30 000 vuotta vanha kohokinsiemen iti Venäjällä
21.2.2012 11:33
AP–HS
MOSKOVA. Säästäväinen maaorava varastoi talven varalle Siperiassa hedelmiä ja siemeniä luolaansa yli 30 000 vuotta sitten. Ikirouta peitti pian kolon, joka ei ole sen koommin sulanut. Venäläiset tutkijat löysivät kolosta siemenet, saivat ne itämään ja kasvamaan.
Vaatimaton valkokukkainen kohokki, Silene Stenophylla, on vanhin kasvi, joka koskaan on herätetty henkiin.
Nyt se tuottaa kukkien lisäksi myös siemeniä, Venäjän tiedeakatemian tutkijaryhmä raportoi.
Kokemus vahvistaa, että ikirouta voi toimia luonnon omana muinaisten lajien geenipankkina, tutkija Svetlana Jašinan johtama ryhmä sanoo.
Venäjän tiedeakatemian solubiofysiikan laitoksen tutkijat kertovat tuloksistaan Yhdysvaltain tiedeakatemian uusimmassa julkaisussa (PNAS).
Siperialainen kukka muistuttaa hyvin paljon kasvia, joka yhä kasvaa alueella, mutta erojakin on, Jašina kertoi uutistoimisto AP:n haastattelussa Pušinosta, jossa Venäjän tiedeakatemian kasvilaboratorio sijaitsee.
Kanadalaiset tutkijat ovat aiemmin onnistuneet kasvattamaan kasveja paljon nuoremmista siemenistä, jotka samoin löytyivät roudan sisältä onkaloista.
Venäjällä tutkimus jatkuu Koillis-Siperiassa Kolymajoen alajuoksun varrella, missä roudan uskotaan säilyneen 30 000–32 000 vuoden ajan. Jokivarren maakerrokset ovat pakkautuneet tiiviiksi massaksi ja kaikki tyhjät paikat ovat täynnä jäätä.
Vesi ei ole päässyt maan sisälle, mikä on eristänyt maaperän pakastimen kaltaiseksi varastoksi, johon pinnan olosuhteet eivät vaikuta.
"Maaorava kaivoi jäätynyttä maata luoliksi, joiden tilavuus on noin jalkapallon luokkaa. Pohjalle orava laittoi heinää, sitten eläinten karvoja ja näin saatiin täydellinen varasto", selvittää Stanislav Gubin.
Gubin kaiveli vuoden ajan jokivartta etsien eläinten ruokavarastoja. Niitä löytyi kaikkiaan noin 70, raportissa kerrotaan.
Pienet luolat löytyivät lopulta keskimäärin 38 metrin syvyydestä. Päälle oli kasautunut jäänteitä Siperiassa eri aikoina eläneistä eläimistä: mammuteista, sarvikuonojen siperialaisista esivanhemmista, biisoneista, hevosista ja hirvistä.
Gubin uskoo, että Silene Stenophyllan herääminen henkiin avaa tien jääkauden eläinkannan elvyttämiseen.
"Jos meillä on onnea, löydämme pakastettua oravaa. Ja sitä tietä voimme päätyä mammuttiin asti", Gubin maalaili AP:lle.
Alueella on myös japanilaisia tutkijoita, jotka etsivät mammutin jäänteitä. Gubin toivoi, että venäläiset löytävät pakastuneet eläinkudokset ensimmäisinä.
"Tämä on meidän maamme", hän huomautti.