Länsimetro & Treen ratikka - Infraa kaupunkilaisille jämsäänien selkänahasta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kouvotsvoni
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
golf-kenttäkin.

Entisen pomoni mies, ja täten Il Tempo Gigantenkin sukulainen, kirosi usein, kun ruokatunnilla ei ehdi golfaamaan, koska matka Vuosaareen lähimmälle kentälle kestää niin kauan. Ajoi ihan vakavissaan, että Helsingin keskustaan olisi saatava mitä pikimmiten kenttä.
 
Viimeksi muokattu:
Varmaan meinaat väylällä kaistaa? Eivät nykyiset väylät mihinkään katoa, ne vain hidastuvat hieman. Kyllä bulevardeilla on tarkoitus olla (ainakin?) kaksi kaistaa suuntaansa, kuten nykysilläkin bulevardityyppisillä kaduilla kuten Mannerheimintiellä ja Mäkelänkadulla. Enempää kaistoja ei oikein kannata rakentaa, koska kaupungeissa autoja liikkuu suurilla väylillä tasan niin paljon kuin niitä sinne mahtuu kaistojen määrästä riippumatta. Kaupunkibulevardeilla muutos nykyiseen on se, että liikennevalot siirtyvät keskustasta pois päin joitakin kilometrejä ja nopeusrajoituksia lasketaan samalla matkalla. Kaupunki siis alkaa aikaisemmin. Bulevardisointi vapauttaa rakennusmaata, kun voidaan rakentaa heti tien varteen. Ja on niitä hyötyjä aika paljon muitakin, kuten kaupunkitilan viihtyisyys.

Ok, ok. Tämä jo selvensi paljon.
En ole koko projektista ennen kuullut muutoin kun kiihkoilevalta kaupungininsinööriltä neljän promillen kännissä ja ymmärsin, että tsuittsait poikki ja pinoon koko paska.
Tuskin se sitten valtavaa muutosta toisi? En tiedä. Mutta kyllä silti väkimäärän lisääminen ja liikenneratkaisuiden supistaminen kuulostaa aika huonolta yhtälöltä.
 
Kun satelliittikuvaa katsoo huvittaa että taloille täytyisi raivata tilaa moottoritien penkalta. Kehä kolmosen sisällä kuiteski aika paljon metsää, peltoa, omakotitaloalueita ja golf-kenttäkin.

Onhan sitä tilaa Suomessa vaikka muille jakaa, mutta rakentaminen kauas kantakaupungista ei ole kaupunkirakenteen kannalta järkevää. Helsinki (ja pk-seutu) on keskimääräiseltä väestöntiheydeltään hyvin harvaan asuttu, kun verrataan muihin eurooppalaisiin kaupunkeihin. Tarve on laajemmalle kantakaupungille, ei uusille lähiöille.
 
Entisen pomoni mies, ja täten Il Tempo Gigantenkin sukulainen, kirosi usein, kun ruokatunnilla ei ehdi golfaamaan, koska matka Vuosaareen lähimmälle kentälle kestää niin kauan. Ajoi ihan vakavissaan, että Helsingin keskustaan olisi saatava mitä pikimmiten kenttä.

Aika onnetonta jos golffaava pomomies joutuu elämään aikarajoitteiden kanssa ruokatuntinsa suhteen.
 
Tuskin se sitten valtavaa muutosta toisi? En tiedä. Mutta kyllä silti väkimäärän lisääminen ja liikenneratkaisuiden supistaminen kuulostaa aika huonolta yhtälöltä.

No sen alle kymmenen minuuttia laskelmat ennustavat. Liikenneratkaisuiden supistaminen on suhteellista, kun täysimääräisesti toteutuessaan kaupunkibulevardit tuovat kymmeniä tuhansia asukkaita erinomaisten julkisten liikenneyhteyksien (pakettiin kuuluva pikaratikka ym.) äärelle. Keskustan ja muun kantakaupungin saavutettavuus siis itse asiassa paranee reippaasti. Tietysti siinä kärsivät kantakaupungin ulkopuolella asuvat, mutta se on asuinpaikan valinnasta kiinni.
 
Entisen pomoni mies, ja täten Il Tempo Gigantenkin sukulainen, kirosi usein, kun ruokatunnilla ei ehdi golfaamaan, koska matka Vuosaareen lähimmälle kentälle kestää niin kauan. Ajoi ihan vakavissaan, että Helsingin keskustaan olisi saatava mitä pikimmiten kenttä.

En ehkä lue, enkä miellä pikkuserkun miestä kovin sukulaiseksi?
 
Kannattaisi lähettää joulukortti ja olla hyvissä väleissä ko. Jörkan kanssa - on nimittäin takataskussa hällä muutakin kuin reikä.
 
No sen alle kymmenen minuuttia laskelmat ennustavat. Liikenneratkaisuiden supistaminen on suhteellista, kun täysimääräisesti toteutuessaan kaupunkibulevardit tuovat kymmeniä tuhansia asukkaita erinomaisten julkisten liikenneyhteyksien (pakettiin kuuluva pikaratikka ym.) äärelle. Keskustan ja muun kantakaupungin saavutettavuus siis itse asiassa paranee reippaasti. Tietysti siinä kärsivät kantakaupungin ulkopuolella asuvat, mutta se on asuinpaikan valinnasta kiinni.

Kaupunkisuunnittelussa pitää ensisijaisesti huomioida omat kaupunkilaiset. Selvähän se. Mutta nykyisetkin ruuhkat haittaavat ulkopaikkakuntalaisten lisäksi aivan varmasti myös paikkakuntalaisia. Saati sitten, jos niitä lähdetään pahentamaan. Tietysti kuten sanoit, vaihtoehtoisia transportaatiovälineitä on ja varmasti tulee lisää. Toki ympäryskunnistakin saadaan jengiä liikkumaan julkisilla jos / kun Leppävaaran tyyppisiä junaparkkitaloja pykätään muuallekin.
 
niiden suuaukot vievät todella paljon tilaa ja luovat estevaikutuksen kevyelle liikenteelle.

Tätä en tajunnu. Eihän siihen suuaukolle tartte mitään eritasoliittymää tehdä ja kevyt liikenne pääsee tunnelin suuaukon yli.
 
Kannattaisi lähettää joulukortti ja olla hyvissä väleissä ko. Jörkan kanssa - on nimittäin takataskussa hällä muutakin kuin reikä.

OK, piti oikein pikkuserkun Wikipediasivulta vilkaista tämä Jörkka.

Pikkuserkku kirjoittaa Wikipediassa olevansa erityistä sukua. Mulla ei ainakaan vielä nuo jutut toimi...

Ja kuten aikoinaan kirjoitin, niin joskus pienenä vintiönä olen pikkuserkkuni mahdollisesti tavannut? Muistikuvaa tapaamisesta ei ole.

Hänen isoäitinsä testamentissa mainitaan myös minut. Siis isotätini hameentaskussa oli tosi paljon muutakin kun reikiä.
 
Keskustan ja muun kantakaupungin saavutettavuus siis itse asiassa paranee reippaasti. Tietysti siinä kärsivät kantakaupungin ulkopuolella asuvat, mutta se on asuinpaikan valinnasta kiinni.

Vai käykö siinä kuitenkin niin että kantakaupungissa kohta vaan asutaan ja töihin ja ostoksille mennään kehäteiden varteen. En ymmärrä semmosta kantakaupunkiin pakkautumista. Lähiötä olla pitää.

Helsingin kantakaupungissa aika paljon tilaa vie rautatiekiskot. Yleensä kun johonkin isoon kaupunkiin junailee, ennen asemaa sukelletaan tunneliin ja aseman ratapihakin saattaa olla maan alla. Eikä kaikkialla kaukojunat ihan keskustaan kuljekaan. Tuli vaan mieleen kun luin että pohtivat viitsiikö pyöräilijät polkea korkealle sillalle.
 
Kaupunkisuunnittelussa pitää ensisijaisesti huomioida omat kaupunkilaiset. Selvähän se. Mutta nykyisetkin ruuhkat haittaavat ulkopaikkakuntalaisten lisäksi aivan varmasti myös paikkakuntalaisia. Saati sitten, jos niitä lähdetään pahentamaan. Tietysti kuten sanoit, vaihtoehtoisia transportaatiovälineitä on ja varmasti tulee lisää. Toki ympäryskunnistakin saadaan jengiä liikkumaan julkisilla jos / kun Leppävaaran tyyppisiä junaparkkitaloja pykätään muuallekin.

Ihan totta. Ruuhkia nyt vain kaupungissa on aina niin kauan kuin ihmisen täytyy liikkua, oli väline mikä tahansa. Kuten tuossa mainitsin, niin liikenneväylät ovat suhteellisesta kapasiteetistaan riippumatta vähänkin suuremmissa kaupungeissa aina tukossa ruuhka-aikaan. Sinänsä kapasiteetin teoreettisella pienentämisellä ei siis ole niin suurta merkitystä. Lisäksi liikenne vetää parhaiten suhteellisen pienillä nopeuksilla, laskutavasta riippuen muistaakseni jossain 40-50 km/h tienoilla. Liikenteen absoluuttiseen vähentämiseen toki on ei-niin-suosittu keino: ruuhkamaksut. Ne helpottavat nimenomaan niiden liikkumista, joiden on pakko ajaa kaupunkiin. Hyötyjiä ovat esim. jakeluliikenne, julkinen liikenne ja ne yksityiset tahot, jotka ovat valmiita maksamaan kaupunkiajeluistaan. Tämäkin vaihtoehto on ihan hyvä pitää pinnalla, itse en oikein vielä tiedä kantaani.

Liityntäpysäköinti olisi hyvä juttu, jos juna-aseman lähistöllä oleva maa ei olisi niin arvokasta, että siihen kannattaa ennemmin rakentaa asuntoja tai toimitiloja. Tietysti jos liityntäpysäköinti on riittävän kaukana kaupungista, niin sitten ei mitään. Kuka sitten viitsii ajaa auton parkkiin muutaman kymmenen kilometrin päähän työpaikasta onkin toinen juttu. Ja voihan joku haluta syystä tai toisesta rakentaa pysäköintihallin hyvällekin sijainnille, kuten tuossa Leppävaaran tapauksessa.
 
Vai käykö siinä kuitenkin niin että kantakaupungissa kohta vaan asutaan ja töihin ja ostoksille mennään kehäteiden varteen. En ymmärrä semmosta kantakaupunkiin pakkautumista. Lähiötä olla pitää.

Helsingin kantakaupungissa aika paljon tilaa vie rautatiekiskot. Yleensä kun johonkin isoon kaupunkiin junailee, ennen asemaa sukelletaan tunneliin ja aseman ratapihakin saattaa olla maan alla. Eikä kaikkialla kaukojunat ihan keskustaan kuljekaan. Tuli vaan mieleen kun luin että pohtivat viitsiikö pyöräilijät polkea korkealle sillalle.

Yleisesti ottaen kaupungissa asuvat lähtevät ostoksille nimenomaan keskustaan. Kehäteille lähtemiseen ei useinkaan ole syytä, kun käytännössä kaikki kaupat tai palvelut joitain yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta löytyvät kaupungista. Kantakaupunki/lähiö-juttu on taas ihan omista mieltymyksistä kiinni. Suurin osa suomalaisista haluaa asua lähiössä tai esikaupungissa, mutta kaupunkimaista asutusta ei Suomessa silti ole tällä hetkellä riittävästi kysyntään nähden. Kaupunkia ei ole rakennettu samassa suhteessa kuin väkeä on muuttanut maalta.

Kiskojen viemä tila on ongelma Helsingin keskustassa. Se on vain hintansa takia aika vaikea homma ratkaista. Tuo suunniteltu siltakin on ongelmallinen, koska joko siitä tulee turhan jyrkkä tai sitten rakennelma vie paljon tilaa. Tässä on sama juttu kuin tunnelin suuaukkojen tapauksessa: se tila on jostain muusta (hyödyllisemmästä/arvokkaammasta) pois. Kyllä se suuaukko jostain kohdasta täytyy kiertää, vaikka siihen ylikulun rakentaisikin.
 
Kyllä se suuaukko jostain kohdasta täytyy kiertää, vaikka siihen ylikulun rakentaisikin.

No jos suojateitä pitkin kulkee niin aina joutuu hiukan kiertämään. Laskin yhden tunnelin suuaukon pituudeks 150 metriä.

Joo kantakaupungissa tosiaan kauppa käy, näkyy Stockmannin tuloksessakin...
Eiks ruuhkamaksun vaihtoehtona vois olla ihan vaan pysäköinnin hinnan nostaminen, autopaikkaedun verottaminen tms.
 
5-7 minuuttia kaupungin ulkopuolelta keskustaan mennessä on arvio, jonka olen nähnyt. Saattaa se toki todellisuudessa olla enemmänkin. Joka tapauksessa noita on kyllä simuloitu kattavasti suunnitelmia tehdessä.
Valitettavasti en luota yhtään suomalaisten kykyyn simuloida liikennemääriä ja -käyttäytymistä. Jokainen suurempi pk-seudun liikenneratkaisu on ollut jo valmistuessaan alimitoitettu ja monessa paikkaa sokea kanakin näki heti ettei ratkaisu tule toimimaan. Bulevardit ovat yksi esimerkki siitä että vaikutuksia ei ajatella muutamaa metriä kauemmaksi. Ideologia ohjaa ja toivotaan että valmistuessa ongelmat jotenkin vain katoavat itsestään.

Ja asuntopulassa ei pointti ole siinä, että ihmiset haluaisivat asua Helsingissä, vaan kaupunkimaisessa ympäristössä. Asuntojen hinnoista ja vuokrista kantakaupungin alueella (sekä näiden kehityksestä) voinee päätellä, että kysyntää kaupunkimaiselle asumiselle on enemmän kuin tarjontaa. Bulevardien ideana on rakentaa enemmän oikeaa kaupunkia, ei haitata autoliikennettä. Helsinkiä on viimeiset 50 vuotta suunniteltu autoilun ehdoilla, mutta nyt on huomattu, että se ei ole järkevää taloudellisesti eikä liikenteellisesti. Kaupunkirakenteen leviäminen (joka johtuu menneiden vuosikymmenien kaupunkisuunnittelusta) on muutenkin harvaan asutussa Helsingissä ongelma, joka mm. lisää juurikin niitä ruuhkia (hyvänä esimerkkinä Kalifornia) ja tulee monilla muillakin tavoilla kaupungille kalliiksi. Espoon perukoille rakentaminen vain pahentaa asiaa.
Helsinki ei voi yksin ratkaista pk-seudun asuntopulaa ja liikenneongemia (julkinen ja autoliikenne). Ihmisten pitäisi liikkua julkisilla, mutta bulevardit eivät tuo sen suhteen mitään uusia ratkaisuja. Hidastavat vain autoilua. Liikennevalojen siirtäminen ja nopeusrajoitusten laskeminen vain siirtää liikenneruuhkat kauemmaksi. Helsingin pitäisi aloittaa siitä että lopettavat yksityisautoilun tukemisen. Helsingin asuntojen hinnoissa on erittäin suuri kupla, joka johtuu mm. asumistuista (13 % helsinkiläisistä kuuluu ruokakuntaan joka saa asumistukea). PK-seudulle pumpataan puoli miljardia vuodessa asumistukea, joka mahdollistaa ihmisten asumisen sellaisessa paikassa johon heillä siihen ei muuten olisi varaa. Hieman järjetöntä touhua.
 
LFB:n horinoissa on sen verran muita ammattimaisempi ote, että voisin väittää ukon olevan jonkin sortrin kaupunki-infran ammattilainen, jollen tietäisi yliopistokoulutuksensa pääaineena olleen höntyily ja itsensä koskettelu.
 
No jos suojateitä pitkin kulkee niin aina joutuu hiukan kiertämään. Laskin yhden tunnelin suuaukon pituudeks 150 metriä.

Joo kantakaupungissa tosiaan kauppa käy, näkyy Stockmannin tuloksessakin...
Eiks ruuhkamaksun vaihtoehtona vois olla ihan vaan pysäköinnin hinnan nostaminen, autopaikkaedun verottaminen tms.

Asukaspysäköintitunnus maksaa Helsingissä 24e/kk. Halvinta pysäköintiä Helsingissä ja aikamoinen kädenojennus yksityisautoilulle alueilla, joissa autoilua haluttaisiin vähentää. Laittaisivat kaiken pysäköinnin 24/7 maksulliseksi. Pysäköinti markkinaehtoiseksi. 24 eurolla ei paljon Qparkissa autoja seisoteta. Porukka ei enää ruuhkauttaisi ja saastuttaisi vaan käyttäisi Suomen parasta julkista liikennettä kun heillä sellainen on. Sitten vaan rakentamaan raideliikennettä maan päälle ja alle.
 
Asukaspysäköintitunnus maksaa Helsingissä 24e/kk. Halvinta pysäköintiä Helsingissä ja aikamoinen kädenojennus yksityisautoilulle alueilla, joissa autoilua haluttaisiin vähentää. Laittaisivat kaiken pysäköinnin 24/7 maksulliseksi. Pysäköinti markkinaehtoiseksi. 24 eurolla ei paljon Qparkissa autoja seisoteta.

Kun vielä pysäköintipaikkoja on vähän, liikenne lisääntyy entisestään autoilijoiden etsiessä vapaata paikkaa.

Asumistukeen sen verran että siinä on kyllä enimmäismäärä joka on kuntakohtainen. Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla se enimmäismäärä on kuitenkin sama. Sitä kauemmas mentäessä ero on vuodessa 650€.
 
Ylös