Lööpitystä, uutisia, ym. sälää / TALVIKAUSI 2015-2016

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja 72
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Status
Ei avoinna uusille viesteille.
Carunan tj perusteli hintojen korotusta isoilla investoinnella, jotka on tehtävä vuoteen 2028 mennessä. Niihin tarvitaan hänen mukaansa vielä reippaasti lainarahaakin.

Tämä nyt herättää kysymyksen, että ollaanko investoineja lykätty liian pitkään ja kenties jo Fortumin aikana? Joka tapauksessa noin suuret kertakorotukset pitäisi perua ja korottaa hintoja vaikka asteittain vuosien kuluessa.
 
Voivathan he käyttää koko korotuksen investointeihin. Hutkin taas tuossa. Elenian kommentti löytyi muusta yhteydestä ja he sanoivat maakaapeloinnin olevan kustannusneutraalia. Se rakentaminen maksaa toki, mutta huoltovarmuudessa maksaa itsensä takaisin (korjaukset ja korvaukset).
Link.

Se, ettei noilla luxemburgin kautta pyöritetyillä 50 miljoonan voitoilla (230 milj liikevaihdolla) voi investoida on aika outoa. Ihan kohtalaista voittoa tahkoaa.
 
Viimeksi muokattu:
Voivathan he käyttää koko korotuksen investointeihin. Hutkin taas tuossa. Elenian kommentti löytyi muusta yhteydestä ja he sanoivat maakaapeloinnin olevan kustannusneutraalia. Se rakentaminen maksaa toki, mutta huoltovarmuudessa maksaa itsensä takaisin (korjaukset ja korvaukset).

Linkit kaivelen kohta.
Maakaapelointi voi hyvinkin olla kustannusneutraalia pitkällä, esimerkiksi 15-20 vuoden aikajänteellä, muutaman vuoden aikana se on varmasti huomattavasti kalliimpaa. Mikäli näin ei olisi maakapelointi olisi toteutettu koko maassa jo vuosia tai vuosikymmeniä sitten.
 
Maakaapelointi voi hyvinkin olla kustannusneutraalia pitkällä, esimerkiksi 15-20 vuoden aikajänteellä, muutaman vuoden aikana se on varmasti huomattavasti kalliimpaa. Mikäli näin ei olisi maakapelointi olisi toteutettu koko maassa jo vuosia tai vuosikymmeniä sitten.
Siinä varmaan se, että kannattaako toimivaa korjata. Sitten kun alkaa lahoamaan ja hapettumaan sähkötolpat, niin sitten "sama" kumman rakentaa tilalle. Nythän ne pitää vissiin väkisin 2028 mennessä pistää maan alle, olipa tolpilla käyttöikää jäljellä tai ei.
 
Voivathan he käyttää koko korotuksen investointeihin. Hutkin taas tuossa. Elenian kommentti löytyi muusta yhteydestä ja he sanoivat maakaapeloinnin olevan kustannusneutraalia. Se rakentaminen maksaa toki, mutta huoltovarmuudessa maksaa itsensä takaisin (korjaukset ja korvaukset).
Link.

Se, ettei noilla luxemburgin kautta pyöritetyillä 50 miljoonan voitoilla (230 milj liikevaihdolla) voi investoida on aika outoa. Ihan kohtalaista voittoa tahkoaa.

Onhan Caruna ottanut omistajiltaan hyvän lainan, vielä hyvemmällä korolla :D. Luulisi olevan varsin tyhmää ottaa tuollaisella korolla lainaa, kun markkinoilta saisi lähes nollakorolla.

http://www.taloussanomat.fi/yhdysku...-maksoi-veroja-vain-16-prosenttia/20161176/12

Siirtohinnoitteluperiaatteen mukaan sisäisistä lainoista ei saisi periä merkittävästi markkinakorkoja korkeampia korkoja. Vuonna 2013 alankomaalainen Suomi Power B.V. oli kuitenkin myöntänyt Carunalle 972 miljoonan euron lainan 8,5 prosentin korolla.

Carunan talousjohtajan Jyrki Tammivuoren mukaan siirtohinnoittelusta on keskusteltu verottajan kanssa. Lain mahdollistama varojen siirto oli Tammivuoren mukaan omistajien tahto.
 
Se, ettei noilla luxemburgin kautta pyöritetyillä 50 miljoonan voitoilla (230 milj liikevaihdolla) voi investoida on aika outoa. Ihan kohtalaista voittoa tahkoaa.

Missä lukee, että yhtiön voittovaroja ei käytettäisi myös investointeihin? Voi se jossain ollakin, mutta en ole huomannut.
 
Onhan Caruna ottanut omistajiltaan hyvän lainan, vielä hyvemmällä korolla :D. Luulisi olevan varsin tyhmää ottaa tuollaisella korolla lainaa, kun markkinoilta saisi lähes nollakorolla.

Onhan tuo 8% nykyoloissa aika reipas korko. Tosin epäilen Carunankaan saavan lainaa lähellekään nollakorkoa vapailta markkinoilta. Se ei kuitenkaan ole valtio, kuten Suomi tai Saksa.
 
Onhan tuo 8% nykyoloissa aika reipas korko. Tosin epäilen Carunankaan saavan lainaa lähellekään nollakorkoa vapailta markkinoilta. Se ei kuitenkaan ole valtio, kuten Suomi tai Saksa.

Mutta mitäköhän tuolla lainalla on tehty?

Ja onhan se selvä, että Caruna olisi saanut vapailta markkinoilta laina huomattavasti pienemmällä korolla.

Suomessa yritysten maksama lainarahan hinta on lähellä euroalueen keskitasoa. Joulukuussa uusien yrityslainasopimusten keskikorko oli 2,0 %, kun marraskuun luku euroalueella oli 2,2 %. Maittaisia eroja euromaiden välillä kuitenkin on: Espanjassa yritykset maksoivat lainasta keskimäärin 3,1 % marraskuussa 2014, kun taas Saksassa lainarahan hinta oli keskimäärin 1,9 %.


Se on tietysti helppo maksattaa ylisuuret korot asiakkailla, samalla kun konsernin sisäisellä lainoituksella kierretään (lakien mukaan toki... toivottavasti) verotettavaa tulosta. On niinku sellainen, voiton maksimointi tilanne :)
 
Carunan tapauksessa rahojen kierrättäminen vaikuttaa aika selvältä. Lainojen ottoon voi liittyä monenlaisia syitä, esim. verotuksellisia.

Sinällään tämän asian ei pitäisi olla Carunan ongelma, koska sehän pelaa annettujen sääntöjen puitteissa. Sääntökirjan tekijät voisivat muuttaa insentiivejä toiseen suuntaan.
 
Onhan Caruna ottanut omistajiltaan hyvän lainan, vielä hyvemmällä korolla :D. Luulisi olevan varsin tyhmää ottaa tuollaisella korolla lainaa, kun markkinoilta saisi lähes nollakorolla.
Ai saa yritykset lainaa lähes nollakorolla? Hienoa, jos onnistut noiden diilien tekemisessä. Sun kannattaa välittömästi perustaa konsulttifirma tekemään noita diilejä, saat todennäköisesti lähes kaikki maailman yrityksen asiakkaiksi ja olet maailman rikkain henkilö vuoden loppuun mennessä varsin pienelläkin komissiolla.
 
Ostan kaupasta AA-paristoja, kytken ne adapteriin ja saan siitä tarvitsemani sähköt.
"Vähän" tulee hintaa tällaiselle ratkaisulle, mutta onneksi olen hävyttömän rikas.

Käytetyt paristot hävitän asianmukaisesti Jämsän metsiköihin.
 
Status
Ei avoinna uusille viesteille.
Ylös