Erikoinen asetelma käynnistyi, kun jätevesiä puhdistanut Ekoport Turku Oy asetettiin konkurssiin talvella 2015. Kun yrityksen harjoittama koetoiminta Forssan laitos*alueilla loppui, jäljelle jäi 1 400 konttia jätekemikaaleja.
Hämeen ely-keskus vaatii konkurssipesää hävittämään yhteensä noin 250 tonnia jätekemikaaleja ja muita riskijätteitä. Konkurssipesällä ei kuitenkaan ole varaa hoitaa hävittämistä, joka maksaa noin miljoona euroa.
Viranomaiset vaativat, että konkurssipesän pitää hoitaa jätteet, vaikkei pesä ole niitä synnyttänyt. Yhä hävittämättä olevat jätteet sijaitsevat Forssan koelaitoksella ja vuokratiloissa noin kilometrin päässä laitokselta.
Konkurssipesän velkojainkokous päätti viime viikolla, että konkurssipesä haetaan konkurssiin. Konkurssipesän konkurssipesä sai keskiviikkona pesänhoitajan.
”Konkurssipesän konkurssipesä on tapauksena harvinainen”, kuvaa pesää aiemmin hoitanut asianajaja Pertti Ylikraka .
Mutkikas tilanne johtuu siitä, ettei konkurssipesä halua maksaa, eikä lain mukaan voikaan maksaa, sille kuulumattomia laskuja. Konkurssipesän konkurssi voi raueta varojen puutteeseen, mutta vaihtoehtona elää julkisselvitys.
Konkurssiasiamiehen toimisto on arvioinut, että Forssan ongelmajätteiden synnyttämät kustannukset ylittävät konkurssipesän maksukyvyn.
KHO linjaa päätöksessään (2017:53), että konkurssipesä on jätteen haltijana vastuussa käsittelystä.
Konkurssipesä kuitenkin katsoi, ettei se voi ottaa lainaa jätteiden käsittelyyn. Konkurssiasiamiehen toimisto, ely-keskus ja konkurssipesä eivät tiedä, mitä asetelmasta seuraa.
KHO:n päätöksen mukaan Ekoportin konkurssissa jätteet ovat siirtyneet yhtiön konkurssipesän hallintaan. Yhtiön konkurssi ei siis poistaisi jätelain velvoitteita, joten jätelaki on mennyt konkurssilain edelle.
Forssan koelaitos epäonnistui, ja ennen konkurssia vuonna 2014 Ekoport Turku teki miljoonan euron liikevaihdolla lähes samansuuruista tappiota. Se hakeutui itse konkurssiin, koska Saksasta hankittu miljoonalaitteisto ei toiminut.
Ratkaisuksi oli tarjolla konkurssipesän siirtäminen julkisselvitykseen, jolloin konkurssi olisi jatkunut valtion vastuulla. Konkurssiasiamiehen toimisto ei tähän taipunut.
Riidatonta asiassa on, ettei jäte ole ulosmittauskelpoista omaisuutta. Koska jäte ei ole konkurssipesän omaisuutta, ei konkurssipesä voi olla jätteen haltijakaan.
Myös KHO lähtee siitä, ettei konkurssipesä ole aiheuttanut ongelmajätettä. Ekoport Turku Oy:n konkurssipesä on samaa mieltä, sillä yrityksen toiminnan rahoittajia ei pidä panna maksamaan muiden laskuja.
Ekoyhtiötä rahoittaneet Finnvera ja Aktia Pankki eivät saa kaikkia rahojaan takaisin, eikä velkojia kiinnosta pesälle asetettujen laskujen maksaminen. Konkurssipesän konkurssipesäkään ei voi lainata rahaa jätekäsittelyyn.
Verohallinnolla on noin kahden miljoonan euron saatavat.
Kaupparekisteriin perusteella Ekoport Turku Oy:n hallituksen puheenjohtajana on Carl-Gustaf Ehrnrooth . Yhtiöön sijoitettiin ennen konkurssia 3,9 miljoonaa ja rahalaitoslainaa kertyi noin 1,7 miljoonaa euroa.
Prosessioikeuden professori Tuomas Hupli esittää lausunnossaan, etteivät konkurssipesälle esitetyt jätehuoltoa koskevat massavaatimukset kuulu pesän vastuisiin.
”Kysymys on yhtiön omien laiminlyöntien aiheuttamista velvoitteista, joiden rahallinen arvo on konkurssissa valvottavaa saatavaa. Konkurssipesä ei ole aiheuttanut jäteongelmaa, eikä se ole jatkanut yhtiön liiketoimintaa”, Hupli summaa.