Kiistelty väite älyrappiosta: Ihminen on tyhmistymisen tiellä
Tiistai 13.11.2012 klo 20.12
Stanfordin yliopiston tutkijat väittävät, että ihmisen aivokapasiteetti on pahassa alamäessä.
Kiistelty tutkimus väittää, että moderni ympäristö ajaa ihmisen älylliseen rappioon. (COLOURBOX / MV PHOTOS)
OTA KANTAA
Uskotko ihmiskunnan muuttuvan tyhmemmäksi?
91%
9%
Ääniä 1277
KESKUSTELE
Uskotko ihmiskunnan muuttuvan tyhmemmäksi?
Hypoteesin perusteluna on se, että ihminen ei enää tarvitse älyllisiä kykyjään selviytyäkseen hengissä modernissa nyky-yhteiskunnassa. Ja kun älyä ei enää tarvita, sitä tukevat geenit alkavat rapistua perintönä tuleville sukupolville.
Muinaisesta metsästäjistä ja keräilijöistä on muuntautunut iPad-ihmisiä.
Asiat olivatkin paremmin vielä tuhansia vuosia takaperin, jolloin ympäristön luomat haasteet tukivat älyllistä kehittymistä nostaen ongelmien ratkomisen ihmisen kohdalla huippuunsa. Nyt ihminen on kuitenkin älyllisen rappion tiellä, ja olemme tutkijoiden mukaan tyhmistyneet hitaasti mutta varmasti urbanisaation varhaisista ajoista lähtien aina tähän päivään asti.
- Löisin vaikka vetoa, että jos keskuuteemme astuisi nyt keskivertokansalainen Ateenasta tuhansien vuosien takaa, hän olisi seurueemme fiksuin ja älyllisesti kykenevin. Hänellä olisi hyvä muisti, laaja-alaisia ideoita ja teräviä näkökulmia tärkeisiin asioihin, kommentoi professori Gerald Crabtree.
- Lisäksi tämä kansalainen oli tunne-elämältään vakaampi kuin yksikään meistä, hän vielä lisää.
Neurotieteen viimeisimpien havaintojen mukaan ihmisen aivotoimintaa tukevat geenit ovat hyvin alttiita mutaatioille, eikä valmiissa maailmassa ole geneettiselle kehittymiselle tarpeeksi haastetta.
Lisäksi ihmisen kohdalla luonnonvalinta ei ole enää pitämässä huolta siitä, että älyllisesti kyvykkäimmät jäävät henkiin. Laskelmien mukaan 2000-5000 geeniä takaa ihmisen älylliset kyvyt.
Keskimäärin jokainen vastasyntynyt kantaa DNA:ssaan 25-65 erilaista mutaatiota, joita omilla vanhemmilla ei ole. Crabtree arvioikin, että noin 120 sukupolven jälkeen ihminen monistaa geneettisesti useita älyä ja vakaata tunne-elämää uhkaavia mutaatioita.
Hän arvelee, että 3000 vuoden jälkeen ihminen kantaa geeneissään jo 5000 uudenlaista mutaatiota.
- En vielä tiedä, miten tätä väitettä voisi testata käytännössä, Crabtree myöntää itsekin.
Lähteet: Daily Mail ja The Independent