Kekkaa Kääpio
Teemu P. Peltola
(
http://www.utu.fi/~tepepe)
Vierailija katsoi ensimmäistä ehdokasta. Kasvoissa ei ollut mitään erikoista. Tavalliset havoituneet, myrskyn ja sateen pieksemät merimiehen kasvot. Mies ei tietystikään ollut merimies, mutta jos hänelle olisi kasvojen perusteella pitänyt keksiä ammatti, olisi merimies tullut ensimmäisenä mieleen.
- Katso rauhassa ja tarkkaan, juontaja kehotti.
- Tämä on aivan mahdotonta!
Mies oli ilmeetön, melkein kuin vahanukke. Kilpailijaa rupesi hieman kaduttamaan mokoma osallistuminen. Tosin, viisikymmentä miljoonaa oli niin hurja rahasumma, että sen takia kannatti ottaa suuriakin riskejä, jopa osallistua tähän typerään visailuun. Merimies pysyi ilmeettömänä.
- Muista että saat esittää kullekin kaksi kysymystä, juontaja muistutti.
- Se ei voi olla hän! Häneltä en kysy mitään.
Juontaja kääntyi kameraan ja julisti vonkuvan urkumusiikin pauhatessa:
- Tämän illan kilpailijamme aloittaa tuplabonuksilla. Kaksi kysymättä jätettyä kysymystä, arvo viisi miljoonaa kappaleelta.
Juontaja kääntyi kilpailijaa kohti.
- Haluatko siirtyä seuraavaan henkilöön?
Kilpailija nyökkäsi ja lava alkoi pyöriä myötäpäivään vieden merimiehen pois ikkunasta.
- Ja nyt, hyvä kotiyleisö, kysymys kuuluu: onko tämä henkilö kääpiö?
Kilpailija katsoi hikoillen kasvoja numero kaksi. Nuoren naisen kauniit ja rypyttömät kasvot. Rasva pullisti ihoa tarpeeksi. Iän karttuessa ihonalainen rasva poistuu ja iho muuttuu kurttuiseksi ja kuluneen näköiseksi. Teinitytöt saisivat varmasti sydämentykytystä, jos tietäisivät että juuri rasva, tuo heidän pelätyin vihollisensa ja painajaisuniensa hyllyvä mörkö, pitää heidän kasvonsa ja rintansa kimmoisina ja kauniin näköisinä. Tyttö hymyili ja paljasti virheettömän hammasrivinsä.
- Haluan esittää kysymyksen.
- Kilpailijamme haluaa esittää ensimmäisen kysymyksen ehdokkaalle numero kaksi, juontaja julisti teeskentelemättömän hymyn saattamana. Hammond pauhasi.
- Nautitko elämästäsi?
- Kyllä nautin, ehdokas numero kaksi vastasi hetken emmittyään. Kilpailija kurtisti kulmiaan. Hän tunsi olonsa epämiellyttäväksi.
- Kysyn toisen kysymyksen, kilpailija ilmoitti nieleskellen.
- Kilpailijamme kysyy toisen kysymyksen ehdokkaalta numero kaksi, hehkutti juontaja.
- Tuota, krhm, oletko tyytyväinen seksielämääsi?
- Kyllä! Kyllä olen. Erittäin tyytyväinen, ehdokas numero kaksi nauroi aivan kuin olisi kuullut hyvänkin vitsin.
Kilpailija katsoi vaalean naisen huoliteltuja kasvoja. Kulmakarvat olivat tiukassa järjestyksessä, yhtään ylimääräistä karvaa ei ollut. Meikki oli kevyt, mutta taitava. Hiukset olivat pitkät ja siistit. Jumala olisi liian ankara jos tekisi tuonnäköisestä naisesta kääpiön. Niin suurta erehdystä ei maailmankaikkeudessa saattanut tapahtua. Ehdoton ei ehdokas numero kahdelle.
- Seuraava.
- Kilpailijamme siirtyy kolmanteen ehdokkaaseen, juontaja intosi televisiokameralle.
Lava pyöri jälleen. Kilpailija hätkähti kasvojen rumuudesta. Iho muistutti paksua appelsiininkuorta. Nenä oli turpea kuin ylivuotinen peruna. Posket roikkuivat ja huulissa oli paiseita.
- Esitän kysymyksen, kilpailija ilmoitti empimättä.
- Kilpailijamme esittää ensimmäisen kysymyksen ehdokkaalle numero kolme!
- Onko yhteiskunta ollut suopea sinua kohtaan?
- Ei, murisi ihminen, josta ei ensinäkemältä osannut sanoa oliko kyseessä mies vai nainen, ei edes äänen perusteella.
Kilpailija mittaili kuhmuisia kasvoja mietteliäänä. Voisiko vastaus olla todella näin ilmiselvä? Jos hän arvaisi ennen viimeistä kilpailijaa, nousisi voittosumma näine bonuksineen kahdeksaankymmeneenviiteen miljoonaan. Sillä saisi koulutuksen kaikille kuudelle lapselle, jokaiselle loistoasunnon ja itsellekin huvijahdin ja talon Monacosta. Houkutus oli suuri. Toisaalta, jos tämä osoittautuisi kompaksi, olisi hintakin kova. Ei kai Jumala rankaise tuon näköistä ihmistä kaiken muun lisäksi vielä kääpiökasvuisuudellakin.
Kilpailija nieleskeli ja tunsi metallisen kosketuksen sydämessään. Kuolema olisi tuskaton mutta sitäkin nopeampi.
- Seuraava ehdokas.
Tästä jumalanhylkäämästä tuskin saisi mitään irti toisella kysymyksellä. Ja tulisihan ainakin bonus.
- Kilpailijamme siirtyy viimeiseen eli neljänteen ehdokkaaseen ja saa viiden miljoonan bonuksen ehdokkaalta numero kolme! Hyvät katsojat, potti on tässä vaiheessa kuusikymmentäviisi miljoonaa! juontajan suusta raikasi. Studioyleisö kohahteli ja kotona ihmiset murisivat televisioidensa ääressä. Suurin osa toivoi että kilpailija valitsisi lopussa väärin.
- Tässä vaiheessa pidämme mainoskatkon. Hyvät katsojat, pysykää kanavalla, älkää menkö minnekään, juontaja suitsutti hunajaisella äänellään.
Televisiokamerat jähmettyivät paikalleen. Juontajan ilme muuttui hetkessä vakavaksi. Kilpailija nojasi polviinsa ja tunsi kuumotuksen nousevan.
- Tuokaa nyt helvetti soikoon vettä!
Lavastemies riensi haltiakeijun lailla vesikannua kantaen. Veden pinnalla kellui sitruunanviipaleita ja jäämurskaa.
- Kai se on suodatettua? juontaja tiukkasi äreänä kaataessaan vettä lasiinsa. Lavastemies nyökkäsi ja miltei pelokkaana juoksi kannu kädessään pois.
- Muistakaa sitten olla tarkkoina, juontaja huusi tarkkaamon miehille.
- Jos tämä tavi arvaa väärin, käännätte virran välittömästi päälle. Juontaja osoitti veteläranteisella kädellään kilpailijaa.
- Tulee tehokkaampi vaikutelma kun se alkaa käristä heti. Juontaja naureskeli ja joi vetensä loppuun.
Kilpailija vilkaisi keltaiseen pukuun pukeutunutta miestä pelon vallassa. Katsomosta kuului vaimeana pikkupojan kannustus.
- Hyvä isi!
Tarkkaamosta näytettiin kymmenen sekunnin lappua. Juontaja viskasi lasin kädestään ja suoristeli pukuaan. Viiden sekunnin kohdalla hän tasoitteli kampaustaan ja tunnarin soidessa hymy leimahti kasvoille. Oli kuin yö olisi muuttunut sekunnissa päiväksi.
- Tervetuloa takaisin Kekkaa kääpiöön!
Juontaja laski kätensä toverillisesti kilpailijan olalle, aivan kuin he olisivat olleet ystäviä lapsuusajoista saakka.
- Nyt pääsemme jännittämään tämäniltaisen kilpailijamme viimeistä suoritusta. Sen jälkeen hän on joko rikas tai...hahaa, tiedätte kyllä mitä.
Lava pyöri ja viimeinen kääpiökandidaatti ilmestyi ikkunaan. Kasvot olivat nuoren pojan, korkeintaan viisivuotiaan. Ei ollut pienintäkään mahdollisuutta että kyseessä olisi ollut aikuinen. Kilpailijan kurkkua kuristi. Tämäpä nyt meni tiukaksi. Tietenkin lapsi oli kooltaan 'kääpiö', mutta hän toki kasvaisi vielä. Kääpiöhän oli lyhytkasvuinen aikuinen. Vai oliko? Kilpailija hieroi hikeä kämmenistään ja tunsi huimausta.
- Tuota, saanko kysyä yhtä asiaa?
- Kilpailijamme kysyy kysymyksen numero yksi ehdokkaalta numero neljä! Urkunauha raikui studion akustiikassa.
- Ei kun teiltä! Liittyy kilpailun sääntöihin. Juontaja katsoi kärsivän näköistä ihmispoloa ja kohensi kampaustaan.
- No, kysykää.
- Kun tuota...tämähän on lapsi. Niin, hänhän on kääpiö kooltaan, sehän on selvä. Mutta että onko hän teidän tarkoittamanne 'kääpiö' on taas...
- Ja kas, keskeytti juontaja korvaansa pidellen.
- Sain juuri tiedon että aikamme alkaa käydä vähiin. Haluatko esittää kysymyksiä ehdokkaalle numero neljä, juontaja kysyi läpikuultavan suostuttelevasti.
Kilpailija pyyhki tahmeaa hikeä otsaltaan. Aviopuoliso tuijotti yleisön joukosta vakavana ja hoki bonus-mantraa.
- Turha tässä kai on...kun tuokin on selvästi lapsi...ja kääpiö...niin että minä sanon neljä.
- Te siis vastaatte että tämän viikon kääpiö on ehdokas numero neljä, juontaja varmisti.
- Siis hänhän on lapsi. Lyhyt, pieni, polvenkorkuinen lapsi. Ja siltä osin siis kääpiö. Kyllä, numero neljä.
Juontaja riemastui ja taittui kaksin kerroin naurusta hytkyvää vatsaansa pidellen. Hän
läimäytti kädellään kilpailijaa olkapäälle.
- Väärin!
Hän pyörähti kameraan kuin jääkiekkopelin figuuri nopeiden sormien ohjaamana.
- Arvoisa yleisö, kilpailijamme arvasi lähelle, mutta ei tarpeeksi lähelle. Tämän viikon kääpiö istui tuolissa numero kolme! Juontaja kääntyi takaisin kilpailijaa kohti.
- On aika jakaa tämän kertaiset palkinnot.
Kilpailija nousi seisomaan ja avasi suunsa sanomatta sanaakaan. Tuottaja painoi tarkkaamossa punaista nappia ja pieni elektroninen lähetin alkoi viestittää rytmihäiriötä kilpailijan sydämeen. Kilpailija putosi polvilleen ja puristi rintaansa suu irvistyksessä. Yleisö taputti ja ne jotka osasivat, vihelsivät. Kilpailijan aviopuoliso löi nyrkkinsä kämmeneen ja kirosi katkerasti. Kilpailija pysyi polvillaan vielä muutaman sekunnin kunnes tunsi sydämen villiintyvän rinnassaan. Pimeä verho laskeutui silmien eteen ja hetken päästä kaikki tuntui pehmeältä ja epätodelliselta. Viimeiseksi muistikuvaksi maailmasta jäi Kekkaa kääpiön naiivi ja jälkijättöinen tunnussävelmä.
Kilpailija lysähti maahaan ja juontaja täytti kuvaruudut miljoonissa kodeissa, aivan kuin kilpailijan kohtalo olisi hänen egoonsa verrattuna täysin toisarvoinen asia.
- Tämänkertainen Kekkaa kääpiö päättyi tällä kertaa tällä tavalla. Ja muistakaa, mukaan pääsette ostamalla näitä, juontaja kohotti kämmenensä kasvojen tasalle, arpoja lähimmästä kioskista tai vedonlyöntitoimistosta. Joka viikko yksi onnekas uskalikko saa mahdollisuuden voittaa! Hyvää illanjatkoa teille kaikille. Ja muistakaa, pysykää tällä kanavalla!
Juontaja kumarsi syvään ja levitti kätensä. Tunnari alkoi soida ja studioon sytytettiin normaali valaistus. Yleisö nousi tuoleiltaan ja alkoi valua hitaasti ulos studiosta. Juontajan ilme muuttui viivasuoraksi kireydeksi ja hän riisui keltaisen takkinsa höllentäen huolimattomasti solmiotaan. Tuottaja asteli studion puolelle ja sytytti minttusikarin.
- Ei kai se pilannut lähetystä? Minä en voinut sille mitään, se vain yksinkertaisesti valahti.
Juontaja kohenteli hien tuupertamaa kampaustaan ja puristi kulmansa huolen poimuille.
