Lööpitystä, uutisia, ym. sälää / SYYSKAUSI 2014

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 72
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Kyllähän eron takia kannattaa itsensä tappaa. Ja lapsensa.

Vai mitä kouvo, Rage, Mosse, ....
 
Erotilanteessa (oliko tässä siitä edes kyse?) tai vakavan kriisin kohdatessa voi vain arvailla miten sen itse kukin selvittää.

Ei tuommoisissa tilanteissa normaali logiikka pelaa, turha edes kysellä tuommoisia että "kannattaako tappaa...jne."

Kun pimahtaa niin pimahtaa. Se voi sattua kelle vaan, jos kaikki menee just sopivasti ihan perseelleen.
 
Lähinnä oma mielipiteeni on, että jos vituttaa, niin tee ihan mitä vaan mikä helpottaa oloa, mutta älä tee mitään peruuttamatonta tai sellaista mitä katuisit päivän, viikon ja kuukauden päästä.

Mä ainakin epätoivon hetkellä yritän ajatella, että huomenna ei tunnu enää niin pahalle, viikon päästä vielä vähemmän, kuukauden päästä siihen suhtautuu jo järjellä ja vuoden päästä asia ehkä jo naurattaa.

Mutta mitä mä olen neuvomaan. Näillä mä olen itse mennyt.

Tavan vitutuksella ei vaan oo mitään tekemistä kliinisen masennuksen ja muiden mielenterveysongelmien kanssa. Aivokemian häiriöitä ei ihan pelkkä positiivinen ajattelu ja terveelliset elämäntavat korjaa. Muuten toki hyvä neuvo.
 
Tulkitsit etädiagnoosini juuri oikein:o. Yhtä mahdollista on, että perheenäidillä vaan on viirannut pahan kerran. Lähinnä yritin hahmotella tilanteen eskaloitumiseen vaikuttavia/kiihdyttäviä seikkoja.

Muistui mieleen se tapaus, kun äiti tappoi perheensä Itä-Uudellamaalla. Ensin kaikki piti selvänä, että mies oli syyllinen. Kun perheenäidin syyllisyys paljastui uutiskommenteissa oli naiset kilvan pohtimassa: "Hakkasikohan se äijä sitä naista? Olikohan ukko lapsia raiskannu? Varmaan aviomies pelannut perheen rahat, ainakaan lastenhoitoon ei yhtään osallistunu. Alkoholistimies varmaan sai naisen pimahtamaan."
Anneli Auer kun ensimmäisen kerran pidätettiin tiesivät jotkut hänet heti syyttömäksi, koska eihän perheenäiti nyt raakaa murhaa ole voinut tehdä. No niin taisi ajatella ensimmäinen tutkinnanjohtajakin.
 
Tavan vitutuksella ei vaan oo mitään tekemistä kliinisen masennuksen ja muiden mielenterveysongelmien kanssa. Aivokemian häiriöitä ei ihan pelkkä positiivinen ajattelu ja terveelliset elämäntavat korjaa. Muuten toki hyvä neuvo.

Juuripa näin.
 
Komp. Musta on ristiriitaista, että adoptiolasta haluaville on kaamean tarkat seulat ja kokeet mutta kuka tahansa pallopää saa hommata kersan luonnollista kautta ja jeejee.

Nyt aletaan jo astelemaan kohti eugeniikan hämärää rajamaata.
 
Muistui mieleen se tapaus, kun äiti tappoi perheensä Itä-Uudellamaalla. Ensin kaikki piti selvänä, että mies oli syyllinen. Kun perheenäidin syyllisyys paljastui uutiskommenteissa oli naiset kilvan pohtimassa: "Hakkasikohan se äijä sitä naista? Olikohan ukko lapsia raiskannu? Varmaan aviomies pelannut perheen rahat, ainakaan lastenhoitoon ei yhtään osallistunu. Alkoholistimies varmaan sai naisen pimahtamaan."
Anneli Auer kun ensimmäisen kerran pidätettiin tiesivät jotkut hänet heti syyttömäksi, koska eihän perheenäiti nyt raakaa murhaa ole voinut tehdä. No niin taisi ajatella ensimmäinen tutkinnanjohtajakin.

Vinha perä tässä. Norjan massamurhaaja Breivik oireili äitinsä hoidossa pahasti, mutta isällä ei ollut mitään mahdollisuutta huoltajuuteen, koska mies. Asiaahan on puitu julkisuudessa paljonkin, ja tänä päivänä katsotaan Norjassa ilmeisesti jo lapsenkin etua, mutta tuossa kohtaa mentiin viranomaisesti pelkällä äidinvaistolla ja rajusti ojaan.

Kumma juttu miten tällaiset asiat ovat monilla intressiryhmillä niin vakavasti sukupuoleen tarttuvia. Järjellisesti käsittäminen ja neutraali näkemys on vieläkin hakusessa. Kehitystä on Suomessa ja muuallakin olemassa, mutta vielä on matkaa samalle viivalle.
 
Vinha perä tässä. Norjan massamurhaaja Breivik oireili äitinsä hoidossa pahasti, mutta isällä ei ollut mitään mahdollisuutta huoltajuuteen, koska mies. Asiaahan on puitu julkisuudessa paljonkin, ja tänä päivänä katsotaan Norjassa ilmeisesti jo lapsenkin etua, mutta tuossa kohtaa mentiin viranomaisesti pelkällä äidinvaistolla ja rajusti ojaan.

Kumma juttu miten tällaiset asiat ovat monilla intressiryhmillä niin vakavasti sukupuoleen tarttuvia. Järjellisesti käsittäminen ja neutraali näkemys on vieläkin hakusessa. Kehitystä on Suomessa ja muuallakin olemassa, mutta vielä on matkaa samalle viivalle.

Tämä.
 
Muistui mieleen se tapaus, kun äiti tappoi perheensä Itä-Uudellamaalla. Ensin kaikki piti selvänä, että mies oli syyllinen. Kun perheenäidin syyllisyys paljastui uutiskommenteissa oli naiset kilvan pohtimassa: "Hakkasikohan se äijä sitä naista? Olikohan ukko lapsia raiskannu? Varmaan aviomies pelannut perheen rahat, ainakaan lastenhoitoon ei yhtään osallistunu. Alkoholistimies varmaan sai naisen pimahtamaan."
Anneli Auer kun ensimmäisen kerran pidätettiin tiesivät jotkut hänet heti syyttömäksi, koska eihän perheenäiti nyt raakaa murhaa ole voinut tehdä. No niin taisi ajatella ensimmäinen tutkinnanjohtajakin.

Näinpä, samoin närpeää minuakin. Jokainen mies, jo heti syntymästään lähtien, on lähtökohtaisesti potentiaalinen pedofiili, vaimonhakkaaja, alkoholisti, lapsensahylkääjä, väkivaltainen ja muutenkin kelvoton, kunnes toisin todistetaan.

Jotkut suorastaan tutkijoiksi itseään tituleeraavat äärifeministit pitävät perheväkivaltaa tasa-arvokysymyksenä. Että kun naiset saavat parisuhteissa pataan, niin se on nais-mies tasa-arvokysymys. Eikö kuitenkin kyseessä ole sen hakkaavan osapuolen (osapuolten) häiriökäyttäytyminen, millä ei ole tasa-arvon kanssa mitään tekemistä.
 
Näinpä, samoin närpeää minuakin. Jokainen mies, jo heti syntymästään lähtien, on lähtökohtaisesti potentiaalinen pedofiili, vaimonhakkaaja, alkoholisti, lapsensahylkääjä, väkivaltainen ja muutenkin kelvoton, kunnes toisin todistetaan.

Kun erosin ensimmäisestä vaimostani, hän meni aluksi yksin keskustelemaan lasten huoltajuusasioista kunnan sosiaaliviranomaisen kanssa.

Tämän virkailijan kommentti lopuksi oli "no niin, laitetaanpas mies sitten kunnolla selkä seinää vasten". Onneksi ex oli niin armollinen että emme jatkaneet asian käsittelyä tämän kyseisen virkailijan kanssa.

Mutta asia jäi pysyvästi mieleen. Ja tämä asenne eron miesosapuolta kohtaan.
 
Hieman palatakseni "äkillisen poissaoloni" aikaisiin tapahtumiin ja allaolevaa liipaten.

Milloinkahan aletaan ilmoittamaan myös puoluekanta kaikissa rikosuutisoinnissa, kuten tässä "kokoomusmurhan" yhteydessä?
Ystävämme JB jo esittää puoleen kieltämistä.

Esim:

"Perussuomalaisia viime kunnallisvaaleissa äänestänyt pitkäkyntinen vei Jopon kauppakeskuksen pyöräparkista"
"Rattijuoppo (vas) jäi kiinni valtaväylällä 3.5 promillen humalassa"
 
Ylös