Noitten lintu-eläinten kiherrys: toikki

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Frank
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Pikkuvarpunen.

Ok. Kiitos.
Tommonen rääpäle on sitten vissiin tehnyt pesänsä parvekerakenteisiin kuuluvan metallipalkin sisään. Aiempina vuosina samaan paikkaan on majoittunut haarapääsky. (Ehkä, en luottaisi bongaustaitoihini)
Kovasti tuntuu puolustavan pesäänsä. Tupakoivaa burbia uhkailee ääntelehtimällä aktiivisesti sekä mulkoilemalla intensiivisesti.
Ja jos kehtaisin, niin väittäisin että joskus pesää on puolustanut jopa kolme yksilöä. Mutta sellainen kuulostaisi varmaan aika hämärältä, joten en ehkä viitsi nolata itseäni tämän enempää.
 
Ok. Kiitos.
Tommonen rääpäle on sitten vissiin tehnyt pesänsä parvekerakenteisiin kuuluvan metallipalkin sisään. Aiempina vuosina samaan paikkaan on majoittunut haarapääsky. (Ehkä, en luottaisi bongaustaitoihini)
Kovasti tuntuu puolustavan pesäänsä. Tupakoivaa burbia uhkailee ääntelehtimällä aktiivisesti sekä mulkoilemalla intensiivisesti.
Ja jos kehtaisin, niin väittäisin että joskus pesää on puolustanut jopa kolme yksilöä. Mutta sellainen kuulostaisi varmaan aika hämärältä, joten en ehkä viitsi nolata itseäni tämän enempää.

Joo, nuo pesivät yleisesti esim. sähköpylväiden vaakaputkiin. Luulisi olevan aika lämpimiä paikkoja kesähelteillä? Äsken koiralenkillä näin pikkuvarpusen pesivän palkin toiseen päähän ja sinitiaisen toiseen päähän. Saattaa olla kolmekin tyyppiä nauramassa sinulle, joskus täti tai eno tahi joku muu sukulainen auttaa poikasten ruokinnassa. Sosiaalista porukkaa.
 
Luulisi olevan aika lämpimiä paikkoja kesähelteillä?

Ainakin tuo meikäläisen parvekepalkki on aivan tulessa koko kesän. Aurinko porottaa siihen esteettä lähes niin pitkään kuin vain jaksaa taivaalla möllöttää.

Sosiaalista porukkaa.

Vituttavaa räksytystä. Ahistaa tupakoida kun joku yrittää dominoida. Tulee kiusaantunut olo. Menee nikotiinit ihan väärin keuhkoon. Heittäisin kivellä jos olisin riittävän rohkea uhmatakseni reviirin valtiasta.
 
Ainakaan Savossa ei joskus 80-luvulla näkynyt pikkuvarpusia lainkaan, taisivat olla suhteellisen harvinaisia Suomessa ylipäätään. Nykyään tuntuu olevan vaikeampi bongata tavallinen varpunen kuin pikku-.
 
Ainakaan Savossa ei joskus 80-luvulla näkynyt pikkuvarpusia lainkaan, taisivat olla suhteellisen harvinaisia Suomessa ylipäätään. Nykyään tuntuu olevan vaikeampi bongata tavallinen varpunen kuin pikku-.

Näin on. Täällä Etelä-Karjalassa pikkuvarpuskanta on pysynyt parikymmentä vuotta varsin tasaisena, mutta leviäminen muualle Suomeen jatkuu. Varpunen on käytännössä hävinnyt täältä.

Burbin ottamaa pikkuvarpuskuvaa tarkemmin tutkittuani huomaan sen kolmannen linnun olevankin pakolainen etelästä. Todennäköisesti se on jo lähtenyt pakolaisleiriin ilmoittamaan, että löytyi tärisevä ja savuava ihmisraunio, johon mahtuu pesimään iso porukka. Burb-kuvakkeen isoin aukko on tosin turhan iso pikkuvarpuselle, siihen sopisi paremmin kottarainen tai uuttukyyhky.
 
Pyöräillessäni tänään Markassa, liisi palokärki edestäni noin kymmenen metrin etäisyydeltä. On se upea lintu.
 
lisää vaakkui

http://www.ts.fi/uutiset/turun+seut...pyrki+uimaan+Samppalinnan+maauimalaan+Turussa
Palomestarin mukaan sorsapoikue pyrki emonsa johdolla uimaan maauimalan altaisiin.

– Sorsat eivät olleet ilmeisesti suostuneet ostamaan lippua, kun ei niitä päästetty uimaan, palomestari kommentoi tilannetta.
Edellinen uutinen parempi, siinä mukana video. Tässä kunnioittaneet vaakkujen yksityisyyttä turhan paljon.
Näin ilmaisena vinkkinä, seuraavat minne vain jos pullaa on tarjota. Pullapitkolla lähtevät jo pitkälle.
 
Pikkuvarpunen.

Ihmeen aktiivisia ovat.
Lieneekö saaneet jostain lähipiiristä hyvää nikotiinia osakseen, ovat nimittäin hyvin rohkeesti hollilla aina kun burbbipoika menee parvekkeelle röyhyämään.
Ihan kuin olisivat tumppeja saalistamassa.

No, multahan ei sellaista irtoo.
Olen terveellisten elämäntapojen kannattaja. Tumppaan huollella, jottei varpuset häiriöidy. Ei ne pesänrakennukseenkaan tarvi enää tässä vaiheessa filttereitä.
Olisin heittänyt kivellä, mutta ei mulla ollut yhtään aleksista siinä just. Vitsi vitsi.
 
Ehkä talinerityksesi tuoksuineen saa varpuset paikalle?

Burb on talipallo, vitsivitsi.
 
Haa

Muutama tovi sitten tuossa järvellä havaittu:

Laulujoutsenpariskunta kera neljän poikasen. Kovin vanhemmat sähisivät ohittavalle pyöräilijälle.

Useita äänekkäitä naurulokkeja.

Yksi äänekäs kalalokki.

Muutamia tuttavavallisia sinisorsapoikueita. Mukanani ollut paahtoleipä ei varmaankaan huonontanut tuttavallisuutta? Tämä koskenee myös suhdettani lokkeihin?

Kaksi naakkaa.

Muutama varpunen tai pikkusellainen?

Ilmeinen kalatiira. Tuskin lapintiira.

Kaksi meriharakkaa, eli "porkkananokkaa".

Räkättirastaita, eli "rötöjä".

Kaksi valkoposkihanhta. Tai Kanadan?
 
Muutama tovi sitten tuossa järvellä havaittu:

Laulujoutsenpariskunta kera neljän poikasen. Kovin vanhemmat sähisivät ohittavalle pyöräilijälle.

Useita äänekkäitä naurulokkeja.

Yksi äänekäs kalalokki.

Muutamia tuttavavallisia sinisorsapoikueita. Mukanani ollut paahtoleipä ei varmaankaan huonontanut tuttavallisuutta? Tämä koskenee myös suhdettani lokkeihin?

Kaksi naakkaa.

Muutama varpunen tai pikkusellainen?

Ilmeinen kalatiira. Tuskin lapintiira.

Kaksi meriharakkaa, eli "porkkananokkaa".

Räkättirastaita, eli "rötöjä".

Kaksi valkoposkihanhta. Tai Kanadan?
Opettelin 80-luvun alussa lintujen tieteellisiä nimiä huvikseni. Mainitsemistasi lajeista muistan yhä seuraavat:

laulujoutsen: Cygnus cygnus
naurulokki: Larus ridibundus
kalalokki: Larus canus
sinisorsa: Anas platyrhynchos
naakka: Corvus monedula
varpunen: Passer domesticus
pikkuvarpunen: Passer montanus
kalatiira: Sterna hirundo
räkättirastas: Turdus pilaris

Oletan että nuo ovat oikein.
 
Kiintoisaa mutta onko noita ikinä tarvittu missään vai vievätkö aivokapasiteettia joltain tärkeämmältä asialta, kuten vaikkapa.

Binominen nimistö (binominen = kaksiniminen) on eliölajien nimeämisessä yleismaailmallisesti sovellettu ja sovittu käytäntö, jossa kunkin lajin tieteellinen nimi koostuu kahdesta osasta: suvun nimestä ja itse lajia kuvaavasta osasta, lajimääritteestä eli lajiepiteetistä.

Biologisten lajien ja muiden taksonien yleismaailmallisen nimistön tehtävänä on mahdollistaa kielirajat ylittävä yhteisymmärrys sen suhteen, mistä lajista milloinkin on kyse.

Itse tarvitsin nimiä muistiinpanoissani. Vievät öbaut yhtä paljon muistikapasiteettia kuin
 
Ylös