markoj
Custom User
- Liittynyt
- 28.12.1998
- Viestit
- 38925
En muista ainakaan. Ei se silti kummallista ois.Muistelen, että oisit laatinut jonkun kesäaiheisen otsikon tässä vähän aikaa sitten. Saattaa toki olla, että kuvittelen vain.
En muista ainakaan. Ei se silti kummallista ois.Muistelen, että oisit laatinut jonkun kesäaiheisen otsikon tässä vähän aikaa sitten. Saattaa toki olla, että kuvittelen vain.
Ettei se olis tuo rillaus -toikki?En muista ainakaan. Ei se silti kummallista ois.
Komp.Ennemmin nyrkki perseessä kuin Mambaa kuunnella.
Musta tuntuu, että noi yhtä aikaa vois olla parasta.Ennemmin nyrkki perseessä kuin Mambaa kuunnella.
Toiminta ja taustamusiikki kivasti synkroonissa :ahem:.Musta tuntuu, että noi yhtä aikaa vois olla parasta.
Mulla on sellainen näppituntuma, että harva ihminen, joka sanoo olevansa juurikin "musiikillisesti kaikkiruokainen" pystyy a) nimeämään edes puolta tusinaa artisti - albumi -yhdistelmää tai sitten b) muistaa joltain "hyvältä bändiltä" kuin maksimissaan kaksi kappaleen nimeä.Tuntuu siltä, että moni ihminen pitää itseään musiikillisesti kaikkiruokaisena ("Mä niinku kuuntelen ihan laidasta laitaan kaikkea musiikkia!!") kun kuuntelee sekä Mambaa että, hmm... no vaikka Suurlähettiläitä. Ei välttämättä yhtyeiden koko tuotanto silleen tipahda, mutta se Suurlähettiläiden "mailmanlaidalla" -kappale ja Mambalta just toi "Kesää on vielä jäljellä" sekä se "Älä jätä minua" on kaikki tosi hyviä piisejä. Ja joskus illemmalla humalassa tai muuten villiinnyttäessä "Yön Rakkaus on lumivalkoinen" kun se kuvaa niinku silleen just presiis mun elämää!
Ja sitten jos tällaiselle "kaikkiruokaiselle" soittelee musiikkia jostain marginaaligenren laidoilta, tulee todennäköisenä kommenttina, että: "Ei tommonen edes ole musiikkia!" Eli on aika helppoa olla musiikin suhteen kaikkiruokainen jos laskee musiikiksi vain ne parin tietämänsä yhtyeen muutamat tietämänsä kappaleet.Mulla on sellainen näppituntuma, että harva ihminen, joka sanoo olevansa juurikin "musiikillisesti kaikkiruokainen" pystyy a) nimeämään edes puolta tusinaa artisti - albumi -yhdistelmää tai sitten b) muistaa joltain "hyvältä bändiltä" kuin maksimissaan kaksi kappaleen nimeä.
Tai eräs "kaikkiruokainen", jonka kommentti tähän, tähän ja tähän oli "nuo kuulostaa kaikki ihan samalta"...Ja sitten jos tällaiselle "kaikkiruokaiselle" soittelee musiikkia jostain marginaaligenren laidoilta, tulee todennäköisenä kommenttina, että: "Ei tommonen edes ole musiikkia!" Eli on aika helppoa olla musiikin suhteen kaikkiruokainen jos laskee musiikiksi vain ne parin tietämänsä yhtyeen muutamat tietämänsä kappaleet.
Pidän itseäni musiikin suurkuluttajana ja ainakin minuun tuo pätee oikein osuvasti. Rap ja country menevät varsin vahvasti ei-siedettyjen musiikkilajien osastoon. Molempia löytyy levyhyllystä muutaman kappaleen verran ja ainakin ne rapit tulee hypittyä yli erittäin nopeasti.Sen sijaan musiikin suurkuluttajat ovat harvoin kaikkiruokaisia, vaan yleensä heillä aina on jokin preferenssi ja vastapainona jotain mitä eivät voi sietää.
Mut, ... nehän kuulostaa ihan samalta :idea:! No ei sentään. Aika puukorva saa olla jos noi samankuuloisiksi katsoo, tai siis kuulee. Tossa ekassa on muuten hieno video, ainakin se kissa on hieno. Kissat on aina ja poikkeuksetta hienoja.
Näinhän se menee, eikä tarkoitus ollut olla niin tuomitseva kuin viestini sävy oli. Pointti oli lähinnä se, että kun ihminen sanoo olevansa "musiikillisesti kaikkiruokainen" hän sanoo todellisuudessa, että "musiikki on minulle lähinnä kulutushyödyke joka ei kiinnosta minua sen syvällisemmin."Kaikkiruokaisuus musiikin osalta tarkoittaa mielestäni sitä ettei radio lennä ikkunasta ulos vaikka siellä sattuisi soimaan mitä hyvänsä. Se että tietää useamman kuin muutaman artisti-albumi -yhdistelmän tarkoittaa jo jonkinlaista omistautumista musiikille, tai kyseisen artistin tuotannolle. Musiikin "kevytkuluttajat" eivät sellaisia osaa kertoa, mutta ovat kaikkiruokaisia eli kuuntelevat sujuvasti sitä mitä sattuu korviin kantautumaan.
Sen sijaan musiikin suurkuluttajat ovat harvoin kaikkiruokaisia, vaan yleensä heillä aina on jokin preferenssi ja vastapainona jotain mitä eivät voi sietää. Poikkeus vahvistaa säännön.
Mie olen jotain tosta väliltä. Kaikkiruokainen en ole, sillä iskelmä ei nappaa yhtään. Ei mitenkään päin. Mutta harvaanpa jää ne artisti-albumi -yhdistelmät jotka osaisin nimetä suoralta kädeltä. Varsinaiset kiinnostuksen kohteeni kun ovat muualla..
Samaa mieltä.Tossa ekassa on muuten hieno video, ainakin se kissa on hieno. Kissat on aina ja poikkeuksetta hienoja.
Kyllä, juuri näin.Pointti oli lähinnä se, että kun ihminen sanoo olevansa "musiikillisesti kaikkiruokainen" hän sanoo todellisuudessa, että "musiikki on minulle lähinnä kulutushyödyke joka ei kiinnosta minua sen syvällisemmin."
Olen eri mieltä. Suhtaudun kyllä musiikkiin mielestäni "syvällisemmin", kun olen sitä koko ikäni harrastanut ja ymmärrän teoriaakin kohtuullisesti. Olen silti "kaikkiruokainen" musiikin suhteen siinä mielessä, että voin kuunnella kaikkea punkista Karlheinz Stockhauseniin, ja pidän sekä puhtaasti kaupallisiin tarkoituksiin tehdystä poppiksesta siinä kuin hyvinkin avatgardistisesta kokeilusta.Pointti oli lähinnä se, että kun ihminen sanoo olevansa "musiikillisesti kaikkiruokainen" hän sanoo todellisuudessa, että "musiikki on minulle lähinnä kulutushyödyke joka ei kiinnosta minua sen syvällisemmin."
Kumpi laulaa paremmin?Varhaisempia biisejä lauleskelenkin edelleen silloin tällöin kitaran kanssa.