Ei ole mitään syytä miksi viljelijän pitäisi olla eri asemassa kuin muut yrittäjät. Jos huoltovarmuuden takia on jotain tuettava kansallisesti, se on kohdistettava suurimpiin tuotantoyksiköihin.
Ruoka on sellainen hyödyke, ettei ilmankaan toimeen tule viikkoa pitempää aikaa. Ja hyvin potentiaalinen kiristyksen väline maiden välisissä kriisitilanteissa, jos maa ei itse tuota suurin piirtein tarvitsemaansa.
Tuon EU.n maataloustukipolitiikan perusjuuret ovat siinä, että yhteiskunta halusi turvata elintarvikkeiden raaka-aineiden varman saannin ja hyvinkin kohtuullisen hinnan kuluttajille. Samalla asiallinen kokonaiskorvaus viljelijöille alennetun raaka-aineen hinnan lisäksi tuilla.
Nykyisin on tullut ympäristöasiat, turvallisuus, maisemat, luonnon monimuotoisuus yms lisäksi. Pikkuhiljaa siirtymistä markkinaehtoiseen tuotantoon on havaittavissa.
Tuo lomitussysteemi ( vuosi,- sairaus, äitiys ) on kyllä Suomessa varsin hyvä verrattuna moneen muuhun maahan. Ja toisaalta, pölynimurikauppiasyrittäjä voi panna putiikkinsa kiinni sunnuntaiksi ilman sen kummempia ongelmia, mutta elukat on hoidettava silloinkin.
Vuosilomapäiviä lie n 25. Jää siinä vielä n 340 työpv normitilanteessa.
Elintarvikkeiden raaka-ainetuotanto on hyvinkin täysin EU;n byrokratian alla. Jos sitä ohjataan muutamalla tuhannella direktiivillä, kiintiöidään, vahdataan täysin, pidetään tietty EU.n sisäinen hintataso niin eihän viljelijä voi olla täysin samassa asemassa kuin tavan yrittäjä. Eu.n maatalousyrittäjärenki, joka kantaa riskin suurimmaksi osaksi itse, mutta ei saa yrittäjyyden kaikkia etuja. Toisaalta sellainen perustulotaso on taattu tuilla. Tulotason kasvattaminen vaatii yhä suurempia yksiköitä, tehokkuutta ja käytännöstä ryöväämistä muilta viljelijöiltä. Toki lie muunkin yrittämisen lähtökohta tietyn määrän vetävillä markkinoilla.
Tai eihän se ihan ole tuo tulotaso taattu tuillakaan. Jos laitetaan tuet vastaan kustannukset:
Ns peruskaava ( 2013 luvut) Tuet 1.8 + myyntitulot 2.7 yht 4.5 miljardia, tuotantokustannukset 3,8 miljardia. Jää maataloustuloa n 700 miljoonaa. Jako vaikka n 60 000 tilalle. 11600 e /tila. Ja n 1.5 henkilöä tilalla.
Pahin ongelma Suomessa on tuo kustannustason jatkuva nousu.
Sitten tulee kitinää, kun isoimmat yksiköt saavat eniten tukea.
Ja sitten kun mennään tosi isoihin yksiköihin vaikka jenkkimalliin ( tehokkuuden nimissä) on riski, että erilaiset merkittävät tuotantohäiriöihin kasvavat ( eläimien sairaudet + geenivirheet, myrkytykset rehuissa, hygienin pettäminen ) Menee kerralla vaikka puolen miljoonan syöjän ruuat pilalle.