Sanna Ukkola: Jyrki, astu esiin!
Pääministeri Jyrki Kataisen tapa hoitaa vaikeita tilanteita on vaikeneminen. Kriisitilanteissa Katainen lymyilee ministereidensä selän takana kuin kokoomuksen mainoksissa esiintyvä, päänsä hiekkaan piilottava strutsi, kirjoittaa Sanna Ukkola.
Kun hallitusta ravistelevat kohut, Katainen on hiljaa tai vastaa ympäripyöryksiä.
Uusin kriisi puhkesi, kun toimittajat Anu Silfverberg ja Johanna Vehkoo kirjoittivat Pekka Himasesta hitaaseen journalismiin keskittyneeseen Long Play -julkaisuun. Pitkä artikkeli käsitteli muun muassa Himasen ja Kataisen erikoista suhdetta.
Toimittajakaksikko paljasti esimerkiksi sen, kuinka pääministerin luottofilosofin selonteko junailtiin Suomen Akatemian maksettavaksi ohi normaalikäytäntöjen.
Tilaustöitä suoraan Kataiselta
Himasen poliittisia tilaustöitä yhdistää yksi ihminen: pääministeri Katainen.
Katainen tilasi jo 2004 talousvaliokunnan puheenjohtajana Himaselta vision suomalaisen kulttuurin tulevaisuudesta. Raportin esipuheessa Katainen ylistää vierailuaan Himasen ja tämän tutkijakollegan luokse. Raportin otsikoksi tuli Välittävä, kannustava ja luova Suomi. Seuraava hallitusohjelma oli otsikoitu Vastuullinen, välittävä ja kannustava Suomi.
Vuonna 2010 Himanen sai hallitukselta tehtävän: hänen pitäisi pohtia, kuinka Suomi voisi selvitä globaaleista haasteista luovasti. Syntyi Kukoistuksen käsikirja. Sen tilaajia olivat pääministeri Matti Vanhanen, kulttuuriministeri Stefan Wallin ja - valtiovarainministeri Jyrki Katainen.
Kuinka sanoa ei esitykselle, joka tulee suoraan valtioneuvoston kansliasta, mutta joka on ohittanut kaikki normaalit arviointikriteerit?
Sitten Himasen ryhmältä tilattiin 700 000 euroa maksanut Kestävän kasvun malli. Sen rahoittivat veronmaksajien rahoilla pyörivät Tekes ja Suomen Akatemia sekä Sitra.
Pyytämättä ja yllätyksenä
Suomen Akatemian pöydälle asia tuli pyytämättä ja yllätyksenä, viime hetkellä. Kokouksessa esityslistalle oli tupsahtanut valmis ehdotus, jonka mukaan Akatemia joutuisi maksamaan 300 000 euroa hankkeesta.
Tilanne oli täysin poikkeuksellinen. Ehdotus tuli suoraan valtioneuvoston kansliasta - ei tutkijalta, kuten normaalisti on tapana. Päätös piti nuijia läpi kokouksen aikana.
Suomen Akatemian hallitus oli hankalassa tilanteessa. Kuinka sanoa ei esitykselle, joka tulee suoraan valtioneuvoston kansliasta, mutta joka on ohittanut kaikki normaalit arviointikriteerit?
Hankekuvauskin oli kummallinen: siinä ei ollut selviä tutkimuskysymyksiä eikä tutkijoiden ansioluetteloita. Akatemia päätyi lopulta rahoittamaan puolet pyydetystä summasta.
Suomen Akatemian tehtävä on selvä: rahoittaa tieteellistä tutkimusta. Nyt suomalaisen tieteen rahoitukseen korvamerkittyä tutkimusrahaa irrotettiin hyvin poikkeuksellisella tavalla.
Long Playn artikkelista paljastuu muun muassa, että hankkeen päähakijalta Himaselta puuttuvat vertaisarvoidut akateemiset julkaisut. Tiedossa ei edes ole, missä Himanen on töissä ja mitä hän käytännössä tekee.
Suorahankinta tilanteessa, jossa osaamista on markkinoilla, on kaikkien periaatteiden vastaista
- Tulevaisuusselvityksen hankintaa seurannut taho
Long Playn haastatteleman eduskuntalähteen mukaan on päivänselvää, mistä aloite Himasen uusimmalle hankkeelle ja sen erikoiselle rahoitusjärjestelylle tuli: suoraan pääministerin kansliasta.
Tietopyyntö lähti monelle
Kun taustoitin tätä kirjoitusta eilisiltana, sain käsiini yllättävän asiakirjan. Se oli tietopyyntö, jonka valtioneuvoston kanslia oli tehnyt yrityksille ja yhteisöille hallituksen tulevaisuusselvityksen taustoituksesta lokakuussa 2011.
Tietopyyntöön vastasi tuolloin arviolta parisenkymmentä tahoa.
“Osaamista markkinoilla olisi siis ollut - ja hankinta olisi pitänyt kilpailuttaa. Kansliasta kerrottiin myöhemmin tietopyyntöön vastanneille kyselijöille, että on asia on jo päätetty: Pekka Himanen tekee selvityksen. Suorahankinta tilanteessa, jossa osaamista on markkinoilla, on kaikkien periaatteiden vastaista”, menettelyä läheltä seurannut kuvaa.
Miksi Katainen ei kommentoi?
Long Playn toimittajat yrittivät pyytää Kataiselta kommenttia artikkelissa nousseisiin kysymyksiin kolmen kuukauden ajan. Kataiselta ei liiennyt edes kahden minuutin rakoa vastata. Viime viikon hän oli lomalla.
Pääministerin pitäisikin nyt astua esiin ja vastata avoimiin kysymyksiin. Kenen aloite Himasen hanke ja sen rahoitusmalli oli? Oliko se Kataisen oma projekti?
Miksi hanketta ei kilpailutettu? Miksi siihen haluttiin juuri Pekka Himanen? Miksi paperi lyötiin pöytään Suomen Akatemialle viime hetkellä ilman normaalia arviointia?
Akatemian rahoitus tulee muuten suoraan valtioneuvoston nuijimasta budjetista. Valtioneuvosto myös nimeää Akatemian hallituksen ja tieteelliset toimikunnat kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Olisiko Suomen Akatemia siis oikeasti voinut edes kieltäytyä esityksestä?
Jos kyseessä oli tavanomainen, tieteellinen hanke, miksi normaalista menettelystä piti poiketa? Vai tiedettiinkö etukäteen, että hanke ei normaalia prosessia läpäisisi?
Ainakin näihin kysymyksiin Kataisen pitäisi viimein vastata. Ja nyt koko saagaa verrataan jo vaalirahoituskohuun.