Kukaan muu ei ole juossut Mersua ajavaa Mika Häkkistä kiinni paitsi minä. Tämä tapahtui Brasiliassa, kun Häkkinen keskeytti. Silloin oli tosi kuuma, enkä ollut syönyt aamiaisen lisäksi muuta kuin monta päivää auringonpaisteessa olleita maapähkinöitä. Mahani oli tosi sekaisin niistä. Näin, että Häkkinen keskeytti. Häkä painoi toimittajalauman ohitse puhumatta sanaakaan. Sitten se hyppäsi pikkumersuunsa. Häkä lähti ajamaan noin kilometrin matkaa portille, mistä pääsee alueelta pois. Lähdimme juoksemaan kuvaajan kanssa Häkkisen perään. Juoksimme kuin Viren aikoinaan. Olin ihan löysänä vatsakivusta ja kuumuudesta ja loppumetreillä oli vielä ylämäki. Häkkinen jäi portille, joka oli vielä kiinni. Hain vielä perässä puuskuttaneelta kuvaajalta kameran ja jatkoimme juoksemista autolle. Kun pääsimme Häkän auton luokse, koputin ikkunaan. Häkä ei nähnyt mitään, mutta Erja sanoi hänelle, että avaa ikkuna. Häkkinen katsoi minua hölmistyneenä ja sanoi, että "jumalauta sä olet Porttila sitkeä sissi!". Sitten teimme haastattelun. Olimme sen jälkeen kuvaajan kanssa lähes kuolleita, mutta Häkkinen kertoi ainoana mediana maailmassa MTV3:lle, miksi hän keskeytti. Se kuvastaa hyvin, ettei formulatoimittajan ammatti ole mitään glamouria. Yleensä ne mukavat kuljettajat, jotka aikoinaan ovat olleet mukavia kavereita, muuttuvat siinä vaiheessa täysin, kun ovat päässeet formula ykkösiin. Välillä sitä miettii, että onko siinä mitään järkeä. Esimerkiksi Häkkinen ei ole välillä suostunut tekemään Suomen televisiolle haastattelua suomeksi, vaan haastattelu on pitänyt tehdä englanniksi. On se aika huimaa, jos esimerkiksi 20-vuotiaat pojat eivät suostu puhumaan Erkki Mustakarille, joka on kiertänyt 20 vuotta formula ykkösten mukana.