Hetken verran ehti jo huolestuttaa, mutta tänään näkyi se mitä Mattilakin ennusteli.. mitä pidemmälle sarja etenee, sitä enemmän se näkyy SaPKon jaloissa. Väsynyttä poikaa oli sinipaitaisessa joukkueessa ja kun jaloissa hapottaa niin kypäräkin alkaa kiristää. Yliote oli kaikilla osa-alueilla KooKoolla. Synninpäästön SaPKosta voi antaa maalivahti Petteri Similälle, ei niille maaleille vaan voinut mitään.
Rinkinen hattutemppu, Rämö nollapeli, 0-5 ja sarja tasoihin 2-2. Seuraava ottelu jo keskiviikkona Sumulaaksossa, joten palautumisaikaa ei juurikaan ole tarjolla. Se nakuttaa KooKoon pussiin, koska ukkoa on reservissäkin vielä toisin kuina SaPKolla.
Vittumaiseksi vastustajaksi tiedettiin, eikä oltu väärässä, mutta kyllä tää sarja on nyt selkeästi käännekohdassa.
Se vaan, että koska LeKi on tekemässä yllätystä kampeamalla TUTOa laulukuoroon, niin seuraavaksi vastukseksi tuuppaisi vähintään yhtä vittumaista Hokkia.
Ei oo helppoo
Edit: Erityiskunniamaininta tästä illasta Mika Koivistolle, jota olen kait täälläkin muistanut aikaisemminkin kehua. Ennen kauden alkua olin hieman skeptinen miehen potentiaalia kohtaan, mutta jukoliste miten pelaa suurella sydämellä. Runkosarjassa ihastuin "Kojon" tyyliin hypätä väliin kaikkiin vetoihin mihin suinkin vain ylsi, mutta poffeissa on äijä ruvennut tekemään vielä maalejakin.. ei mitään hienoja veivejä, vaan just niitä räkäisiä playoff-maaleja. Pakko tykätä.
Toinen positiivinen yllätys on ollut Pelicansista nuorten pelaajien pykälällä loppukaudeksi tullut Hannes Björninen, joka tänään isännöi Arttu Heikkistä ja Olli Julkusta. Ja kyllä muuten sai peliaikaa se kenttä, syystä. Sydäntä tällä nuorukaisella on vähintään Kojon verran, taitoa yhden Juutilaisen tarpeiksi ja voittaa aloituksia. Tää jätkä jatkossa ylivoimaan Karevaaran ja Rinkisen kanssa, kiitos. (Rajala alennettiin tänään neloseen, koska on ollut havaittavissa jonkinlaista asennevammaa :thumbdown )