Antsa Rieppo
Well-known member
Mykoplasmasta ja 'mykoplasmasta'.
Olympiakomitean vastuulääkäri hämmästelee suomalaisten mykoplasma-diagnoosien määrää: "Tällaista ei ole muissa maissa havaittavissa"
Mykoplasma on saanut maineen suomalaisen yksilöurheilijan ammattitautina, mutta syynä tähän saattaakin olla väärät diagnoosit.
"Mykoplasma vei voiton, koko harjoituskausi lässähti väsyneen urheilijan toipumistaisteluksi."
Tämänkaltaisia tarinoita on liikkunut ja liikkuu suomalaisurheilijoiden keskuudessa jatkuvasti. Olympiakomitean vastuulääkäri Maarit Valtonen on ihmeissään useasta kohtaamastaan tapauksesta, jossa flunssaa tai vain suorituskyvyn laskua on hoidettu antibiootilla pitkään ja toistuvasti.
- Vaikka mykoplasma on olemassa oleva bakteeri ja se aiheuttaa hengitystieinfektioita, meillä taudista näyttää tulleen trendi, Valtonen myöntää.
- Tämä on ollut mielenkiintoinen ilmiö Suomessa, tällaista ei ole muissa maissa havaittavissa. Tietyllä lailla mykoplasma on saanut erityisaseman taudinaiheuttajien joukossa, Valtonen kuvaa.
- Ehkä tämä liittyy mykoplasmavasta-aineiden tulkinnan hankaluuteen. Toisaalta näen, että tätä koko urheilun infektio-ongelmaa sanoitetaan mykoplasmalla.
Jos mykoplasmasta tekee ihan yksinkertaisen verkkohaun, esiin nousee tautikertomuksia uimareista juoksijoihin ja hiihtäjiin. Tauti tuntuu kiertäneen Suomessa nimenomaisesti yksilöurheilijoiden keskuudessa.
Eikö mykoplasma sitten tartu joukkueurheilijoihin?
- Samalla lailla nämä taudinaiheuttajat kiertävät sielläkin, Valtonen nauraa.
- Vaikea antaa aukotonta vastausta tuohon, mutta totta kai julkisuuden kautta nämä ilmiöt herättävät huomiota ja tietyt asiat saavat suosiotaan.
Näkyvässä roolissa työskentelevän lääkärin on aseteltava sanansa tarkkaan, jotta keskustelu ei käänny osoitteluksi ja itseään vastaan.
- Mutta kyllä tässä varmasti meidän lääkärikunnalla on tarkistamisen paikka, millä perusteella mykoplasma-diagnoosiin päädytään ja kuinka tautia hoidetaan, Valtonen sanoo.
- On käytettävä aikaa urheilijan kanssa keskustelemiseen ja muistettava, että urheilijaan kohdistuu voimakasta fyysistä ja psyykkistä kuormitusta. Jos kuormituksen hallinta eli harjoittelun, energian saannin ja palautumisen kokonaisuus pettää, se altistaa vaikeasti tulkittaville oireille ja sairauksillekin.
PCR-näyte helpottaa hiihtomaajoukkuetta
Vasta-aineita voi esiintyä elimistössä pitkään, jopa vuosia sen jälkeen kun bakteeri on elimistössä käynyt. Elimistö on puolustautunut bakteeria vastaan eli muodostanut vasta-aineita ja se on hyvä asia.
Verikokeen kanssa tehdään Valtosen ja hänen kollegoidensa mukaan liian hätäisiä päätelmiä.
- Nyt kun ollaan viime vuosina seurattu mykoplasman diagnosointia, se ei ole ollenkaan yksinkertaista. Voi jopa sanoa, että yksittäisen vasta-ainemäärityksen perusteella on mahdotonta määrittää, johtuvatko ihmisen infektio-oireet mykoplasmasta, Valtonen kertoo.
- Sen takia tässä diagnostiikassa on varmasti tullut viime vuosina ylilyöntejä, Valtonen jatkaa.
Täsmällisemmän taudinmäärityksen takia tänä syksynä esimerkiksi hiihtomaajoukkueessa on otettu käyttöön ns. PCR-testi. PCR-näyte otetaan pienellä pumpulipuikolla nenästä ja nielusta, limakalvojen löydöksistä saadaan tieto kroppaan hiipineestä pöpöstä.
- Tämä on geenimonistusmenetelmä, jolla määritetään viruksen tai bakteerin nukleiinihappo. Se ei ole sinänsä mikään viljelynäyte vaan näytteestä tunnistetaan viruksen tai bakteerin osa, jolla voidaan eksaktimmin osoittaa, mitä mikrobeja nielussa on.
PCR:n avulla esimerkiksi mykoplasman toteamiseen on saatu lisäkeino perinteisen verikoetutkimuksen rinnalle. Tulosten tulkinta on haastavaa, joten sanansa on sanottavana myös infektiotautien ja mikrobiologian asiantuntijoilla.
- Usein tulee sanottua potilaalle, että näyttää, että sinulla on virusinfektio. Mutta urheilijalle on ihan eri asia, kun että jos me pystytään sanomaan, että sinulla on rino--virusinfektio ja se yleensä kestää viisi, seitsemän päivää. Tällä ajatusmallilla on lähdetty ottamaan PCR-näytteitä, Valtonen kertoo.
Perusterveydenhuollossa näin tarkkaan diagnoosiin ei yleensä ole tarvetta. Lääkäri tekee hoitopäätöksen potilaan oireiden ja tarvittaessa lisätutkimusten perusteella.
PCR on edelleen kallis tutkimus, yleensä nukleiinihappomääritystä on käytetty lähinnä erikoissairaanhoidon tutkimuksena. Näytteenotolla pystytään tekemään päätöksiä esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, että potilas olisi eristettävä.
Tänä talvena PCR saattaa ratkaista, hoidetaanko huippuhiihtäjämme infektiota antibiootilla tai miten toipumisaika suunnitellaan.
- Huippu-urheilijoiden kohdalla pyritään pääsemään tänä päivänä eksaktimpaan diagnoosiin. Halutaan tietää tarkemmin, mikä sen räkätaudin syy on.
- Hoitoon saadaan uskottavuutta, kun ei vain puhuta epämääräisesti, että sinulla on joku virusinfektio, Valtonen kuvaa PCR-määrityksen merkitystä.
PCR-määrityksellä halutaan myös vähentää turhaa antibioottien käyttöä ja antibioottien aiheuttamia haittoja urheilijoille.
Elämä kuormittaa
Infektiot ovat iso haaste urheilussa mutta huippu-urheilijan kehossa infektio on vain osa viestistä, joita lääketieteen asiantuntijoiden pitää osata tulkita. Valtosen puheissa toistuvat lepo ja kokonaiskuormituksen hallinta.
Olympiakomitean vastuulääkäri kuvaa tyypillistä urheilijalta tulevaa viestiä, joka saattaa saada lääkärin väärälle tulkinnan tielle. Minkä tahansa infektion jälkeen autonominen hermosto voi jäädä alipalautuneieseen tilaan, syketasot ovat korkealla, lämmönsäätely sahaa, olo ei ole normaali.
- Urheilija ymmärtää, että kropassa on jotain vialla. Tämmöisessä tilanteessa, jos havaitaan verikokeessa mykoplasma-vasta-aineita, on houkutus lähteä antibiooteilla näitä väsymysoireita hoitamaan.
- Mutta tässä mennään helposti väärälle uralle. Taudin aiheuttaja on jo pois, jälkioireisto on olemassa ja usein hoidetaan siinä tilanteessa väärää asiaa. Elimistö vaatii vielä aikaa taudista palautumiseen.
Mykoplasma-diagnoosi on saattanut Valtosen mukaan olla jopa eräänlainen oikotie, johon sekä urheilija että lääkäri ovat päätyneet nopean ratkaisun toivossa.
- Tätä haluttaisiin hallita paremmin, tätä haluttaisiin ymmärtää paremmin, mistä infektiot tulevat ja kuinka niitä pystyttäisiin ennaltaehkäisemään ja hoitamaan – ja hoitamaan vielä mahdollisimman nopeasti.
- Mutta on paljon muita asioita, mitä pitää huomioida.
Valtosen mukaan pahasti erityisen huolestuttavaa on, jos mykoplasmaa lääkitään vielä peräkkäisillä lääkekuureilla.
- Tätä ei todella pitäisi tehdä. Jos esimerkiksi mykoplasmaa hoidetaan antibiooteilla, se pitäisi hoitaa yhden kerran. Toistuvia ja viikkoja kestäviä antibioottikuureja ei pitäisi käyttää. Ne tuhoavat suolen oman mikrobikannan ja heikentävät vastustuskykyä.
- Ollaan sellaisen asian äärellä, että tätä on myös lääkärikunnassa tarkistettava, kuinka me mykoplasmaa diagnosoidaan ja erityisesti, kuinka me sitä hoidetaan. Tämä on hämmentävää urheilijoille, koska he saavat erilaista viestiä eri lääkäreiltä. Varmasti meidän on tätä keskustelua kollegoiden keskuudessa käytävä.
Joka taudista otetaan lääkärin mukaan opiksi. Toisinaan selvennystä voidaan joutua hakemaan kauempaa kuin arkisesta treeniympäristöstä, muutokset ihan perusasioissa, unessa, ruokarytmissä tai ihmissuhteissa saattavat näkyä lisäkuormana, jota ei välttämättä heti osata yhdistää elimistön reagoinnin syyksi.
- Mikä on ollut energian saanti, kuinka nukutaan, mitkä ovat muut kuormitustekijät elämässä, millaisia psyykkisiä kuormitustekijöitä on. Jos kokonaiskuormitus ja palautuminen eivät ole tasapainossa, elimistö reagoi monella tavalla.
- Seurauksena voi olla väsymystila tai jopa infektiokierre, kun vastustuskyky laskee, Olympiakomitean vastuulääkäri Maarit Valtonen kertoo.
Tutkimuksella tarkempaa tietoa
Olympiatalvena myös lääkäreiden onnistuminen vaikuttaa suomalaismenestykseen. Ennaltaehkäisevää työtä hengitystieinfektioiden välttämisessä on tehty vuosikausien valistuksella, edelleen hyvä käsihygienia on yksi parhaimmista konsteista välttyä tautien leviämiseltä.
Olympiakomitean vastuulääkäri Maarit Valtonen kiittelee urheilijoiden sitoutumista.
- Arjen tekemisellä on paljon vaikutusta. He ovat hyvin huolellisia omassa käsihygieniassaan ja omassa tekemisessään. He tulkitsevat hyvin oman kehonsa merkkejä ja tietävät että arjen pienet päätökset vaikuttavat kokonaisuuteen, Valtonen luettelee.
Hiihtomaajoukkue on saanut kokea tänä syksynä jo flunssapöpöjen ensimmäisen aallon. Julkisuudessa puhuttiin jo elo-syyskuussa flunssakauden alkamisesta eivätkä maajoukkueurheilijatkaan ole päässeet piiloon koko kansan harmeilta.
- Tiedetään, että tänä syksynä rino--virusepidemia on hankalampi kuin viime vuonna, tätä on paljon tänä syksynä, Valtonen kertoo.
- Se osittain näkyy myös meidän joukkueessa. Toisaalta onneksi on selvitty hyvin vähällä, tällaisia muutaman päivän oireiluja on ollut. Yleensä koko väestön epidemiatilanne vaikuttaa myös urheilijoiden infektioihin, Valtonen jatkaa.
Etelä-Korean talvikisoihin mennään tutulla rokotevalikoimalla, esimerkiksi hiihtäjille suositellaan influenssarokotetta ja pneumokokkirokotetta, joka suojaa vakavilta infektioilta kuten keuhkokuumeelta.
Mutta kenties jo seuraavissa olympialaisissa Pekingissä Suomen urheilijat saavat etua PCR-näytteisiin perustuvasta tutkimuksesta, jota suunnitellaan Olympiakomitean, KiHUn, Paavo Nurmi -keskuksen, Turun yliopiston virologian ja mikrobiologian yksikköjen yhteistyönä.
- Toiveissa on saada rahoitus tutkimukselle, jossa seurataan urheilijoita PCR-tekniikan avulla.
- Nähtäisiin, minkälaisia viruksia ja bakteereita kauden aikana hengitysteissä on, kuinka usein ne aiheuttavat oireita ja mitkä ovat niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat oireiden ilmenemiseen, vastuulääkäri Maarit Valtonen kertoo tutkimussuunnitelmasta.
Urakka kovenee ja maali karkaa koko ajan.