Mielialasi ja päällimmäinen tunteesi just nyt?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Olga
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Toiveikas. Toivottavasti nyt ei homma epäonnistu.
 
Kaupoilla kävin, söin jätskin ja join jokilaivalla kolan. Aika sunnuntai-depis-fiilikset. Tosin aamulla heitettiin koiran kans 8km lenkki, which was nice.

Nyt vois syödä ja lepäillä ja ehkä vähän siivoilen täällä.
 
Väsynyt, erittäin väsynyt. Viimeisen 3 päivän aikana on kannettu saareen kamaa, tyhjennetty paskahuussi, siivottu mökin katto, haravoitu mökin ympäristö jne.. jne..
 
Väsynyt, erittäin väsynyt. Viimeisen 3 päivän aikana on kannettu saareen kamaa, tyhjennetty paskahuussi, siivottu mökin katto, haravoitu mökin ympäristö jne.. jne..
Tarkottaaks toi "jne.. jne.." sitä että noita samoja juttuja teitte yhä uudelleen ja uudelleen vai edustavatko ne jotain muita raskaita työtehtäviä?
 
Tarkottaaks toi "jne.. jne.." sitä että noita samoja juttuja teitte yhä uudelleen ja uudelleen vai edustavatko ne jotain muita raskaita työtehtäviä?

Edustavat ne jotain muita raskaita työtehtäviä, kuten esim. veden kanto kaivolta möksälle jne... jne...
 
Fiilis on ihan jees vaikka onkin hieman kipuja. Äsken kävin täyttämässä työpaikalla Kelan papereita vapaa-ajalla sattuneesta tapaturmasta.
 
Masokisti. Yhtälaillahan ihminen voi olla hullu ja rehkiä ja kuntoilla kaiket vapaa-ajat. Se vasta pöljää onkin.

Varma tieto!:ahem::rolleyes::thumbfh::jaska:

Palkintona sen kaiken rehkimien jälkeen oli sauna, konjakki ja :)
Oli melko kurko olo katsella Tallinnan valoja yöllä mökin kuistilta ja siemailla konjaakkia. Lihaksia särki seuraavana aamuna, varsinkin päälihasta.
 
Palkintona sen kaiken rehkimien jälkeen oli sauna, konjakki ja :)
Oli melko kurko olo katsella Tallinnan valoja yöllä mökin kuistilta ja siemailla konjaakkia. Lihaksia särki seuraavana aamuna, varsinkin päälihasta.

Coppersmithit elikkä kuparisepät takoivat oikein urakkapalkalla?

Ja taas sitä ollaan oltu tuheron päällä.:thumbfh::confused:
 
Piristin juuri itseäni lukemalla juttua siitä, miten etäsuhteet eivät ikinä kestä :jaska:
 
Älä sitä mieti. Eihän teidän etäily enää kauaa kestä. Vai onko mulla mennyt jotain ohi?
Alle kaks kuukautta enää. Jotenkin vaan viime ajat on ollu paljon vaikeampaa kuin alussa, vaikka kelkka on jo kääntynyt. Kevät ei oo koskaan ollu kovin valoisaa aikaa mulle. Mutta ihan just se helpottaa, kun alkaa olla kunnolla vihreää ulkona.

Ja siis tää on ihan mun omaa hajoilemista, eikä johdu suhteesta sinällään. Näemmä vaan itte jumitan negatiivisiin asioihin, enkä pysty keskittymään positiiviseen kuten pitäisi. Tänään oli loistoesimerkki kaupan kassalla. Ei mulla mihinkään kiire ollut, mussa kassajonossa kesti ja kesti. Tuntu, että kaikki urpoilevat siinä edessä kassaneitiä myöten. Kihisin kiukusta, kun pääsin ulos kaupasta. Siitä kotiin kävellessä sit vedinkin happea syvään useamman kerran, pystymättä silti täysin rauhoittumaan. Ei ole ihan tyypillistä mulle tällanen.

Phuuuh, olipa kiva avautua :ahem:
 
Ylös