Musiikista

[Melinda]

Totta ja ei. Jos koko poppoon vireys laskee, niin ei sitä voi itsepäisesti yrittää yksin pitää vireessä. En tiedä kokeillaanko teidän kuorossanne kestikö kappale vireessä, meillä sitä tehdään harjoituksissa käytännössä koko ajan.

Itse bassona voin jonkin verran yrittää pitää vireyttä yllä, jos huomaan tai epäilen, että nyt ollaan tippumassa. Ja jos bassostemma on sellainen että siihen on mahdollisuus. Tämä tietysti toimii meidän pienkuorossamme, jossa edustan puolta bassoista, isommissa se on hankalampaa ja on vain mentävä yleisen vireystason mukana. Ei voi yksin jäädä laulamaan eri vireessä kuin muut.

Me kuulutaan sarjaan "isommat kuorot", pääluku liikkuu yleensä jossain siinä viidenkympin molemmin puolin. En noin äkkisältään muista tilannetta jossa olisin ollut ainoa joka tajuaa laulavansa väärässä vireessä.

Vireen tarkistaminen biisin lopussa kuuluu tietysti normiharjoitteluun. Levyttäessä on joskus hävettänyt jälkeenpäin, kun joistakin biiseistä ei ole saatu purkkiin yhtäkään loppuun asti vireessä pysynyttä versiota. Pahimpia on kunnon paisuttelubiisit, jotka tahtoo kiivetä lopussa aina ylävireeseen.

 

[Sue_me]

Kaikentyylistä musiikkia tulee kuunneltua.

Eniten ehkä housea, acid jazzia, funkia ja metallia.


Varsinaisia inhokkeja ei paljoa ole.

 

[WebSlave]

Me kuulutaan sarjaan "isommat kuorot", pääluku liikkuu yleensä jossain siinä viidenkympin molemmin puolin. En noin äkkisältään muista tilannetta jossa olisin ollut ainoa joka tajuaa laulavansa väärässä vireessä.

Tuon kokoisessa porukassa onkin vähän pakko mennä "virran mukana". Isommassa kuorossa se henkilökohtainen vaikutusmahdollisuus on aika vähäinen, vaikka itse kuulisikin, että nyt ollaan poistumassa alkuperäisestä sävellajista.

Vireen tarkistaminen biisin lopussa kuuluu tietysti normiharjoitteluun. Levyttäessä on joskus hävettänyt jälkeenpäin, kun joistakin biiseistä ei ole saatu purkkiin yhtäkään loppuun asti vireessä pysynyttä versiota. Pahimpia on kunnon paisuttelubiisit, jotka tahtoo kiivetä lopussa aina ylävireeseen.

Meillä on vasta ensimmäinen levytys tulossa ensi keväänä. Ylävireisyys ei meille ole koskaan ollut ongelma, jos sävellajissa ei pysytä, niin kyllä se aina on tupannut menemään alaspäin. Yleensä syynä on korkeat sopraano- tai joskus bassostemmat, tai hankalat kromaattiset kuviot (jotka pienessä porukassa laskevat helpommin, kun yksittäisen laulajan panos on merkittävä).

Onneksi valtaosa kappaleista sentään kestää varsin mallikkaasti vireessä. Pitääkin lopullisia levytysbiisejä valitessa kiinnittää huomiota tuohonkin asiaan. Good point! :thumbup:

 

[FW08]

Mulla menee kaikki musiikkilajit, mutta lajien sisällä on kovaa vaihtelua. Esim. Echo and the Bunnymenistä ja The Smithsistä tykkään, U2:sta ja Policesta en. Cooperista tykkään, Kissistä en. Kotiteollisuudesta tykkään, Mokomasta en. Eminemistä tykkään, Can-jee Westistä en.

 

[jjv]

Heittäkääs musikaaliset ihmiset esimerkkejä hittibiiseistä (mitä tahansa tyyliä), joita muusikotkin yleisesti arvostaa eli eivät ole ihan simppeliä soitettavaa.

Itselläni on hyvin suppea musiikkimaku. Eri musiikkilajeja toki kuuntelen, mutta harvassa on kuitenkin ne teokset, jotka minua miellyttää. Mulla ei taida olla yhtään cd-levyä, jossa alle neljäsosa biiseistä olisi sellaisia, joiden yli en hyppää levyä kuunnellessa. Paljon on sellaisia levyjä, joista tulee kuunneltua yhtä-kolmea biisiä.

 

[Aisla]

Kyllä miä pitäisin itseäni ihan kaikkiruokaisena musiikin suhteen, aikalailla kaikkea tulee kuunneltua sujuvasti, tai ainakin siedettyä. Tietysti aina löytyy ne poikkeustapaukset (örinähevi, räppi ja huono kotimainen iskelmä).

Toisaalta taas, jos miun levyhyllyn sisältöä katsoo, niin siltä kannalta voi aika suppealta vaikuttaa. Se sisältö kun taitaa koostua noin 90% ruotsalaisesta musiikista...

Kuunneltavat tyylilajit/yhtyeet riippuu paljolti mielialasta ja menee muutenkin kausittain. Joskus tulee kuunneltua esimerkiksi pelkkää kasaria, eikä mitään muuta, kunnes siihen kyllästyy. Uudet levyt tulee kuunneltua aina niin puhki, että sen jälkeen ne tulee työnnettyä jonnekin levyhyllyn perälle ainakin puoleksi vuodeksi.

Ja kai se taito on sekin, että pystyy kuuntelemaan samaa biisiä ties kuinka monta kertaa peräkkäin. Nytkin on sama biisi soinut taustalla kohta kaksi tuntia.

 

[jps]

. Perus "Oh baby I love you still" -poppi ei juuri tästä syystä oikein iske.

Nuo sanoistukset ovat ihan hauskoja.Jokunen kuukausi sitten lauleskeltiin jossain hittibiisissä " Oi vauva olen kalliotähti."

 

[Micael]

Ei räppiä eikä punkia.

Harvoinpa oikeestaan tietokoneilla tehtyäkään tulee kuunneltua, ennemmänkin pidän melodisesta, aidosta soitannasta ja hyvästä lauluäänestä.

Lähes kaikkea muuta tuleekin sitten kuunneltua laidasta laitaan. Hyvillä laitteilla musiikista saa enemmän irti ja nykyisin tulee kuunneltua joskus ihan vaan sohvalla maaten. Musiikista kuulee ne pienimmätkin äänet ja taustat.

Joskus Deep Purplea, Uriah Heepia, Led Zeppeliniä jne. je jytinät pitää kuulua ja kitaransoitto erottua. Hyvät kitaristit erottuu edukseen.

Toisinaan taas Brahmsia, Zaikowskia, Peer Gyntiä jne. ihan mielialasta riippuen.

Myös eri maiden kansanmusiikia tulee kuunneltua. Viimeksi Puna Armeijan levytyksiä, ja Israelilaisia kansanlauluja sekä itämaista musiikkia.

 

[toleranssisiipi]

Nuo sanoistukset ovat ihan hauskoja.Jokunen kuukausi sitten lauleskeltiin jossain hittibiisissä " Oi vauva olen kalliotähti."

Moog Konttinenhan käänsi Twist and shout -biisin varsin mallikelpoisesti suomeksi:

VÄÄNNÄ JA HUUDA
(Moog Konttinen 1983)

No, ravista vauva nyt / Ravista vauva
Väännä ja huuda / Väännä ja huuda
Tule, tule, tule, tule, tule, vauva nyt / Tule nyt vauva
Me työskennellään se ulos / Työskennellään se ulos

Me työskennellään se ulooooos / Työskennellään se ulos
Sä näytät niin hyvältä / Hyvältä näytät
Sä tiedät että saat mut käymään / Saat mut käymään
Niinkuin tiedät että pitää / Että pitää

No, ravista vauva nyt / Ravista vauva
Väännä ja huuda / Väännä ja huuda
Tule, tule, tule, tule, tule, vauva nyt / Tule nyt vauva
Me työskennellään se ulos / Työskennellään se ulos

Sä väännät pikku tyttö / Pikku tyttö
Sä väännät niin hienosti / Hienosti väännät
Mikset väännä vähän lähempänä / Lähempää väännä
Että tiedät, että oot mun / Oot mun. Uuuuuuu!
Aaa, aaa, aaa, aaa, aaa, vauuu, uuuuu

No, ravista vauva nyt / Ravista vauva
Väännä ja huuda / Väännä ja huuda
Tule, tule, tule, tule, tyle, vauva nyt / Tule nyt vauva
Me työskennellään se ulos / Työskennellään se ulos

Sä väännät pikku tyttö / Pikku tyttö
Sä väännät niin hienosti / Hienosti väännät
Mikset väännä vähän lähempänä / Lähempää väännä
Että tiedät, että oot mun / Oot mun. Uuuuuuu!
No ravista, ravista, ravista, vauva nyt / Ravista vauva
No ravista, ravista, ravista, vauva nyt / Ravista vauva
No ravista, ravista, ravista, vauva nyt / Ravista vauva

Aaa, aaa, aaa, aaa. Huiii!

Löytyy Moogetmoogs -orkesterin Kadonnut levy -levyltä.

 

[kurski]

Poppia ja räppiä kuuntelen. Itse olen rummuilla soitellut aikoinaan muutamia kertoja, koulun juhlatilaisuuksissa.

 

[tmoi]

Lähes kaikki menee, paitsi räpistä (harvoin musiikkia... valkoiset T-paidat pomppii ja kädet heiluu) korkeintaan Eminem (ja sekin vain osin...). Ja punk ei ole musiikkia.. vaan paskaa...

 

[kouvotsvoni]

Itse olen rummuilla soitellut aikoinaan muutamia kertoja, koulun juhlatilaisuuksissa.

Vautsi hei! Ollaanko me sama hahmo?

Niin ja koska ei tule uni simmuun, niin Neil Young soi.

 

[kurski]

Vautsi hei! Ollaanko me sama hahmo?

Kenties, sul on mun luonto.

 

[Captain Howdy]

Soittelen kitaraa ja bassoa, mutta taso on sellaista punk-osastoa. Ymmärrän jotain rakenteista, sovittamisesta yms. asioista, mutta en ole mikään pro.

Kuuntelen melkein mitä vaan, kunhan siinä on munaa. Tai sitten se on tilanteeseen sopivaa.

Sitä en ole koskaan ymmärtänyt, että biisi olisi paska, jos se on helppo soittaa.

Kaikkia biisejä ei ole vielä sävelletty, eihän kaikkia taulujakaan ole vielä maalattu!

 

[Nurtsi]

Vautsi hei! Ollaanko me sama hahmo?

Miks halutaan olla Kurskeja?

 

[Sue_me]

Sitä en ole koskaan ymmärtänyt, että biisi olisi paska, jos se on helppo soittaa.

Jos kappale on turhan monimutkainen rakenteeltaan, sitä ei välttämättä jaksa kuunnella edes loppuun asti. Ylitaiteellisuus on enemmän sitä paskaa kuin yksinkertaisemmat biisit, joita kuunnellessa tunnelma kohoaa / pysyy yllä.

 

[lfb]

Oon soittanut kitaraa jostain 11-vuotiaasta asti, joskin olen siihen nähden omasta mielestäni säälittävän huono. En varsinaisesti treenaa vaikka soitankin oikeastaan joka päivä. Kävin tunneillakin muutaman vuoden ajan, teoriaa en ole kuitenkaan varsinaisesti opiskellut enkä siitä paljoakaan ymmärrä.

Suosikkigenreni ovat melodisempi metalli (örinä harvemmin iskee), rock sekä vanha proge. Pystyn sietämään oikeastaan kaikenlaista musiikkia (paitsi ehkä Yötä ja Mambaa), tiukinta tekee räpin ja semmoisen monotonisen konemusiikin kanssa. Ja onhan radiopoppikin aika kauheaa. Melodia on mulle erittäin tärkeä osa musiikkia, sanoitukset eivät voisi vähempää kiinnostaa. Muutamat suosikkilevyni ovatkin kokonaan instrumentaalisia.

 

[JPP]

... (örinähevi ...

... melodisempi metalli (örinä harvemmin iskee) ...

Toi örinä (ja muut, öh, äärimmäisehköt laulutavat) metallissa on jännä juttu. Mulla ei ole vaikeuksia niitä kuunnella, mutta ymmärrän oikein hyvin, että kaikkia se ei silleen nappaa. Kun itsellänikin menee se raja jossain kohdalla. Alla muutamia esimerkkejä örinästä ja vastaavasta pidemmälle viedystä laulannasta/ääntelystä. Ja kun oman rajan mainitsin edellä, niin noista esimerkeistä mulle tipahtaa oikein sujuvasti kaikki muut paitsi ton Urine Festivalin soitanta.

Entombed - Hollowman
Tää on niin tätä. Aikas klassikkoainesta, mutta ei siitä silti kaikkien tarvitse pitää.

Silencer - Sterile Nails And Thunderbowels
Sitten mennään jonkin verran äärimmäisempään suulliseen ilmaisuun, tokko tätä kaikki edes laulamisena pitää :doubtful:, varsinkaan sitä suht alussa olevaa enemmänkin kirkumista kuin örinää, johon siirrytään hiukan myöhemmin. Itse pidän kovastikin ja soitannollisesti varsinkin intro/piisin alku on jopa kaunista.

Opeth - Deliverance Tää on sitten taas tätä. Aika klassikkoainesta, mutta edelleenkään kaikkien ei tarvitse tykätä.

Urine Festival - Enfluxorgasmic Engorged Climax Ja, no, tää on kans tätä. Tai tommosta. Tai jotain. Jotenkin vetisen kuuloiset vokaalit, tietokoneella muokattu varmaankin. En siis tästä pidä ja hiukan samat ajatukset on kuin rapista eli ei mitään itsestään selvää selitettävää syytä, että miksi en pidä. Yksi asia mistä en oikein tykkää yleisemmin ottaenkaan, on laulun käsittely, on se sitten Cherin äänen venyttelyä Believe -kappaleessa tai tuollaista kuin tuossa linkitetyssä kappaleessa.

 

[lfb]

Jep, kyllä mä Opethista pidän kovastikin. Yleisesti ottaen kuitenkin tykkään siitä, että laulussa on edes jonkinlaista melodiaa.

 

[Fagerholm]

Kuuntelen melkein mitä vaan, kunhan siinä on munaa. Tai sitten se on tilanteeseen sopivaa.

Sitä en ole koskaan ymmärtänyt, että biisi olisi paska, jos se on helppo soittaa.

Kaikkia biisejä ei ole vielä sävelletty, eihän kaikkia taulujakaan ole vielä maalattu!

Meinasin jotain kirjotella mutta mitäpä sitä suotta kun tämä avohoitopotilas jo kirjotti kaiken olennaisen.