Pitkä päivä takana ja taas pätkii!
Päättelykyky pätkii ja sanat sotkeutuvat, jos tekee liian pitkiä työpäiviä. Ylitöiden tekijä kärsii myös unihäiriöistä ja masennuksesta.
Pitkistä työpäivistä otetaan hyödyt irti ihmisten terveyden ja toimintakyvyn kustannuksella, katsoo dosentti Marianna Virtanen Työterveyslaitokselta.
Työterveyslaitoksella on tuoretta tieteellistä näyttöä siitä, miten työpäivän pituus vaikuttaa haitallisesti älylliseen suorituskykyyn. Työterveyslaitos tutki asiaa Lontoon yliopiston kanssa. Tutkimukseen osallistui yli 2000 keski-ikäistä julkishallinnon työntekijää Englannista.
Tutkimuksissa näkyi, miten ylityötä tekevien suoritustaso heikkeni selvästi. Mitä enemmän oli ylityötä, sen heikompaa oli suoriutuminen testeissä. Ylityötä paiskovat jäivät jälkeen sanavaraston laajuutta mittaavassa testissä ja päättelykykytestissä.
Lisäksi pitkää työpäivää tekevät nukkuivat muita vähemmän, potivat masennusoireita ja käyttivät muita enemmän alkoholia.
Virtasen mukaan tarkkaa syytä siihen, miksi pitkät työpäivät heikentävät älyllistä suoriutumiskykyä, ei vielä tiedetä.
Taustalla saattaa olla useita tekijöitä, esimerkiksi lisääntyneet unihäiriöt, masennus, epäedulliset elämäntavat ja verisuonisairaudet.
Työterveyslaitos aikoo jatkaa tutkimusjoukon seurantaa. Tutkijoita kiinnostaa, ovatko toimintakyvyn muutokset pysyviä ja lisäävätkö ylipitkät työpäivät dementian vaaraa.
Kuljetusala tekee
pitkää päivää
Työterveyslaitos on aiemmin selvittänyt ylitöiden tekemistä Suomessa.
Kyselyn perusteella Suomessa pisintä työpäivää tehdään kuljetus- ja liikennealalla. Alalla 45 prosenttia oli tehnyt ylitöitä. Palkatonta ylityötä kertoi tehneensä 14 prosenttia vastaajista.
Ylityö oli yleistä myös tietotyössä. It-alalla joka neljäs tekee ylityötä ilman korvausta. Palkattoman ylityön tekeminen lisääntyi vahvasti hallinto- ja toimistotyössä. Ylityön tekeminen ilman korvausta lisääntyi 16 prosentista 23 prosenttiin.