Väärin. Koska suurin osa Suomessa kasvatetusta viljasta ei täytä kriteereitä. Kyllä jyväjemmari yrittää kasvattaa kaikesta viljastaan leipäviljaa, jyväkoko ym ominaisuudet eivät vain ole riittäviä.
No ei nyt ihan noinkaan!:nope:
http://www.fingrain.fi/www/fi/liitetiedostot/viljelytieto/Viljelypinta_alat_lajikkeittain_.pdf
Suurin osa vilja-alasta on jo lähtökohtaisesti rehuohraa ( 416 000 ha) eli tarkoitettu eläinten rehuksi ( siat, siipikarja päärehuna ja naudoille yms lisärehuna). Ei siiis yritetäkään pääsääntöiseti ns leipäviljaa. Samoin kaura. ( 349 000 ha) Tietysti on kaurasuurimoita ja ohrajauhoja yms myös ihmisten elintarvikkeiksi. Tuosta ei selviä, paljonko noista aloista menee elintarvikekäyttöön, mutta arvioisin että luokkaa korkeintaan 20%.
( mallasohra erikseen 150 000 ha). Lisäksi tietysti siemenviljan tuotanto pitää kuulua noihin lukuihin. Se on omalla tavallaan jopa tarkinta viljanviljelyä.
Toki rehuvilajssakin on tietyt myyntikriteerit, mutta normaalina kesänä niiden täyttymiseen ei ole hankalaa päästä. JOS tekee asialliset viljelytoimenpiteet. Hieman on tämä tukipolitiikka tuonut myös sitä suuntausta, että kaikkia viljelytoimenpiteitä ei tehdä kunnolla kustannusten säästämiseksi, jolloin tuloskin on surkea. Rikkaruohoiset, pienijyväiset, "parhaimmillan" laossa olevat viljavaininot..:yuck:
Varsinaisista leipäviljoista kevätvehnää ( 182 000 ha) käytetään melko runsaasti myös rehuna sikatiloilla, jopa muillakin kotieläintiloilla. Vehnän hinta, ravintoarvo ja hehtaariikohtainen tuki ovat paremmat kuin ohran. Jos on varhainen kevät, niin erityisesti sikatilat ( kaikki pellot viljalla) saattavat monipuolistaa viljelyä ja "kokeilla", miten kevätvehnän viljely onnistuu. Jos tulee erinomainen sato, niin se myydään ja ostetaan ohraa tilalle. jos ei onnistu, niin syötetään eläimille. Tai alkujaan tarkoituksen on vaan viljellä vehnää rehuksi. Samalla työhuiput hieman loiventuvat syksyllä.
Syysvehnä (211 000 ha) ja ruis (23 000 ha ) ovat eniten "oikeita" leipäviljoja. Rukiin viljelyala on vähentynyt paljon, syynä sen viljelyn "vaikeus" että panostukseen verrattuna alhainen hinta. Sateiset syyskesät hankaloittavat molempin viljelyä.
Omalla kohdalla - vähäisillä vilja-aloilla -tähtään sinällään asialliseen rehuviljasatoon ilman viimeisiä konsteja, tavoitteena "viljapellon näköinen" pelto. Pellon viljavuus ja kosteusolot kunnossa, monivuotsiten rikkaruohojen torjunta, kunnollinen kyntö, hyvä kaupallinen ostosiemen, kohtuullinen lannoitus, asialliset muokkaustoimenpiteet, rikkaruohoruiskutus, mutta ei yleensä tauti- eikä laontorjuntaa. Eikä erikoislannoituksia ruiskulla tms.
En siis yritäkään "leipäviljaa", mutta en toisaalta lyö täysin laimin viljapellon viljelytoimenpiteitä tukipolitiikan vuoksi.