja, joita opiskelussa tarvitaan. Kauppakorkeassa tai oikeustieteellisessä opiskelu vaatii nopeaa tehokasta oleellisen tiedon omaksumista valtavista asiakokonaisuuksista. On luonnollista, että tätä taitoa pyritään myös pääsykokeessa mittaamaan. Vastaavasti luonnontieteellisillä aloilla suositaan taitojen soveltamista ja asioiden perinpohjaista ymmärtämistä. Mitä paremmin opiskelijat soveltuvat alalleen, sitä vähemmän keskeytyksiä tulee.

pah, sillä että muistat mitä mieltä joku herra on jostain teoriasta ei ole mitään tekemistä kauppiksessa opiskelun kanssa.
Ett silleen!!!!!!

 

[Jere1983]

Pääsykokeissahan mitataan hakijan motivaatiota päästä lukemaan kyseistä ainetta, ei niin motivoituneet kun eivät koskaan valmistu ja yliopisto tms. jää ilman rahojaan.
Mikä on sivun 38 kuvan A2.3 kuvateksti on ihan hyvä kysymys mittaamaan opiskelumotivaatiota

 

[312T4]

Jos aiot opettajaksi, niin sinun pitää osata opetettavat asiat ulkoa, jotta voit opettaa! Jos et osaa opetettavaa asiaa edes itse, niin sinut nauretaan ulos luokasta! Se siitä ulkoaoppimisesta:thumbup:

 

[AMS82]

Oikeustieteellisen osalta ulkoa pänttäämistä edellyttävät pääsykokeet ovat johtaneet siiihen, että opiskelun keskeyttävien määrä on minimaalinen ja keskimääräinen valmistumisaikakin on kohtuullisella tasolla. Väitän ulkoa pänttäämiseen keskittyvien pääsykokeiden sopivan tälle alalle ja oletan niiden sopiman myös moniin muihin tiedekuntiin, vaikkakaan ei kaikkiin.

Ulkoaopiskelun merkitys asiantuntijuuden saavuttamisen kannalta on vaikeampi kysymys. Epäilemättä on todella paljon sellaisia faktoja, jotka asiantuntijan on osattava ulkoa. Pelkkä ulkoa osaaminen ei kuitenkaan riitä alkua pidemmälle. Erittäin tärkeätä on osata käyttää kaikkia luotettavia tietolähteitä taitavasti hyväkseen. Vanhan tiedon ulkoa osaamisesta on käytännössä enemmän haittaa kuin hyötyä ja tieto vanhenee monilla aloilla nykyään nopeasti. Jopa yli puolet niistä "nippelitiedoista", joiden hallitsemista edellytetään opiskelun aikana, on monilla aloilla vanhentunut jo siinä vaiheessa kun tutkintotodistus on kourassa.

 

[Giffen:[]

AMS: opiskelet ilmeisesti siis oikeustieteellisessä? Paljonko se lopettamisprosentti sitten oikeasti on? Lääkiksessähän keskeytykset ovat erittäin harvinaisia ja sitä verrataan yleensä juuri rasittavaan oikeustieteelliseen, jossa "joku puolet lopettaa". Onko tuo luku vain paisuteltua legendaa, jolla saadaan lääketieteen opiskelijat tuntemaan entistä enemmän ylemmyyttä?

Itse olen pääsykokeista sitä mieltä, että ne mittaavat erittäin hyvin motivaation ja kyvykkyyden suhdetta Jokainen ala joka sellaiset voi hakijamääränsä perusteella järjestää, varmasti myös haluaa sellaiset järjestää.

 

[Sam]

AMS: opiskelet ilmeisesti siis oikeustieteellisessä? Paljonko se lopettamisprosentti sitten oikeasti on? Lääkiksessähän keskeytykset ovat erittäin harvinaisia ja sitä verrataan yleensä juuri rasittavaan oikeustieteelliseen, jossa "joku puolet lopettaa". Onko tuo luku vain paisuteltua legendaa, jolla saadaan lääketieteen opiskelijat tuntemaan entistä enemmän ylemmyyttä?

Omasta kokemuksestani voin sen verran sanoa, että meidän luokalta noin puolet lopetti Kyseessä insinöörikoulutus.

 

[Dominic]

Omasta kokemuksestani voin sen verran sanoa, että meidän luokalta noin puolet lopetti Kyseessä insinöörikoulutus.

Samaa tasoa oli meidänluokan lopettamisprosentti. Ja meidän luokasta ajallaan valmistui ehkä noin puolet... varmaa tietoa en tuosta tiedä....

Pääsyyt tuohon ettei valmistuttu, on joko duuni, luuserius tai täydellinen osaamattomuus.

Itse kuulun tuohon luuseri-kategoriaan.

 

[Sam]

Samaa tasoa oli meidänluokan lopettamisprosentti. Ja meidän luokasta ajallaan valmistui ehkä noin puolet... varmaa tietoa en tuosta tiedä....

Pääsyyt tuohon ettei valmistuttu, on joko duuni, luuserius tai täydellinen osaamattomuus.

Itse kuulun tuohon luuseri-kategoriaan.

Oletettavasti tarkoitin noista jatkaneista puolet

Niin meilläkin - itse asiassa muistaakseni vain kolmannes Syyt olivat ilmeisesti lähes kaikilla samat kuin dominic kertoikin. Pari poikkeusta saattoi olla.

 

[AMS82]

AMS: opiskelet ilmeisesti siis oikeustieteellisessä? Paljonko se lopettamisprosentti sitten oikeasti on? Lääkiksessähän keskeytykset ovat erittäin harvinaisia ja sitä verrataan yleensä juuri rasittavaan oikeustieteelliseen, jossa "joku puolet lopettaa". Onko tuo luku vain paisuteltua legendaa, jolla saadaan lääketieteen opiskelijat tuntemaan entistä enemmän ylemmyyttä?

Aika uskomaton väite tuo "joku puolet lopettaa". Keskeytykset ovat erittäin harvinaisia myös oikeustieteellisen osalta. Tarkkoja prosenttilukua keskeytyksistä en löytänyt, mutta tutkintotavoitteiden saavuttamisen osalta sekä lääketieteellinen että oikeustieteellinen ovat vuosina 2001-2003 olleet tasoissa ainakin Turun yliopiston osalta ja molemmat ovat saavuttaneet asetetut tavoitteet tuona ajanjaksona.

 

[Hurmurisija]

pah, sillä että muistat mitä mieltä joku herra on jostain teoriasta ei ole mitään tekemistä kauppiksessa opiskelun kanssa.
Ett silleen!!!!!!

Kuitenkin tieteellinen työ nimenomaan on erilaisten perusteltujen näkemysten dialogisoimista ja omien näkemysten ja tutkimustulosten sovittamista aikaisempaan dialogiin. Oppiaineesta riippuen tutkintoon saattaa sisältyä hyvin paljon tieteelliseen ajatteluun ja kielenkäyttöön tähtäävää koulutusta. Kauppatieteiden maisteri ei opiskele ainoastaan talouden lainalaisuuksia, vaan vähintään yhtä paljon sitä, miten niitä tieteellisesti tutkitaan ja miten niistä tieteellisesti kirjoitetaan.

 

[Olga]

pah, sillä että muistat mitä mieltä joku herra on jostain teoriasta ei ole mitään tekemistä kauppiksessa opiskelun kanssa.
Ett silleen!!!!!!

Mihin tämä jaskan käsitys perustuu - oletko kenties opiskellut 'kauppiksessa'?

 

[jaska]

Kuitenkin tieteellinen työ nimenomaan on erilaisten perusteltujen näkemysten dialogisoimista ja omien näkemysten ja tutkimustulosten sovittamista aikaisempaan dialogiin. Oppiaineesta riippuen tutkintoon saattaa sisältyä hyvin paljon tieteelliseen ajatteluun ja kielenkäyttöön tähtäävää koulutusta. Kauppatieteiden maisteri ei opiskele ainoastaan talouden lainalaisuuksia, vaan vähintään yhtä paljon sitä, miten niitä tieteellisesti tutkitaan ja miten niistä tieteellisesti kirjoitetaan.

Juu, mutta tutkimuksessa ei tartte muistaa niitä ulkoa, vaan tarkat tiedot voidaan varmistaa kirjoista. Tärkeämpää on hahmottaa kokonaisuudet, joita se ulkoalukeminen ei auta ollenkaan...
Ett silleen!!!!!!!