Olen sitä mieltä minäkin, että M. Häkkinen oli julmetun kova jätkä noissa ajohommissa, ja olis vieläkin, jos haluais. Mieleen tulee yksi asia, jossa Häkä on kuitenkin rankasti hävinnyt pahimmalle vastustajalleen, miehelle punaisessa autossa. Se on tuuri. Schumilla sitä on aina riittänyt, Häkällä se on ollut usein huonoa. Tulee mieleen sekin kerta ( Barcelonako se oli) kun Häkä oli voittamas kisaa selvällä erolla ja sitten viimeisellä kierroksella meni kone, jos oikeen muistan. Schumi voitti. Eipä siinä vielä kaikki, sillä jos Schumille ei olisi kisan lopussa tullut jotain tekniikkamurheita, olisi Häkä päässyt keskeytettyäänkin pisteille, koska ero muihin oli niin suuri. Mutta muutpa ajoivat ongelmista kärsivän Schumin etumatkaa kiinni ja punainen auto tuli maaliin vaan vähän ennen seuraavia sen sijaan että olis tullu liki kierroksen ennen , jolloin Häkä jäi pisteittä!
Kaikesta huolimatta kaks mestaruutta ja parikymmentä voittoa, vai mitä niitä nyt oli. Eikä se kolmaskaan mestaruus kauaksi jäänyt. Harmittaa vieläkin pari tapahtumaa vuodelta 2000. Hockessa Häkä olis mun mielestä voittanut, jollei hourupää häirikkö olisi tullut hortoileen radan varteen. Ilman häirikköä ei radalle olisi tullut turva-autoa eikä Häkä olisi menettänyt etumatkaansa muihin, jolloin Häkälle oltaisiin ehditty vaihtaa sadekelin renkaat ilman johdon menetystä. Indianapolisissa Häkä oli niin paljon Schumia nopeampi, että voitto olis tullu varmasti, mutta silloin paukahti kone. Jos nämä kisat olisivat olleet Häkkiselle menestyksekkäitä, olis mestaruustaisto ollut ainakin tiukempi, ja veikkaanpa, että homma olisi ratkennu Suzukassa Schumin virheen seurauksena Häkkisen eduksi! Mielenkiintoista on,että muistaakseni ennen Indianapolisin kisaa Häkä kolmosen haastattelussa sanoi, että hänellä on semmoinen tunne, että Indianapolisissa tapahtuu mestaruustaistossa ratkaisu, ja niinhän siinä oikeastaan kävikin!
Kun nyt oikeen innostuu muisteleen, niin Häkkisen F1 uran ajalta mieleen tulee seuraaavia tapahtumia: Ekan voiton metsästys. Se oli pitkä ja takaiskuja täynnä ollut jahti! Mutta sitä makeammalta se Häkkis-faneille maistui, kun se lopulta tuli! Kun alkuun päästiin, niin sittenhän niitä tuli useampia. Ja mestaruus, sitten toinen. Hienoja kisoja, hienoja voittoja, muutama kisa, joissa ohituksia nähtiin Häkän toimesta enemmän kuin lääkäri määrää. Joka väittää, ettei Häkä osaa ohittaa, puhuu paskaa! Juu, ja lähtökiihdytyksiä, joita oli vaikee uskoo todeksi, erityisesti Suzukassa. Siis lähti kuin tykinsuusta! Kuten sanonta kuuluu, "muut jäivät kuin tikut paskaan". Paalupaikkoja, hienoja aika-ajo suorituksia. En muista missä tämä oli, mutta mieleen on jäänyt: Schumi paalulla, aika loppumas, mutta Häkä lähtee viimeiselle kierrokselle. Eka väliaika: harmin paikka, jäljessä on, pari kymmenystä vai sadasosia, en muista. Meno radalla on hurjaa, viimeistä milliä myöten Häkä käyttää radan ja tulee hirmuista vauhtia. Toka väliaika: edelleen jäljessä, ero lienee sadasosia. Nopea mutka, hiekka pöllyää, vauhti vaan kovenee. Maali: Häkkinen tekee sen, paaluaika, en muista mitä ero oli, ei varmaan paljoo. Mahtoi punaisen auton väkee ottaa päähän. Todennäköisesti luulivat voittaneensa viimeistään siinä hiekanlennätyskohdassa.
Että semmoisia.
Kiitos kaikesta, Häkkisen Mika!