Sen jälkeen, kun pienenä poikana pääsin tutustumaan lossin ohjaamoon niin julistin, että lossinkuljettajan ura maailman merillä odottaa. Toki se veturinkuljettajan vakanssikin olisi kelvannut. Lakaisukoneenkuljettajakin oli perinteinen haave ja sellaista joskus pääsin kokeilemaankin kesätöissä ja tokihan se komiaa olikin.
No ennen armeijaa harkitsin vakavasti rekkakuskin uraa, mutta viime hetkillä intissä päätin olla menemättä kuljetuspatteriin ja se urasuunnitelmakin jäi siihen. Nyt kun oon asiakkaan näkökulmasta kyseistä hommaa seurannut, niin olen ollut tosi tyytyväinen, etten sille tielle lähtenyt. Vanhempien jalanjälkiä seuraten ryhdyin tehdasduunariksi, vaikkakin eri teollisuudenhaaralle.
Edit. Niin nuo on kyllä tosi vittumaisia tapauksia, että joutuu terveydellisistä syistä romuttamaan ammattihaaveensa. En ole itsekään varma pystynkö muutamien vuosien päästä fyysisesti raskaaseen työhön.
