Liikunta ja kuntoilu - toteutus, tavoitteet, sekä valmennustiede

Antsa Rieppo

Well-known member
Liittynyt
1.1.2015
Viestit
46299
Sijainti
Purukiellossa
Mykoplasmasta ja 'mykoplasmasta'.

Olympiakomitean vastuulääkäri hämmästelee suomalaisten mykoplasma-diagnoosien määrää: "Tällaista ei ole muissa maissa havaittavissa"

Mykoplasma on saanut maineen suomalaisen yksilöurheilijan ammattitautina, mutta syynä tähän saattaakin olla väärät diagnoosit.

"Mykoplasma vei voiton, koko harjoituskausi lässähti väsyneen urheilijan toipumistaisteluksi."

Tämänkaltaisia tarinoita on liikkunut ja liikkuu suomalaisurheilijoiden keskuudessa jatkuvasti. Olympiakomitean vastuulääkäri Maarit Valtonen on ihmeissään useasta kohtaamastaan tapauksesta, jossa flunssaa tai vain suorituskyvyn laskua on hoidettu antibiootilla pitkään ja toistuvasti.

- Vaikka mykoplasma on olemassa oleva bakteeri ja se aiheuttaa hengitystieinfektioita, meillä taudista näyttää tulleen trendi, Valtonen myöntää.

- Tämä on ollut mielenkiintoinen ilmiö Suomessa, tällaista ei ole muissa maissa havaittavissa. Tietyllä lailla mykoplasma on saanut erityisaseman taudinaiheuttajien joukossa, Valtonen kuvaa.

- Ehkä tämä liittyy mykoplasmavasta-aineiden tulkinnan hankaluuteen. Toisaalta näen, että tätä koko urheilun infektio-ongelmaa sanoitetaan mykoplasmalla.

Jos mykoplasmasta tekee ihan yksinkertaisen verkkohaun, esiin nousee tautikertomuksia uimareista juoksijoihin ja hiihtäjiin. Tauti tuntuu kiertäneen Suomessa nimenomaisesti yksilöurheilijoiden keskuudessa.

Eikö mykoplasma sitten tartu joukkueurheilijoihin?

- Samalla lailla nämä taudinaiheuttajat kiertävät sielläkin, Valtonen nauraa.

- Vaikea antaa aukotonta vastausta tuohon, mutta totta kai julkisuuden kautta nämä ilmiöt herättävät huomiota ja tietyt asiat saavat suosiotaan.

Näkyvässä roolissa työskentelevän lääkärin on aseteltava sanansa tarkkaan, jotta keskustelu ei käänny osoitteluksi ja itseään vastaan.

- Mutta kyllä tässä varmasti meidän lääkärikunnalla on tarkistamisen paikka, millä perusteella mykoplasma-diagnoosiin päädytään ja kuinka tautia hoidetaan, Valtonen sanoo.

- On käytettävä aikaa urheilijan kanssa keskustelemiseen ja muistettava, että urheilijaan kohdistuu voimakasta fyysistä ja psyykkistä kuormitusta. Jos kuormituksen hallinta eli harjoittelun, energian saannin ja palautumisen kokonaisuus pettää, se altistaa vaikeasti tulkittaville oireille ja sairauksillekin.

PCR-näyte helpottaa hiihtomaajoukkuetta

Vasta-aineita voi esiintyä elimistössä pitkään, jopa vuosia sen jälkeen kun bakteeri on elimistössä käynyt. Elimistö on puolustautunut bakteeria vastaan eli muodostanut vasta-aineita ja se on hyvä asia.

Verikokeen kanssa tehdään Valtosen ja hänen kollegoidensa mukaan liian hätäisiä päätelmiä.

- Nyt kun ollaan viime vuosina seurattu mykoplasman diagnosointia, se ei ole ollenkaan yksinkertaista. Voi jopa sanoa, että yksittäisen vasta-ainemäärityksen perusteella on mahdotonta määrittää, johtuvatko ihmisen infektio-oireet mykoplasmasta, Valtonen kertoo.

- Sen takia tässä diagnostiikassa on varmasti tullut viime vuosina ylilyöntejä, Valtonen jatkaa.

Täsmällisemmän taudinmäärityksen takia tänä syksynä esimerkiksi hiihtomaajoukkueessa on otettu käyttöön ns. PCR-testi. PCR-näyte otetaan pienellä pumpulipuikolla nenästä ja nielusta, limakalvojen löydöksistä saadaan tieto kroppaan hiipineestä pöpöstä.

- Tämä on geenimonistusmenetelmä, jolla määritetään viruksen tai bakteerin nukleiinihappo. Se ei ole sinänsä mikään viljelynäyte vaan näytteestä tunnistetaan viruksen tai bakteerin osa, jolla voidaan eksaktimmin osoittaa, mitä mikrobeja nielussa on.

PCR:n avulla esimerkiksi mykoplasman toteamiseen on saatu lisäkeino perinteisen verikoetutkimuksen rinnalle. Tulosten tulkinta on haastavaa, joten sanansa on sanottavana myös infektiotautien ja mikrobiologian asiantuntijoilla.

- Usein tulee sanottua potilaalle, että näyttää, että sinulla on virusinfektio. Mutta urheilijalle on ihan eri asia, kun että jos me pystytään sanomaan, että sinulla on rino--virusinfektio ja se yleensä kestää viisi, seitsemän päivää. Tällä ajatusmallilla on lähdetty ottamaan PCR-näytteitä, Valtonen kertoo.

Perusterveydenhuollossa näin tarkkaan diagnoosiin ei yleensä ole tarvetta. Lääkäri tekee hoitopäätöksen potilaan oireiden ja tarvittaessa lisätutkimusten perusteella.

PCR on edelleen kallis tutkimus, yleensä nukleiinihappomääritystä on käytetty lähinnä erikoissairaanhoidon tutkimuksena. Näytteenotolla pystytään tekemään päätöksiä esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, että potilas olisi eristettävä.

Tänä talvena PCR saattaa ratkaista, hoidetaanko huippuhiihtäjämme infektiota antibiootilla tai miten toipumisaika suunnitellaan.

- Huippu-urheilijoiden kohdalla pyritään pääsemään tänä päivänä eksaktimpaan diagnoosiin. Halutaan tietää tarkemmin, mikä sen räkätaudin syy on.

- Hoitoon saadaan uskottavuutta, kun ei vain puhuta epämääräisesti, että sinulla on joku virusinfektio, Valtonen kuvaa PCR-määrityksen merkitystä.

PCR-määrityksellä halutaan myös vähentää turhaa antibioottien käyttöä ja antibioottien aiheuttamia haittoja urheilijoille.

Elämä kuormittaa

Infektiot ovat iso haaste urheilussa mutta huippu-urheilijan kehossa infektio on vain osa viestistä, joita lääketieteen asiantuntijoiden pitää osata tulkita. Valtosen puheissa toistuvat lepo ja kokonaiskuormituksen hallinta.

Olympiakomitean vastuulääkäri kuvaa tyypillistä urheilijalta tulevaa viestiä, joka saattaa saada lääkärin väärälle tulkinnan tielle. Minkä tahansa infektion jälkeen autonominen hermosto voi jäädä alipalautuneieseen tilaan, syketasot ovat korkealla, lämmönsäätely sahaa, olo ei ole normaali
.

- Urheilija ymmärtää, että kropassa on jotain vialla. Tämmöisessä tilanteessa, jos havaitaan verikokeessa mykoplasma-vasta-aineita, on houkutus lähteä antibiooteilla näitä väsymysoireita hoitamaan.

- Mutta tässä mennään helposti väärälle uralle. Taudin aiheuttaja on jo pois, jälkioireisto on olemassa ja usein hoidetaan siinä tilanteessa väärää asiaa. Elimistö vaatii vielä aikaa taudista palautumiseen.

Mykoplasma-diagnoosi on saattanut Valtosen mukaan olla jopa eräänlainen oikotie, johon sekä urheilija että lääkäri ovat päätyneet nopean ratkaisun toivossa.

- Tätä haluttaisiin hallita paremmin, tätä haluttaisiin ymmärtää paremmin, mistä infektiot tulevat ja kuinka niitä pystyttäisiin ennaltaehkäisemään ja hoitamaan – ja hoitamaan vielä mahdollisimman nopeasti.

- Mutta on paljon muita asioita, mitä pitää huomioida.

Valtosen mukaan pahasti erityisen huolestuttavaa on, jos mykoplasmaa lääkitään vielä peräkkäisillä lääkekuureilla.

- Tätä ei todella pitäisi tehdä. Jos esimerkiksi mykoplasmaa hoidetaan antibiooteilla, se pitäisi hoitaa yhden kerran. Toistuvia ja viikkoja kestäviä antibioottikuureja ei pitäisi käyttää. Ne tuhoavat suolen oman mikrobikannan ja heikentävät vastustuskykyä.

- Ollaan sellaisen asian äärellä, että tätä on myös lääkärikunnassa tarkistettava, kuinka me mykoplasmaa diagnosoidaan ja erityisesti, kuinka me sitä hoidetaan. Tämä on hämmentävää urheilijoille, koska he saavat erilaista viestiä eri lääkäreiltä. Varmasti meidän on tätä keskustelua kollegoiden keskuudessa käytävä.
Joka taudista otetaan lääkärin mukaan opiksi. Toisinaan selvennystä voidaan joutua hakemaan kauempaa kuin arkisesta treeniympäristöstä, muutokset ihan perusasioissa, unessa, ruokarytmissä tai ihmissuhteissa saattavat näkyä lisäkuormana, jota ei välttämättä heti osata yhdistää elimistön reagoinnin syyksi.

- Mikä on ollut energian saanti, kuinka nukutaan, mitkä ovat muut kuormitustekijät elämässä, millaisia psyykkisiä kuormitustekijöitä on. Jos kokonaiskuormitus ja palautuminen eivät ole tasapainossa, elimistö reagoi monella tavalla.

- Seurauksena voi olla väsymystila tai jopa infektiokierre, kun vastustuskyky laskee, Olympiakomitean vastuulääkäri Maarit Valtonen kertoo.

Tutkimuksella tarkempaa tietoa

Olympiatalvena myös lääkäreiden onnistuminen vaikuttaa suomalaismenestykseen. Ennaltaehkäisevää työtä hengitystieinfektioiden välttämisessä on tehty vuosikausien valistuksella, edelleen hyvä käsihygienia on yksi parhaimmista konsteista välttyä tautien leviämiseltä.

Olympiakomitean vastuulääkäri Maarit Valtonen kiittelee urheilijoiden sitoutumista.

- Arjen tekemisellä on paljon vaikutusta. He ovat hyvin huolellisia omassa käsihygieniassaan ja omassa tekemisessään. He tulkitsevat hyvin oman kehonsa merkkejä ja tietävät että arjen pienet päätökset vaikuttavat kokonaisuuteen, Valtonen luettelee.

Hiihtomaajoukkue on saanut kokea tänä syksynä jo flunssapöpöjen ensimmäisen aallon. Julkisuudessa puhuttiin jo elo-syyskuussa flunssakauden alkamisesta eivätkä maajoukkueurheilijatkaan ole päässeet piiloon koko kansan harmeilta.

- Tiedetään, että tänä syksynä rino--virusepidemia on hankalampi kuin viime vuonna, tätä on paljon tänä syksynä, Valtonen kertoo.

- Se osittain näkyy myös meidän joukkueessa. Toisaalta onneksi on selvitty hyvin vähällä, tällaisia muutaman päivän oireiluja on ollut. Yleensä koko väestön epidemiatilanne vaikuttaa myös urheilijoiden infektioihin, Valtonen jatkaa.

Etelä-Korean talvikisoihin mennään tutulla rokotevalikoimalla, esimerkiksi hiihtäjille suositellaan influenssarokotetta ja pneumokokkirokotetta, joka suojaa vakavilta infektioilta kuten keuhkokuumeelta.

Mutta kenties jo seuraavissa olympialaisissa Pekingissä Suomen urheilijat saavat etua PCR-näytteisiin perustuvasta tutkimuksesta, jota suunnitellaan Olympiakomitean, KiHUn, Paavo Nurmi -keskuksen, Turun yliopiston virologian ja mikrobiologian yksikköjen yhteistyönä.

- Toiveissa on saada rahoitus tutkimukselle, jossa seurataan urheilijoita PCR-tekniikan avulla.

- Nähtäisiin, minkälaisia viruksia ja bakteereita kauden aikana hengitysteissä on, kuinka usein ne aiheuttavat oireita ja mitkä ovat niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat oireiden ilmenemiseen
, vastuulääkäri Maarit Valtonen kertoo tutkimussuunnitelmasta.
 

Antsa Rieppo

Well-known member
Liittynyt
1.1.2015
Viestit
46299
Sijainti
Purukiellossa
Jokunen kaloria siinä palanut!
On. 2 ja puolituntia 254 watilla keskimäärin. Aika iso ero oikean ja vasemman jalan tehoissa. Mulla tais olla alle prosentin, vaikka on toinen jalka sökö. Tosin watitkin on maltillisempia, joten jos joutuis puristamaan, niin vois erokin kasvaa.
 
Liittynyt
24.1.2004
Viestit
10131
Sijainti
Oslo
Tänään jo tavaksi tullut kevyt "sunnuntaisatanen" trainerilla:

Distance 101.9km
Average Speed 42.7km/h
Average Heart Rate 139bpm
Cadence 84 106
Average Power 228W (3.4W/kg)
Calories 2,184
Elevation 423m
Elapsed Time 2:23:20
 
Liittynyt
24.1.2004
Viestit
10131
Sijainti
Oslo
Ostin tänään Nike Zoom Vaporfly 4%- tossut. Lukemani perusteella ei ole pelkkää hypeä, vaan toimivat oikeasti. Mielenkiintoista nähdä (kunhan pääsee juoksemaan tutun reitin sopivissa olosuhteissa.
 

ilmalämpöpumppumies

Warrior soturi
Liittynyt
28.11.2016
Viestit
260
Sijainti
pumpussa
Kerrohan kokemuksia, jahka pääset testaan.

Maratonin maailmanennätyshän kaikesta hypestä huolimatta on kuitenkin juostu Adidas Adizero Adios Boosteilla. Nekin ovat osoittautuneet tavalliselle hölkkääjälle toimiviksi vauhtileikkeihin: nopeat, hyvin vaimennetut, edulliset ja kestävät.
 
Viimeksi muokattu:

Örfil

Guest
Adioksen vaimennus on aika vähäinen. Vähemmän kuin Bostoneissa. Boostia on kaikissa adduissa nykyään, enemmän tai vähemmän.
 

Antsa Rieppo

Well-known member
Liittynyt
1.1.2015
Viestit
46299
Sijainti
Purukiellossa
Aika lyhyt referaatti sisällöstä mutta samaa mieltä harrastajatasolla.

On muuten Niskanen ja Heikkinen nyt koko ajan kipeenä. Ei hyvä.
 

ilmalämpöpumppumies

Warrior soturi
Liittynyt
28.11.2016
Viestit
260
Sijainti
pumpussa
Adioksen vaimennus on aika vähäinen. Vähemmän kuin Bostoneissa. Boostia on kaikissa adduissa nykyään, enemmän tai vähemmän.
Adios Boost on maratonammattilaisten käyttämä kisatossu. Boston Boost harrastelijoiden (2.30+ times) maratontossu. Adios Boost on aiempia maailmanennätystohveleita paremmin vaimennettu. Niken uutuus ilmeisestikin vielä paremmin. Jää nähtäväksi, paraneeko maailmanennätys, kun ammattilainen pistää hyvin vaimennetun kisatossun jalkaan. Euroopan ennätyshän Vaporflyllä jo paranikin. Voisi olettaa, että eurooppalaiset ja amerikkalaiset kuskit, jotka eivät ole lapsena juosseet kouluun paljain jaloin, hyötyisivät hieman muita enemmän hyvin vaimennetuista kisakengistä.

Adidakselta löytyy kyllä tälläkin hetkellä Boostittomia lenkkareita. Esimerkiksi Duramossa on Adiprene vaimennus ja Manassa Bounce vaimennus. Jotain Cloudfoam vaimennusta näyttäis myös olevan markkinoilla.
 
Viimeksi muokattu:

Örfil

Guest
Pahus, maran suoritusraja siirtyi 4 tunnista 2.5 tuntiin :( Urakka kovenee ja maali karkaa koko ajan.


;)
 

Antsa Rieppo

Well-known member
Liittynyt
1.1.2015
Viestit
46299
Sijainti
Purukiellossa
Triathlonistin kokemuksia ja vinkkejä.

Pienelläkin harjoittelulla tehdään jo kovia suorituksia, sanoo triathlonisti Janne Kallio.
Frankfurt, 2014. Ironman-kisa alkaa viileässä säässä. Sadevesi liukastuttaa asfalttia heti uintiosuuden jälkeen. Noin 80 kilometrin kohdalla Janne Kalliolle tapahtuu se pahin: pyörän eturengas lähtee alta, ja Kallio iskeytyy asfalttiin. Trikoot repeävät, verta tulee, mutta Kallio palaa pyörän selkään.

Hän polkee koko osuuden, vaikka vaihteetkin mäsähtävät. Yksi askel pois pyörän päältä ja jalka mene alta. Siitä Kallio viedään ambulanssilla sairaalaan. Lonkka oli murtunut.

Mitä kisa opetti?

– Pää ja tahto voivat viedä läpi harmaan kiven, mutta kipua ei välttämättä tunnista, Kallio sanoo.

Toisin sanoen ei kannata olla tyhmä. Se pätee myös siihen, miten harjoitellaan. Muiden tekemisten perusteella ei kannata sinkoilla, on kyse sitten triathlonista tai työmatkakävelystä.

– Sosiaalinen media on suurelta osin täynnä sankaritarinoita ja mielettömän suuria harjoitusmääriä. Jaettuja liikuntasuorituksia on tutkittu ja havaittu yllättävän ison olevan suurta liioittelua.

Kallio on harrastanut triathlonia jo vuodesta 1989. Hän on juuri julkaissut kirjan Treenaa tehokkaasti –teknologia apuna kestävyysharjoittelussa (Fitra).


Janne Kallion 4 vinkkiä fiksuun treenaamiseen
1.Opettele perusasiat – ne eivät ole rakettitiedettä
Älä vain ”kerää tunteja” tai tee lenkkiä aina samalla teholla.
Selvitä omat tehotasosi eli niin sanotut kynnysarvot, jotta ymmärrät mikä on kevyt harjoitus ja mikä kova.
Pyri harjoittelemaan suurimmaksi osaksi kevyellä teholla ja tee viikossa vain yksi intensiteetiltään kovempi harjoitus.
Mieti mitä tavoittelet ja sovita harjoittelu tavoitteen mukaan. Ironmanille treenaaminen on ihan eri asia kuin valmistautuminen Naisten kympille.
Treenaa progressiivisesti eli kasvata esimerkiksi pidemmän harjoituksen pituutta viikosta toiseen
2. Sovita treeni muuhun elämään
Mieti, kuinka paljon aikaa pystyt oikeasti käyttämään viikossa harjoitteluun. Sovita harjoitukset viikko-ohjelmaasi ja etsi viikkoon rytmi, joka ei haittaa työ- tai perhe-elämää.
Pidä kiinni tärkeimmistä harjoituksistasi. Triathlonissa ne voivat esimerkiksi olla viikoittainen tehoharjoitus sekä viikonlopun pitkä harjoitus.
3. Treenaa tehokkaasti
Pienemmälläkin harjoittelulla voit tehdä kovan suorituksen. Noin 50–60 viikkokilometreillä on juostu alle 3,5 tunnin kovia maratonaikoja.
Teknologia, kuten syke- tai tehomittari, on hyvä työkalu ja oppimisen väline. Sen avulla voi myös seurata palautumista ja unta, jopa omaa nestetasapainoa.
4. Pidä hauskaa!
Ole onnellinen siitä, että voit urheilla, kisaamisesta puhumattakaan. Suurin osa maailman populaatiosta ei tätä pääse tai pysty tekemään.
Jos kisa menee penkin alle ihan kympillä, siitäkin oppii – ja ainahan se on jännä tarina kavereille kerrottavaksi.

Milloin harrastus menee liian pitkälle?
Jos harjoittelu tuntuu pakolliselta, et nauti siitä tai muu elämä jää treenien takia jatkuvasti sivuun, pohdi, onko treenaaminen täysin terveellä pohjalla.

– Kehittymiseen ja omien ennätysten rikkomiseen on mahdollista päästä pienemmälläkin viikoittaisella tuntimäärällä.
Paineita Örffille! :eek:
 

Örfil

Guest
Triathlonistin kokemuksia ja vinkkejä.


Paineita Örffille! :eek:
Siinähän oli just meikävireenin treenifilosofia!

Kuten näit mailissa, kilsoissa on progressio ja kovuudessa tehonnosto (lisää vetoja per 3 viikkoa). Kevään ohjelmaan tulee enemmän vk2 lenkkiä ja vk1 lenkit juoksen mäkisessä maastossa, lauantain pitkikset lyhenee, jotta ehtii palautua. Sitten siihen päälle kuukauden täsmäisku KVK-setin merkeissä.

Ja jotta nuo kaikki pysyy hanskassa, unet ja kokonaisrasitus on seurannassa 24/7.
 

Antsa Rieppo

Well-known member
Liittynyt
1.1.2015
Viestit
46299
Sijainti
Purukiellossa
Tossakin oli se viikon tärkeä treeni ja vkl pitkä. Loput enämpi tai vähempi huoltavia/tukevia vetoja. Yleensä duunitkin antaa sen verran periksi, että yhteen päivään saa vähän satsattua enämpi ajallisesti ja energisesti.
 

Örfil

Guest
Juu, semmoinen termi kuin "viikon avaintreeni" onkin iskostunut tässä hiljan kalloon.
 
Ylös