Lööpitystä, uutisia, ym. sälää / SYYSKAUSI 2014

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 72
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
toleranssisiipi sanoi:
Oho, mitäs se ammatti-ihminen nyt tuollaista...

Eläinlääkäri kaipaa maalaisjärkeä: Lemmikin paikka on arvoasteikon viimeisenä
Klikkaa laajentaaksesi...

– On hyvä, että koira on perheenjäsen eikä mikään tarhan nurkassa oleva otus, jota käytetään kerran viikossa lenkillä. Kylllä se pitää ottaa arkeen mukaan perheenjäsenenä, mutta sen pitäisi kuitenkin olla arvoasteikossa viimeinen.

Eläimen ja ihmisen viestinnässä voi mennä paljon vikaan, jos lemmikki inhimillistetään. Esimerkiksi koirien käytöshäiriöt johtuvat yleensä hihnan toisesta päästä. Koirat ovat eläimiä eivätkä ne synnynnäisesti ymmärrä, miten ihminen haluaisi niiden käyttäytyvän.
Klikkaa laajentaaksesi...

Taas on väännetty kotisohvalla yleistys jonkun televisio-ohjelman perusteella.

En ymmärrä tuota "arvoasteikkoa" laisinkaan. Miten perheessä on "arvoasteikko"? Olenko kuningas ja vaimo alamainen, lapset orjia, koira napanöyhtää?

Käsittääkseni perheessä on jäsenillä tarpeita, tehtäviä, velvollisuuksia sekä oikeuksia ja niitä pyritään parhain päin toteuttamaan.
Ei eläin mene kirjastoon ja lue tai katso televisiota tai kokkaa.

Tässä on nyt lääkärillä suhteellisuudentaju pettänyt.

Meillä ihminen-eläin -suhde toimii loistavasti.
- saa paijailla niitä, suhde toimi kumpaankin suuntaan
- hoitavat varashälyttimen virkaa erittäin tehokkaasti
- saavat vaatimansa ruuan, leikin, ulkoilutuksen sekä terveydenhuollon ja siinä sivussa isäntä/emäntä hyötyliikuntaa sekä endorfiinejä 100% enemmän kuin ilman koiria
 
Kriteerit eivät täyty, sori. Mutta liki on, liki on...seurataan tilannetta toki!
 
Niin, vessassa ja juomassa ilmaista vettä. Kirjaston päätarkoitus selvinnee kun kerron siitä v. 2054.
 
Racer X sanoi:
Taas on väännetty kotisohvalla yleistys jonkun televisio-ohjelman perusteella.

En ymmärrä tuota "arvoasteikkoa" laisinkaan. Miten perheessä on "arvoasteikko"? Olenko kuningas ja vaimo alamainen, lapset orjia, koira napanöyhtää?

Käsittääkseni perheessä on jäsenillä tarpeita, tehtäviä, velvollisuuksia sekä oikeuksia ja niitä pyritään parhain päin toteuttamaan.
Ei eläin mene kirjastoon ja lue tai katso televisiota tai kokkaa.

Tässä on nyt lääkärillä suhteellisuudentaju pettänyt.

Meillä ihminen-eläin -suhde toimii loistavasti.
- saa paijailla niitä, suhde toimi kumpaankin suuntaan
- hoitavat varashälyttimen virkaa erittäin tehokkaasti
- saavat vaatimansa ruuan, leikin, ulkoilutuksen sekä terveydenhuollon ja siinä sivussa isäntä/emäntä hyötyliikuntaa sekä endorfiinejä 100% enemmän kuin ilman koiria
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin. Mitäpä tuo asiasta tietäiskään. Eihän se ole kuin työkseen tekemisissä noiden kanssa.

Ja siitä arvoasteikosta sen verran, että kyllä joka kämpässä pitäis olla joku, joka päättää tietyistä asioista, ehkä joku toinen toisista. Ja kyllä, sun sanallasi pitää olla enemmän painoarvoa ku lapsesi (puhutaan alaikäisistä, kotona asuvista jne...) sanalla. Tekeekö se sitten susta kuninkaan ja lapsesta alamaisen? Ei minusta. Mutta noin sen pitää mennä.

Sä yrität nyt tehdä itsestäsi niin jaloa, että sulla menee puurot ja vellit täysin sekaisin tämän asian kanssa. Unohdat, että koirallasi on just ne oikeudet ja velvollisuudet, jotka sinä (tai joku muu ihminen asunnossanne) on sille antanut. Pelkästään se asettaa teidät täysin eri asemaan. Lisäksi tulee lukuisia muita asioita, joista yhtenä vois mainita vaikkapa sen, että sulla on laillinen oikeus lopettaa lemmikkisi elämä silloin, kun susta tuntuu siltä. Sä voit myös myydä sen, tai vaikka antaa jollekin vastaantulijalle, eikä koiralla ole minkäänlaista vaikutusvaltaa siihen. Eikä voikaan olla. Mm. nämä asiat asettavat lemmikin "arvoasteikon" alimmalle tasolle perheessä, koska kenellekään muulle sä et voi laillisesti noin tehdä.
 
Olen toki hyvä ja jaloviinamielinen ihminen, kenties paras, sitä en käy kieltämään.

Se että joku "päättää" on juurikin tehtävä, joka on annettu jollekin. Siihen liittyy oikeuksia ja velvollisuuksia.

Jos tähän ymppäät esim. perheenjäsenten välisen kunnioituksen, niin olen sitä mieltä että se pitää ansaita ja se ei tule automaattisesti jonkun tehtävän tai roolin myötä.

Jos äijä lyö naista, lapset vetää liimaa tai koira puree, homma ei toimi.
 
Racer X sanoi:
Olen toki hyvä ja jaloviinamielinen ihminen, kenties paras, sitä en käy kieltämään.

Se että joku "päättää" on juurikin tehtävä, joka on annettu jollekin. Siihen liittyy oikeuksia ja velvollisuuksia.

Jos tähän ymppäät esim. perheenjäsenten välisen kunnioituksen, niin olen sitä mieltä että se pitää ansaita ja se ei tule automaattisesti jonkun tehtävän tai roolin myötä.

Jos äijä lyö naista, lapset vetää liimaa tai koira puree, homma ei toimi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei koira sulle ole antanut mitään tehtävää, vaan sä olet sen kasvattamisen ihan itse ja omalla luvallasi ottanut tehtäväksesi. Vastuineen ja velvollisuuksineen toki, mutta myös oikeuksineen. Joihin siis kuuluu mm. kyseisen eläimen elämän lopettaminen.
Eivätkä myöskään lapsesi ole antaneet sinulle oikeutta olla heidän isänsä ja täten päättämässä heidän asioistaan. Ei heiltä mitään ole kysytty sen asian suhteen, vaan sinä olet päättänyt että nyt alat isäksi. Ja sillä päätöksellä olet ottanut itsellesi tiettyjä oikeuksia (edelleen myös vastuut ja velvollisuudet myös), joita lapsellasi ei ole ollut.
Kunnioituksesta toki olen samaa mieltä.
 
Mutta jos kyse on vaan tosta niin miksi siitä piti tehdä juttu lehteen ja vielä linkata se tänne? Onko seuraavaksi vuorossa esim. "vesi on märkää".

Kyllä minä ainakin arvotan esim. rahan ja ajankäytön tilanteen mukaan, en siis siten, että kaikki mun tarpeet on lemmikin tarpeitten edellä (tai toisinkaanpäin). Eli ottaessani lemmikin olen jo valmistautunut siihen, että sen tarpeet vaikuttaa mun ajankäyttöön ja eläinlääkärit on kalliita, mutta pakollisia. Ja toi otsikko tuntuu viittaavan siihen, että sitä lemmikkiä pitäisi aina ajatella viimeiseksi.
 
Ria sanoi:
Ja toi otsikko tuntuu viittaavan siihen, että sitä lemmikkiä pitäisi aina ajatella viimeiseksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuossa kiteytyi aiempi, puuroinen vastauskyhäelmäni. Kiitos.

Mutta tämä tästä. Omat on aina omia ja niistä pidetään huolta, oli koira tai ihminen.
 
Ria sanoi:
Mutta jos kyse on vaan tosta niin miksi siitä piti tehdä juttu lehteen ja vielä linkata se tänne? Onko seuraavaksi vuorossa esim. "vesi on märkää".

Kyllä minä ainakin arvotan esim. rahan ja ajankäytön tilanteen mukaan, en siis siten, että kaikki mun tarpeet on lemmikin tarpeitten edellä (tai toisinkaanpäin). Eli ottaessani lemmikin olen jo valmistautunut siihen, että sen tarpeet vaikuttaa mun ajankäyttöön ja eläinlääkärit on kalliita, mutta pakollisia. Ja toi otsikko tuntuu viittaavan siihen, että sitä lemmikkiä pitäisi aina ajatella viimeiseksi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuskin tuolla nyt tätä haettiinkaan, mutta jos nyt ajatellaan sitten näin, niin oletetaan tilanne, että sulla on sairastunut oma koira ja sairastunut oma lapsi, mutta lääke vain toiselle. Kummalle sen lääkkeen annat?

Tyhmä esimerkki, myönnetään, mutta kärjistämällä asioita tajuaa paremmin sen pienemmänkin mittakaavan.
 
toleranssisiipi sanoi:
Tuskin tuolla nyt tätä haettiinkaan, mutta jos nyt ajatellaan sitten näin, niin oletetaan tilanne, että sulla on sairastunut oma koira ja sairastunut oma lapsi, mutta lääke vain toiselle. Kummalle sen lääkkeen annat?

Tyhmä esimerkki, myönnetään, mutta kärjistämällä asioita tajuaa paremmin sen pienemmänkin mittakaavan.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lapsen sairauskuluvakuutus 270€ / vuosi. Koiran noin 350€. Tolen kanssa yhtä mieltä siitä, että jonkinlaista suhteellisuudentajua kiitos ja pliis.
Ota lemmikki. Hoida ja paijaa kuin kruununjalokiveä mutta älä aseta Jumalan paikalle.
 
Ymmärsin jutun pääpointin olevan että koirat on erilaisia eikä kaikki sovellu sylikoiriksi kaupunkiasuntoon.
 
Sinun täytyy kirjautua tai rekisteröityä voidaksesi vastata.
Ylös