Lööpitystä, uutisia, ym. sälää / SYYSkausi '11

[Fagerholm]

Ois hyvä vaan että noi linja itäpuolella olijat, kierot savolaiset, itkupillikarjalaiset, kymilaakson kusipäät ja sallan juopot eivät pääsis tänne soitteleen. Oikeestaan vois vetää maiden välisen rajan tota 4G-linjaa pitkin niin ois kaikilla parempi.

Rannikolta kanssa samanlainen siivu Ruotsalaisille ni päästäis Turusta, Vaasasta ja muista ongelmapesäkkeistä.

 

[Sam]

Rannikolta kanssa samanlainen siivu Ruotsalaisille ni päästäis Turusta, Vaasasta ja muista ongelmapesäkkeistä.

Samoin etelästä Virolle :thumbup:
Vai meinasitko antaa koko rannikon sveduille?

 

[Mangelo]

Ois hyvä vaan että noi linja itäpuolella olijat, kierot savolaiset, itkupillikarjalaiset, kymilaakson kusipäät ja sallan juopot eivät pääsis tänne soitteleen. Oikeestaan vois vetää maiden välisen rajan tota 4G-linjaa pitkin niin ois kaikilla parempi.

Etelä- ja lounaisrannikolta kun vielä ottais vastaavan suojakaistaleen, niin lopun suomea saisi huuhdella itämereen, eikä mitään menettäisi.

 

[Juskanen]

Ois hyvä vaan että noi linja itäpuolella olijat, kierot savolaiset, itkupillikarjalaiset, kymilaakson kusipäät ja sallan juopot eivät pääsis tänne soitteleen. Oikeestaan vois vetää maiden välisen rajan tota 4G-linjaa pitkin niin ois kaikilla parempi.

Eipä oo ylläri, että näin katkeraa tekstiä tulee länsirannikon ihmiseltä

 

[Il Tempo Gigante]

Haa

Ois hyvä vaan että noi linja itäpuolella olijat, kierot savolaiset, itkupillikarjalaiset, kymilaakson kusipäät ja sallan juopot eivät pääsis tänne soitteleen. Oikeestaan vois vetää maiden välisen rajan tota 4G-linjaa pitkin niin ois kaikilla parempi.

Toki voisi. Ja sitten tulisi taas uusi 75 km:n vyöhyke, jossa ei saisi olla mitään venäläisten käyttämiä taajuuksia häiritsevää radioliikennettä.

 

[Fagerholm]

Samoin etelästä Virolle :thumbup:
Vai meinasitko antaa koko rannikon sveduille?

Ihan sama oikeestaan kenelle. Kunhan pääsis eroon.

 

[kurski]

Sääntely on tärkeä asia:thumbup: Ei täällä voi olla ihan miten huvittaa.

Tätä uutista piti vain katsoa kieroon, taidan jättää juomatta kivennäisvedet.

Ois hyvä vaan että noi linja itäpuolella olijat, kierot savolaiset, itkupillikarjalaiset, kymilaakson kusipäät ja sallan juopot eivät pääsis tänne soitteleen. Oikeestaan vois vetää maiden välisen rajan tota 4G-linjaa pitkin niin ois kaikilla parempi.

Ai että kierot savolaiset, niin ollaanhan me mut ei aina tunnusteta. Tosin kaikki savolaiset eivät kieroilua harrasta ja minä olen yksi heistä tiedoks.

Just joo! :frown:

Ikäviä tämmöset uutiset aina.

 

[Knoukka]

Eipä oo ylläri, että näin katkeraa tekstiä tulee länsirannikon ihmiseltä

Kokemuksesta puhun ja kysehän ei ole tilityksestä vaan vienosta toiveesta.

 

[kurski]

Yllättävän korkealla tuo helsinki mielestäni on.

Asunnonostajan top 20 kalleinta kaupunkia - Mihin sijoittui Helsinki?

Julkaistu: 22.11.2011 06:00 /Iltasanomat.fi

Tässä ovat asunnonostajan kalleimmat kaupungit. Ei ole yllättävää, että Monaco porskuttaa kärjessä, mutta ei Helsinkikään pärjää huonosti tässä vertailussa.

Asuntojen hintavertailun tilasto tehtiin ydinkeskustassa sijaitsevalla noin 120 neliön asunnolla. Helsinki on tilastossa sijalla 13. Neliöhinnaksi on Helsingissä laskettu 6335 euroa. Global Property Guiden tilaston mukaan 20 kaupungin kärki asuntojen hintavertailussa on:

1. Monaco, Monaco: 40957 euroa/neliö
2. Lontoo, Iso-Britannia: 15781 euroa/neliö
3. Hong Kong, Hong Kong: 14871 euroa/neliö
4. Pariisi, Ranska: 13907 euroa/neliö
5. Singapore, Singapore: 12877 euroa/neliö
6. Moskova, Venäjä: 10710 euroa/neliö
7. Tokio, Japani: 10667 euroa/neliö
8. New York, USA: 10338 euroa/neliö
9. Mumbai, Intia: 9944 euroa/neliö
10. Geneve, Sveitsi: 9221 euroa/neliö
11. Rooma, Italia: 7499 euroa/neliö
12. Ateena, Kreikka: 6474 euroa/neliö
13. Helsinki, Suomi: 6335 euroa/neliö
14. Bermuda: 6073 euroa/neliö
15. Luxemburg, Luxemburg: 5780 euroa/neliö
16. Taipei, Taiwan: 5477 euroa/neliö
17. Tel Aviv, Israel: 5406 euroa/neliö
18. Sydney, Australia: 5361 euroa/neliö
19. Shanghai, Kiina: 5339 euroa/neliö
20. Toronto, Kanada: 4759 euroa/neliö

 

[oldez]

Yllättävän korkealla tuo helsinki mielestäni on.

Sanoisin että tolla keskimääräisellä neliöhinnalla pitäisi olla juurikin 13 sijalla.

 

[jaska]

Kertoo jotain meidän asuntopolitiikan onnistumisesta, jos vaikka Luxemburg on takana...

 

[oldez]

Kertoo jotain meidän asuntopolitiikan onnistumisesta, jos vaikka Luxemburg on takana...

Olisi kiva nähdä taulukko jossa näkyisi myös väestöntiheys.

 

[kurski]

Sanoisin että tolla keskimääräisellä neliöhinnalla pitäisi olla juurikin 13 sijalla.

Nyt kaikki ostamaan kämppiä Aleksanterinkadulta!!

 

[jaska]

Olisi kiva nähdä taulukko jossa näkyisi myös väestöntiheys.

No eihän tuo vaadi kuin vähän Wikipedian selaamista niin tuohon saa sen mukaan.

Ollos hyvä ja tee

 

[oldez]

No eihän tuo vaadi kuin vähän Wikipedian selaamista niin tuohon saa sen mukaan.

Ollos hyvä ja tee

Ei yhtään jaksais.

 

[markoj]

Kertoo jotain meidän asuntopolitiikan onnistumisesta, jos vaikka Luxemburg on takana...

Teidän tarttis tehdä jotain noille rakenteille.

 

[Knoukka]

Kertoo jotain meidän asuntopolitiikan onnistumisesta, jos vaikka Luxemburg on takana...

Kantakaupungin asuntotuotanto ja erityisesti verrattuna hintoihin on kyllä perseestä. En nyt niitä neliöitä tarkoita, niitähän ei keskustasta enää löydy eikä paljoa voi tulla. No, Jätkäsaari ja Kalasataman alue kasvavat. Mutta isot rakennusyritykset rakentaa 6000-7000 euron neliöhintaan asuntoja, joita ei toisistaan erota. Samat peruskaapistot, peruslautaparketti ja kaakelit liki joka asunnossa. Toki ostajalla on mahdollista räätälöintiin, mutta siitä otetaan kohtuuton kate. Onneksi on muutama pienempi rakennusliike, joka tekee laatua ja luksusta tässä kantakaupungin alueella. Ja tällä aivan kantakaupungin asuntopolitiikalla ei sit ole oikeestaan mitään tekemistä ns. yleisen asuntopolitiikan kanssa. Ei niitä voi verrata.

Nyt kaikki ostamaan kämppiä Aleksanterinkadulta!!

Huomaa kyllä et tunne Helsinkiä.

 

[jaska]

Kantakaupungin asuntotuotanto ja erityisesti verrattuna hintoihin on kyllä perseestä. En nyt niitä neliöitä tarkoita, niitähän ei keskustasta enää löydy eikä paljoa voi tulla. No, Jätkäsaari ja Kalasataman alue kasvavat. Mutta isot rakennusyritykset rakentaa 6000-7000 euron neliöhintaan asuntoja, joita ei toisistaan erota. Samat peruskaapistot, peruslautaparketti ja kaakelit liki joka asunnossa. Toki ostajalla on mahdollista räätälöintiin, mutta siitä otetaan kohtuuton kate. Onneksi on muutama pienempi rakennusliike, joka tekee laatua ja luksusta tässä kantakaupungin alueella. Ja tällä aivan kantakaupungin asuntopolitiikalla ei sit ole oikeestaan mitään tekemistä ns. yleisen asuntopolitiikan kanssa. Ei niitä voi verrata.

No kyllähän kantakaupunginkin hintoihin vaikuttaa hinnat kauempana (esim. länsi/pohjois-Helsinki ja Espoo). Mikä on se hintaero jonka haluat/suostut kantakaupungissa asumisesta maksaa.

-> Jos hinnat halpenee kaavoittamisen avulla lähiöissä, niin se vaikuttaa myös kantakaupungissa.

Rakennuskustannuksissa voisi myös kysyä:
- Täydellisen esteettömyyden
- Jokaisessa asunnossa sauna
- jne.

Kustannuksia.

 

[kurski]

Huomaa kyllä et tunne Helsinkiä.

En ole koskaan käynyt siellä, tiedoks.

 

[Knoukka]

Tämä on erittäin huolestuttava uutinen. Tuli mieleen kun oltsu tuolla ravintotoikissa puhui autoimmuunisairauksista. Jatkuva stressi- ja valmiustila merkittävimpiä autoimmuunisairauksien syitä.

Tuossa uutisessa on tulevan sairauspommin enteitä.

Luppoaika katoaa - tehokkuusajattelu valtaa suomalaisen vapaa-ajankin


Bussissa luetaan Facebook-päivityksiä ja sovitaan tapaamisia, lääkärin vastaanotolle jonotettaessa varataan liput konserttiin, kahvilassa kaveria odotellessa tilataan kuopukselle kurahaalari. Mediatoimisto Dagmarin yhteistyössä Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kanssa toteuttaman Suomalainen Arki 2011 -tutkimussarjan tuorein osa vahvistaa päivittäiset havainnot: luppoaikamme on katoamassa.

Samalla asioiden hoitaminen ja myös itsensä viihdyttäminen ovat entistä vähemmän paikkaan sidottuja.

Suomalaisten ajankäytön uusi ilmiö on siis tehokkuusajattelun lisääntyminen myös vapaa-aikana. Tämän mahdollistaa verkon käytön siirtyminen mobiilipäätelaitteisiin, joiden avulla kommunikointi verkon yli on mahdollista milloin tahansa.

Jo yli kolmannes (35 prosenttia) työikäisestä väestöstämme käyttää mobiilinettiä puhelimella. 25–44-vuotiaista miehistä jo lähes 60 prosentilla on mobiilinetin käyttäjiä, 55–64-vuotiaista miehistäkin kolmannes.

Mobiilinetin käytön lisääntyminen selittyy kosketusnäytöllisillä puhelimilla, joita on selvästi useammin 15–64-vuotiailla miehillä (41 prosenttia) kuin samanikäisillä naisilla (25 prosenttia). Jo puolella 15–35-vuotiaista miehistä on kosketusnäytöllinen puhelin.

Miesten mobiilinetin käytössä korostuvat "kovat" asiat, kuten sähköposti, navigaattori ja uutisten luku, naisilla taas yleisin käyttömuoto on sosiaalisen median seuraaminen. "Netin rooli aikasyöppönä huolestuttaa tutkimuksen mukaan monia, mutta mitä helpommaksi sen käyttö tulee, sitä suuremman ja huomaamattomamman roolin se nappaa elämästämme. Yrityksille se avaa uusia mahdollisuuksia, kun markkinointi ymmärretään nähdä arkea helpottavina palveluina", tiivistää Dagmarin Senior Client Director Tomi Härmä.