Kysymys Espanjan hajoamisesta nousi monien huulille, kun katalonialaiset äänestivät itsenäisyysmieliset puolueet voittoon aluevaaleissa. Katalonian sijaan lähempänä itsenäistymistä on kuitenkin Baskimaa.
Täyden itsenäisyyden sijaan katalonialaiset haluavat ennen kaikkea laajemman autonomian sekä oikeuden päättää omien verotulojensa käytöstä. Kaikki tämä on jo arkea Baskimaassa, jolla on veroeurojen hallinnan lisäksi muun muassa oma parlamentti ja omat poliisivoimat.
– Baskimaassa on jo todella pitkälle viety autonomia, ja seuraava askel on oikeasti itsenäinen valtio, toteaa tutkija Teemu Sinkkonen Ulkopoliittisesta instituutista.
Itsenäisyyshaaveet ovat Baskimaassa paljon pitkäaikaisempia ja selkeämpiä kuin muilla Espanjan itsehallintoalueilla. Niille on tarjolla myös aiempaa paremmat poliittiset edellytykset, kun asein ja pommein itsenäisyyttä ajanut Eta-järjestö luopui viime vuonna aseellisesta toiminnastaan.
– Se oli ratkaiseva askel, sillä nyt itsenäisyydestä voidaan keskustella oikeasti. Kun ETA oli toiminnassa, ei siitä suostuttu edes keskustelemaan, Sinkkonen näkee.
Itsenäistymishalu
näkyy politiikassa
Etan vetäytyminen mahdollisti myös aiemmin kiellettyjen itsenäisyysmielisten vasemmistopuolueiden paluun politiikkaan. Kuukausi sitten pidetyissä aluevaaleissa niiden yhteenliittymä Bildu nousikin Baskimaan parlamentin toiseksi suurimmaksi ryhmäksi.
Suurimpana puolueena säilyi Baskien kansallispuolue PNV, joka kannattaa itsenäisyyttä Bildua maltillisemmin. Samat puolueet hallitsivat jo vuosi sitten pidettyjä paikallisvaaleja.
Baskimaan itsenäisyyden tiellä on kaksi merkittävää estettä. Ensimmäinen on se, että sille ei yksinkertaisesti ole riittävästi kannatusta.
Sinkkosen mukaan Bildun vaalimenestys ei kerro itsenäisyysaatteen voimistumisesta, sillä todennäköisesti alle puolet Baskimaan asukkaista äänestäisi täyden itsenäisyyden puolesta, jos sitä kysyttäisiin nyt.
– Itsenäistyminen on kanavoitunut aiempaa enemmän poliittiseen toimintaan.
Toinen este itsenäistymisen tiellä liittyy Espanjan lainsäädäntöön.
– Isoin kynnys on, että Espanjan perustuslaki on sen vastainen, Sinkkonen toteaa.
Perustuslain mukaan kansanäänestyksiä ei saa järjestää alueellisesti, vaan niiden täytyy olla kaikille espanjalaisille yhteisiä. Lisäksi äänestys vaatisi sekä kuninkaan että keskushallinnon hyväksynnän, joita ei ole luvassa.
Sekä Kataloniassa vuonna 2006 että Baskimaassa vuonna 2008 koetettiin järjestää kansanäänestys itsenäisyyden lisäämisestä, mutta keskushallinto kaatoi ne oikeusistuimissa perustuslain vastaisina.
