Sekä Panis että Villeneuve yrittäisivät neljännellä sijalla ajaessaan väkisinkin saavuttaa 8 sekunnin päässä edessä ajavan kuljettajan, kun taas Häkkinen ajaisi rauhallisesti maaliin neljäntenä. Siinä se rankin ero! Häkkinen uskaltaa toki yrittää, jos näkee että edellä ajavalla on ongelmia, kuten Spassa 2000!
Viha on ehkä väärä sana, sympatian puute se oikea. En tunne sympatiaa Williamsia, McLarenia enkä liioin BARiakaan kohtaan. Ferraria, Minardia ja Renaultia kohtaan tunnen sympatiaa, vaikea selittää miksi...
Palaan vielä tuohon ajotyyliin. Itse asiassa jos tarkkoja ollaan niin kaikkien kuskien ajotyyli muistuttaa toisiaan! En minä tiedä sen teknisemmin noita ajotyylejä, mutta kun vaan katselee tyyppien ajoa, niin kyllähän Villeneuven ja Schumacherin ajotyylit näyttävät aggressiivisemmilta kuin Häkkisen. Ja sitä minä arvostan! Aggressiivinen ajotyyli tuo lisää jännitystä kilpailuihin. Esimerkiksi Jerez 1997 on yksi 90-luvun parhaimpia kilpailuja. Siinähän Villeneuve ratkaisi tittelin itselleen erittäin aggressiivisen ohitusyrityksen jälkeen. Vain harva olisi ohitusta siinä yrittänyt. Itse asiassa paikka oli melko huono ohitukseen. Mikäli Schumacher ei olisi kiilannut Villeneuvea, olisi Villeneuve itse ajautunut pitkäksi hietikolle ja ehkä menettänyt mestaruuden siihen. Villeneuve otti tietoisen riskin ja silloin se kannatti. Vuonna 2000 Indianapolisissa Villeneuve teki vähän samalla tavalla Frentzenille. Tällöin riski ei kannattanut ja Jacques ajoi nurmikolle myöhäisen jarrutuksen takia.
Mutta kuitenkin arvostan Villeneuven riskinottokykyä erittäin pitkälle! Hän ei luovuta ikinä, vaikka tilanne näyttäisikin epätoivoiselta! Tästä oivana esimerkkinä kanada, oliko se nyt 99 vai 2000(?) jossa Villeneuve yritti kahdesta ohi kerralla ja törmäsi sitten Ralfiin ja molemmat keskeyttivät. Monet täällä foorumilla haukkuivat tuolloin Villeneuven aivan maantasalle. Kukaan ei kuitenkaan tullut ajatelleeksi, että se on tosikilpa-ajajalle aivan sama tuleeko maaliin sijalla 10 vai keskeyttääkö. Siinä tilanteessa tosikilpa-ajaja Villeneuve näki vain yhden mahdollisuuden. Eli riskillä yrittää nopeasti pitkän jonon ohitse ja nousta siten pisteille. Matkaa maaliin oli vähän, joten oli pakko yrittää jotain hazardia suurella riskillä. Vituiksihan se meni, mutta eipä tuo Ralfiakaan paljoa haitannut. Hänkin tiesi ettei pisteille ollut pahemmin mahdollisuuksia.
Moni piti Villeneuven tekoa silloin heikkoutena, minä pidin sitä vahvuutena! Eihän sijalla 10 tee yhtään mitään! Eihän siinä siis ole edes paljoa riskiä jos päättää yrittää jotain hazardiohitusta. Siinä ei häviä tuloksellisesti yhtään, voi vain voittaa sijoituksia jos se vaikka onnistuisikin.
Häkkinen olisi Villeneuvena ajanut maaliin sillä sijoituksella. Se on näissä kuljettajissa se suurin ero, ja siksi arvostan Villeneuvea yhdeksi parhaimmista kilpailijoista!
Olivier Panis taas osoitti Villeneuvemaisia suorituksia Brasiliassa viime vuonna. Mies ajoi kuin nuoruuden innolla ja ohitteli useita autoja tuosta vaan.
Juan Pablo Montoya edustaa myös tuota samaa kategoriaa. Vaikka Montoya ei kuulunutkaan vielä viime vuonna suosikkeihini, on hänestä kovaa vauhtia sellainen tulossa jos jatkaa samanlaista ajotyyliä!
Häkkisen luokittelen samaan kastiin kuin Alain Prostin. Äärimmäisen nopea ja äärimmäisen luotettava, mutta riskinottokyky on varsin pieni. Sen takia molemmat tekivätkin harvoin virheitä ja sen takia ainakin Häkkinen joutui usein tyytymään sijaan 2 tai 3...
Pienenä lisäyksenä vielä totean, että nuorempana (ennen kautta 95 ja onnettomuutta) Häkkinen oli mielestäni huomattavasti aggressiivisempi kuljettaja vähän niinkuin Villeneuve on edelleen. Harmi että Häkä ei sitten enää omaksunut samaa aggressiivisuutta myöhemmin vaan huippuauton saatuaan, ajoi vain tasaisen rauhallisesti. Toki kärjessä se riittääkin, mutta ei silloin kun ajetaan sijalla 2 tai 3!
Ja mitä tulee sadekeliin niin ennen Formula ykkösiä Villeneuve oli ehkä pari kertaa ajanut sateella. Häkkinen taas syntynyt maassa jossa sataa vitusti! Onhan siis selvää että sadekelikokemus vaikuttaa sadekelitaitoihin ratkaisevasti. Nykyäänhän Villeneuve on selvästi parempi sateella kun joskus vuonna 96-97, mutta kuitenkin tietty melko huono edelleen. Häkkinen on ehdottomasti parempi sateella kuin Villeneuve, mutta tuollaisella sadekokemuksella pitäisi olla Schumin tasoa ja sitähän Häkä ei missään nimessä ole!
Kuten Misa1 mainitsit, häkällä on sateen alussa hakemista. Schumilla, Panisilla ja muilla sadekelin spesialisteilla tuota ei ole vaan he pystyvät sateella upeisiin suorituksiin heti sateen alettua (Hyvinä esimerkkeinä Spa 95 MS sekä Monaco 96 OP).
[ 08-01-2002: Message edited by: Jacques ]