mn97
Banned
- Liittynyt
- 25.1.2004
- Viestit
- 1707
Oma formulaurani pärähti käyntiin siinä 90-luvun alkuuolella.
Aluksi innostukseni lajia kohtaan oli hymin laimeaa ja se seuraaminen oli lähinnä sellaista sivu silmällä tarkkailua.
Jostain syystä tämän mr. pmv parjaaman 94 kauden aikana formulainnostukseni heräsi aivan uusiin sfääreihin, josta en ole vieläkään toipunut. Kausi oli ainakin pisteiden valossa hyvin tasainen, moni kuljettaja sai pisteitä ja ainakin omasta mielestäni kausi oli muutenkin hyvin värikäs ja tapahtumarikas. Syytä siihen miksi juuri näin kävi en tiedä. Oliko se Sennan kuolema joka pysäytti vai mikä?
Formuloissa minua on aina kiinnostanut kuljettajien (ja myös tallien) persoonat, heidän uransa, kuljettajien/tallien rooli osana kokonaisuutta ja formuloissa vellovat tunteet jne.. Minua kiinnostaa nähdä formulat kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Minulla ei ole koskaan ollut erityistä suosikki kuskia/tallia, jota olisin erityisesti kannattanut, mitä nyt Sennaa tuli toivottua urani alkuaikoina. Sadekisat ja lähtötilanne ovat myös niitä asioita, miksi niitä formuloita on tullut seurattua.
Tekniikka ja formuloiden ympärillä lillyvä turha glamour ei ole koskaan napannut.
Ja kyllä minun mielestä ne 90-luvun kisat olivat paljon mielenkiintoisempia kuin nämä milleniumin jälkeiset. Syy on selvä: Vaikka 90-luvullakin useimmiten mestarikuski keräsi valtaosan pisteistä niin kuitenkin hän joutui saavutuksensa eteen ajamaan kilpaa>>tekemään töitä radalla voittojensa eteen. Otetaan nyt vaikka vain yksi esimerkki: Eli tämä 95 vuoden Nyrren kilpailu, jossa Schumi mm. ohitti Alesin 3 kierrosta ennen maalia jne.. Schumi oli tuolloin pisteissä muuten lähes yhtä ylivoimainen kuin esim. 2002/2001.
Ei muuta.
Aluksi innostukseni lajia kohtaan oli hymin laimeaa ja se seuraaminen oli lähinnä sellaista sivu silmällä tarkkailua.
Jostain syystä tämän mr. pmv parjaaman 94 kauden aikana formulainnostukseni heräsi aivan uusiin sfääreihin, josta en ole vieläkään toipunut. Kausi oli ainakin pisteiden valossa hyvin tasainen, moni kuljettaja sai pisteitä ja ainakin omasta mielestäni kausi oli muutenkin hyvin värikäs ja tapahtumarikas. Syytä siihen miksi juuri näin kävi en tiedä. Oliko se Sennan kuolema joka pysäytti vai mikä?
Formuloissa minua on aina kiinnostanut kuljettajien (ja myös tallien) persoonat, heidän uransa, kuljettajien/tallien rooli osana kokonaisuutta ja formuloissa vellovat tunteet jne.. Minua kiinnostaa nähdä formulat kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Minulla ei ole koskaan ollut erityistä suosikki kuskia/tallia, jota olisin erityisesti kannattanut, mitä nyt Sennaa tuli toivottua urani alkuaikoina. Sadekisat ja lähtötilanne ovat myös niitä asioita, miksi niitä formuloita on tullut seurattua.
Tekniikka ja formuloiden ympärillä lillyvä turha glamour ei ole koskaan napannut.
Ja kyllä minun mielestä ne 90-luvun kisat olivat paljon mielenkiintoisempia kuin nämä milleniumin jälkeiset. Syy on selvä: Vaikka 90-luvullakin useimmiten mestarikuski keräsi valtaosan pisteistä niin kuitenkin hän joutui saavutuksensa eteen ajamaan kilpaa>>tekemään töitä radalla voittojensa eteen. Otetaan nyt vaikka vain yksi esimerkki: Eli tämä 95 vuoden Nyrren kilpailu, jossa Schumi mm. ohitti Alesin 3 kierrosta ennen maalia jne.. Schumi oli tuolloin pisteissä muuten lähes yhtä ylivoimainen kuin esim. 2002/2001.
Ei muuta.
Viimeksi muokattu: