Nostalgiset hetket, muistelut ja unohtumattomat historiikit 🏁

Dieselmoottori

Well-known member
Liittynyt
25.4.2021
Viestit
5282
Todellinen Formula-herkku, eli Euroopan GP Nurburgringillä kaudella 1999.

Tapahtumarikkaampaa kilpailua saa hakea. Vastaavia voisivat olla Brasilian GP Interlagosissa 2003 ja Monacon GP 1996.


Johnny Herbert voitti uransa kolmannen ja viimeisen GP:n Stewart-tiimin autolla.
.
Jackie Stewart menestyi Nurburgringillä kuljettaja-urallaan voittaen siellä usein, joten varsin sopivaa, että myös tiimipäällikkönä voitto tuli Nurburgringillä.

Selostus Matti Kyllönen. 🏁


images.jpeg
 

Dieselmoottori

Well-known member
Liittynyt
25.4.2021
Viestit
5282
On muutamia kuljettajia, jotka ovat urallaan kyenneet ajamaan podiumille kaikissa tiimeissään.

Lewis Hamilton liittyi tähän harvojen kerhoon viime viikonloppuna Kiinan GP:ssä ajettuaan Ferrarilla podiumille. Aiemmin Hamilton on ajanut podium-sijoituksia McLarenilla ja Mercedeksellä.🏆

Alla lista kuljettajista, jotka ovat kyenneet ajamaan podiumille kaikissa ajamissaan tiimeissä.

Myös George Russell on listalla, sillä hän on ajanut podiumille niin Williamsilla kuin Mercedekselläkin.🏆


FB_IMG_1774010564923.jpg
 

Dieselmoottori

Well-known member
Liittynyt
25.4.2021
Viestit
5282
Japanin GP:n viikonloppu Suzukassa lähestyy. Sen kunniaksi on yhdellä koostevideolla seitsemän ikimuistoista Japanin GP:tä Suzukan radalla.

Mukana myös Japanin GP vuodelta 2005, jonka Kimi Räikkönen voitti.

 

Renessanssinero

Perusfeidaaja
Liittynyt
23.4.2005
Viestit
5250
Sijainti
Vantaa
Japanin GP:ssä on saatu kotivoittaja muutaman kerran, kun Honda-moottoreilla on saatu muutama voitto. Kaksoisvoitot vuosilta 1988, 1991, 2022 sekä 2024. Yksöisvoitot vuosilta 2023 sekä 2025.
 

Dieselmoottori

Well-known member
Liittynyt
25.4.2021
Viestit
5282
Japanin GP Suzukassa vuonna 1997 oli todellinen Ferrari-tiimin taktinen neronleimaus.

Eddie Irvine lähti kilpailuun muista poikkeavalla taktiikalla, hidasti Jacques Villeneuvea ja päästi Michael Schumacherin ohitseen voittoon.

Harvoin Irvine pystyi Schumacherin vauhtiin, mutta Suzukassa kaudella 1997 hän pystyi siihen.🏁


 

Bleu

Olivier Bocques Fan Club
Liittynyt
14.4.2000
Viestit
9546
Ei Irvinen taktiikka niin poikkeuksellinen ollut. Eka pysähdys oli kierroksella 16, ja mm. Alesi oli jo siinä vaiheessa tehnyt stoppinsa. Villeneuve vain ajoi alussa reilusti oman kapasiteettinsa ali, kun toivoi että joku (Häkä oli seuraavana jonossa) ohittaisi Schumacherin, mutta niin ei sitten käynytkään.

Viimeinen varikkopysähdys meni vielä Villeneuvelta pahasti pieleen, kun polttoaineletku saatiin kiinni vasta viiden sekunnin kohdalla.
 

Takagummi

Well-known member
Liittynyt
14.9.2021
Viestit
180
En tiedä muistanko oikein (en jaksa nyt tarkastaa) mutta eikö ollut melko selvää jo kisan aikana, että Villeneuve tullaan joka tapauksessa hylkäämään.
 

spotter90

Half Blind, Full Throttle
Liittynyt
8.9.2014
Viestit
11717
Sijainti
Helsinki
En tiedä muistanko oikein (en jaksa nyt tarkastaa) mutta eikö ollut melko selvää jo kisan aikana, että Villeneuve tullaan joka tapauksessa hylkäämään.
Kyllä, sillä Villeneuven paaluaika hylättiin, kun ei ollut noudattanut kahdesti keltaisen lipun sääntöä. Williams valitti ja Jaques sai pitää paalupaikkansa. Kilpailun jälkeen Williams kutenkin perui valituksensa ja Villeneuve hylättiin lopputuloksista.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
16096
Tiedä vielä tästä kaikesta, että jaksanko kirjoittaa sitten suuremmin vuoden mittaan ehkä tähän toikkiin, tuonne Tällä päivämäärällä formuloissa tapahtui-toikkiin tai vaihtoehtoisesti ikiomaan toikkiin seuraavaa asiaa juttuineen päivineen kuten hyvällä tavalla merkittävästi jatkoonkin nähden:

40 vuotta on päivälleen kulunut Suomen Keke Rosbergin uran viimeisen F1-vuoden alusta Brasilian Rio de Janeirossa.

Alkujaan 10 vuotta sitten mikäli olisin jatkanut silloisia vuosien 2012-2015 aikaisia Kausikooste-toikkeja hieman muunnelluin eri nimin niin tuolloin olisin vielä aloittanut sen.

Ikävä kyllä tuolloin olin varsin kuittaantunut, loppuun palamisen partaalla ja yleensäkin enemmänkin kun väsynyt silloiseen palautteen vähyyteen, keskustelemattomuuteen ja silloiseen herjailun määrään, että jäi silloisesti sitten tekemättä tai ainakin sellaisenaan julkaisematta!

Hyvin vähän tein mitään silloin mitään. Olisikohan ollut puolesta tusinasta kilpailusta enintään jonkunlaiset jutut ja eniten olin tehnyt siihen mennessä kauden avauksesta Rio de Janeiron kisasta kuten myös Espanjan Jerezistä ihan kunnolla laajojakin juttuja, luonnollisesti kausiennakon ja vähän jotain muuta kuten oletettavat kauden puoliväliarviot silloisena uutena juttuna.

Tarkoituksella laittaa ne mukaan vuosien 1982-1985 vastaavista jutuista hylättynä kun silloin oli muuta laajaa asiaa tehden ne tarpeettomiksi ja tietenkin rataesittelyt uusista silloisista radoista eli Espanjan Jerezistä, Unkarin Hungaroringiltä ja Meksikon Mexico Citystä.

Se olisi ollut siis pienempi silloisesti keskeneräisenä, mutta laajempi joka tapauksessa kun vuoden 1987 vastaava ajalta ilman Kekeä enää radoilla ja sen suhteen minulla ei oikeastaan siitä puhuen ollut koskaan mitään muuta tehtynä valmiiksi kuin pelkkä Suzukan rataesittely!

Nuokin rataesittelyt olen julkaissut aiemmin korvauksena silloisesta tekemättömistä vuosien 1986-1987 kausikoosteista tai oikeammin puhuen julkaisutta jättämisen johdosta, että mitä sitten oikein kirjoitin.

Illan ratoksi voisi tietysti niitä julkaista uudelleen, mutta katsotaan vielä!

En tiedä vielä, että miten teen tuon vuoden 1986 suhteen kun paluu vielä kerran jonkinlaiseen Kausikooste-toikin tapaiseen on ollut mielessä.

Aika ja jaksaminen ei tosin ole riittämässä. Ellen nyt tietysti jättäisi tätä vuotta vielä välistä, palaisi sitten ehkä myöhemmin tänä vuonna tai tässä enintään muutaman seuraavan vuoden 1986 kilpailun merkkipäivän lähestyessä vielä tämän vuoden pariin sitä muistellen tätä vahvasti miettien vielä kerran vaikka vähän kesken vuoden tulisikin tehtyä tai sitten tosiaan odota siihen vuoden 1987 merkkivuoden juhlakulumisen alkuun eli ensi vuoden huhtikuussa 40-vuotisjuhliin ja silloin kirjoita tuota kaikkea vielä kerran.

Voi kyllä myös olla, että kirjoitan ensi vuonna vaihtoehtoisesti vuoden 1992 F1-kauden ja Nigel Mansellin mestaruuden 35-vuotisjuhlien kunniaksi vastaavan toikin.

Ja nyt siis kunnolla kuin miten meni lopulta puolivillaisesti 30-vuotisjuhlien kunniaksi ohivetona.

Joka tapauksessa jos kuitenkin palaan niin:

Tämä nyt mahdollisesti kerrottava vuoden 1986 tai sitten vuoden 1987 vastaava juhlatoikki ei tule olemaan niin laaja kuin miten kaikki Kausikooste-vuodet kerran olivat. Ei missään nimessä. Tulee olemaan paljon pienempi luonteeltaan ja mikäli joitakin laajoja juttuja olisikin niin katsellaan vielä asiaa.
 

Dieselmoottori

Well-known member
Liittynyt
25.4.2021
Viestit
5282
Tiedä vielä tästä kaikesta, että jaksanko kirjoittaa sitten suuremmin vuoden mittaan ehkä tähän toikkiin, tuonne Tällä päivämäärällä formuloissa tapahtui-toikkiin tai vaihtoehtoisesti ikiomaan toikkiin seuraavaa asiaa juttuineen päivineen kuten hyvällä tavalla merkittävästi jatkoonkin nähden:

40 vuotta on päivälleen kulunut Suomen Keke Rosbergin uran viimeisen F1-vuoden alusta Brasilian Rio de Janeirossa.

Alkujaan 10 vuotta sitten mikäli olisin jatkanut silloisia vuosien 2012-2015 aikaisia Kausikooste-toikkeja hieman muunnelluin eri nimin niin tuolloin olisin vielä aloittanut sen.

Ikävä kyllä tuolloin olin varsin kuittaantunut, loppuun palamisen partaalla ja yleensäkin enemmänkin kun väsynyt silloiseen palautteen vähyyteen, keskustelemattomuuteen ja silloiseen herjailun määrään, että jäi silloisesti sitten tekemättä tai ainakin sellaisenaan julkaisematta!

Hyvin vähän tein mitään silloin mitään. Olisikohan ollut puolesta tusinasta kilpailusta enintään jonkunlaiset jutut ja eniten olin tehnyt siihen mennessä kauden avauksesta Rio de Janeiron kisasta kuten myös Espanjan Jerezistä ihan kunnolla laajojakin juttuja, luonnollisesti kausiennakon ja vähän jotain muuta kuten oletettavat kauden puoliväliarviot silloisena uutena juttuna.

Tarkoituksella laittaa ne mukaan vuosien 1982-1985 vastaavista jutuista hylättynä kun silloin oli muuta laajaa asiaa tehden ne tarpeettomiksi ja tietenkin rataesittelyt uusista silloisista radoista eli Espanjan Jerezistä, Unkarin Hungaroringiltä ja Meksikon Mexico Citystä.

Se olisi ollut siis pienempi silloisesti keskeneräisenä, mutta laajempi joka tapauksessa kun vuoden 1987 vastaava ajalta ilman Kekeä enää radoilla ja sen suhteen minulla ei oikeastaan siitä puhuen ollut koskaan mitään muuta tehtynä valmiiksi kuin pelkkä Suzukan rataesittely!

Nuokin rataesittelyt olen julkaissut aiemmin korvauksena silloisesta tekemättömistä vuosien 1986-1987 kausikoosteista tai oikeammin puhuen julkaisutta jättämisen johdosta, että mitä sitten oikein kirjoitin.

Illan ratoksi voisi tietysti niitä julkaista uudelleen, mutta katsotaan vielä!

En tiedä vielä, että miten teen tuon vuoden 1986 suhteen kun paluu vielä kerran jonkinlaiseen Kausikooste-toikin tapaiseen on ollut mielessä.

Aika ja jaksaminen ei tosin ole riittämässä. Ellen nyt tietysti jättäisi tätä vuotta vielä välistä, palaisi sitten ehkä myöhemmin tänä vuonna tai tässä enintään muutaman seuraavan vuoden 1986 kilpailun merkkipäivän lähestyessä vielä tämän vuoden pariin sitä muistellen tätä vahvasti miettien vielä kerran vaikka vähän kesken vuoden tulisikin tehtyä tai sitten tosiaan odota siihen vuoden 1987 merkkivuoden juhlakulumisen alkuun eli ensi vuoden huhtikuussa 40-vuotisjuhliin ja silloin kirjoita tuota kaikkea vielä kerran.

Voi kyllä myös olla, että kirjoitan ensi vuonna vaihtoehtoisesti vuoden 1992 F1-kauden ja Nigel Mansellin mestaruuden 35-vuotisjuhlien kunniaksi vastaavan toikin.

Ja nyt siis kunnolla kuin miten meni lopulta puolivillaisesti 30-vuotisjuhlien kunniaksi ohivetona.

Joka tapauksessa jos kuitenkin palaan niin:

Tämä nyt mahdollisesti kerrottava vuoden 1986 tai sitten vuoden 1987 vastaava juhlatoikki ei tule olemaan niin laaja kuin miten kaikki Kausikooste-vuodet kerran olivat. Ei missään nimessä. Tulee olemaan paljon pienempi luonteeltaan ja mikäli joitakin laajoja juttuja olisikin niin katsellaan vielä asiaa.
Komea urahan Keke Rosbergilla oli. Maailmanmestaruus tuli altavastaaja kalustolla. Ehkä olisi pitänyt jäädä Williamsille, eikä hypätä McLarenille, niin toinenkin maailmanmestaruus olisi voinut tulla.

Silti, tyylikäs ura. Ja tasoitti tietä muille suomalaisille.

Kirjoittele vaan toki lisää. Kivahan näitä on lukea.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
16096
Komea urahan Keke Rosbergilla oli. Maailmanmestaruus tuli altavastaaja kalustolla. Ehkä olisi pitänyt jäädä Williamsille, eikä hypätä McLarenille, niin toinenkin maailmanmestaruus olisi voinut tulla.

Silti, tyylikäs ura. Ja tasoitti tietä muille suomalaisille.

Kirjoittele vaan toki lisää. Kivahan näitä on lukea.
Kiitos paljon ja pitää koettaa. Voihan kyllä vain olla, että mikäli en kirjoita tai laajenna entisten pohjalta tuota aikanaan kesken jäänyttä vuoden 1986 kausimuistelua loppuun asti niin kirjoittaisin siitä tai sitten vuoden 1987 asioista ennen pitkää suuremmin jotain tähän toikkiin.

Kun tässä toikissa on saanut näistä vanhemmista asioista mukavasti puhua. Ainakin se näyttää sovinnaisemmalta ja tunnustukseksi voin sanoa, että ei ainakaan ole tullut mitään näillä näkymin suurempia sanomisiakaan. Ainakaan pahemmin. Tietysti hakemalla hakien vois jotain löytää pahemmasta sanomisesta siis, mutta on moniin muihin toikkeihin nähden jäänyt arvostelu paljon pienemmäksi.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
16096
Ilmoitankin mukavan ilouutisen vaikka jouduinkin niitä pitkältä ajalta hieman etsimään uudelleen, että nuo laittamani rataesittelyt alun perin vuosien 1986 ja 1987 silloista Kausikoostetta tai sitä vastaavaa laajempaa vuositoikkia varten ovat löytyneet jälleen ja tulevat uudelleen julkaisuun!

Pituudestaan huolimatta. Koska ne olivat tarkoitettu ikään kuin yhden radan esittelyyn kerrallaan niin tässä yhteydessä en oikein hirveästi näe järkeä jakaa tai sellaisenaan ainakaan mielellään lyhentää niitä.

Olikin hyvä, että löytyivät kun muuten olisi saanut viikkotolkulla ja ehkä kuukausitolkulla huonoimmillaan kaivella muutamaa vanhaa paperia arkistojeni kätköistä ja ties mistä!

Ne olin julkaisut ennen pitkää marraskuussa silloiset 10 vuotta sitten viimeksi 8.11.2016-9.11.2016 välisenä aikana sittemmin aikanaan nk. Korona-aikana kesken jääneeseen ihan suureenkin toikkiin keskustelultaan eli Moottorirata-toikkiin.

Itseltäni oli sinne sen viimeinenkin viesti. Siihenkin ehkä voisi joskus palata tai sitten ei, mutta pikaista keskustelupaluuta varmasti edellytetään. Etenkin kun muuten olisi toikki jo nelisen vuotta vanha ennen pitkää lokakuulla ja sanomista siitä saattaisi tulla.

Tämän enemmittä puheitta saatan laittaa vielä muutamia pohjustavia pikkujuttuja silloisesti puhuen niistä alustukseksi ja sitten julkaisenkin ne isot rataesittelyt.

Niitä saatan käyttää tai sitten en saata käyttää mikäli vielä joskus palaan vuosien 1986 tai 1987 pariin tai vain toiseen noista vuosista suurempana muisteluna.

Vuoden 1987 kohdalta tosiaan Suzukan rataesittely kerran oli kirjaimellisesti ainoa todella laajemmin kirjoittamani asia koko jutusta ja vuodesta silloisesti ja mitä ikinä sitten tuleekaan tuohon vuoteen muisteluna niin se olisi kokonaan uutta siinä missä tosiaan vuodesta 1986 kirjoitettua asiaa oli silloisesti muisteltuna enemmän noiden kolmen rataesittelyn lisäksikin!

Niistä lisää aivan tuokion kuluttua alustuksin, niitä ilman ja joka tapauksessa hyvin pian.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
16096
Aloitan ratamuistelut vuosien 1986 ja 1987 osalta puhuen vuodesta 1986 siis silloin uudesta Espanjan Jerezistä joka on usein syheröksi ja kaikkiaan melko hitaaksi luonnehdittu.

Toisaalta taas sen pystyi turboaikakaudella vetämään melko nopeanakin ratana mikäli vain osasi sen ajaa oikein. Ohituksia nähtiin jopa kritisoidulla vanhalla radallakin ennen kuin huippukuskien valitukset käytännössä myös espanjalaisen kiinnostumattomuuden takia saivat kisan ulos kalenterista vain varakisaksi eikä kahta kertaa enempää siitä ollut oikein edes sellaiseksikaan.

Tämä siis mikä oli Jerezin kisan kohtalo sopimuksen päättyessä vuodeksi 1990 ja varakisojen kohtalo sitten tietysti vuosille 1994 ja 1997 kun eihän se oikein siksikään sellaisenaan kelvannut vaikka sillä ajettiin kun ajettiin.

Seuraavaan viestiin tulee tosiaan rataesittely ja mielestäni vaikka viesti kuten ne muut rataesittelyt ovat pitkiä niin ei erityisen hyvä ole niitä ryhtyä jakamaan useisiin pienempiin viesteihin.

Kun voisi olla sekavaa se katkaisu tai sitten pitäisi jotenkin jättää ne 'kiinnostavien mutkien' jutut jotenkin eri tavalla ehkä kerrottavaksi.

Katsotaan mitä tapahtuu ja ainahan tästä tosiaan voi keskustellakin, mutta nyt Jerezin 1986 rataesittelyn pariin.
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
16096
Laitan tähän alun perin vuoden 1986 vuosikoostetta varten aikomani rataesittelyn tai sen osuuden jossa siis tietenkään ei ole/ollut sääennusteita, yleisömääriä tai kierroksia vaan vain pelkkä radan nimi, kilometripituus ja arviointi esittelyn ohessa:

Jerez de la Frontera Circuito de Jerez

Pituus 4,218 kilometriä

''Jerez de la Fronteran sherry-laakson ja sen kilpailun pääsponsorina toimineen Tio Pepen nimikkokilpailun radalla ajettiin tänä vuonna yksi kaikkien aikojen jännittävimmistä F1-kilpailuista kautta aikain Ayrton Sennan ja Nigel Mansellin toimiessa kaksinkamppailut, jännityshetket kotisohville tuovina sankareina!

Kuitenkin radan arkkitehtina toimi Alessandro Rocci ja radan rakennustöistä vastasi rakennusinsinööri Manuel Medina Lara. Rakennustyöt olivat aloitettu jo epäonnistuneen Fuengirolan radan jälkimainingeissa vuonna 1984 ja lopullisesti radan vihkiäiset pidettiin 8.12.1985 jolloin se julistettiin avatuksi. Kilpailutoiminta radalla käynnistyi maaliskuussa 1986 ja huhtikuussa 1986 pidettiin Moottoripyörien Espanjan Mestaruussarjan kisa jonka jälkeen olikin myös nopeasti vuoro Formula 1:n osaltakin.

Jerezin uudelle kilpailulle on välittömästi annettu viiden vuoden sopimuskin kalenteriin mikä antaa uskoa sille ja sen kehitykselle. F1:n mediapomoja ovat tyydyttäneet myös uudet mediatilat ja ne ovat ansainneet kehuja kautta linjan.

Väistämättä vaikeuksiakin oli tämän vuoden ensikisan osalta muun muassa Olivettin järjestelmän kaatumisen, ratavalvojien palkkakiistan aiheuttaman lakkouhan, yleisen ratasähkökatkon ja lääkintähelikopterin myöhäisen radalle tulon kanssa.

Moottoripyöräilyn kuninkuusluokka Road Racingille on myös odotettavissa lähivuosina kilpailu kun vuoden 1986 mahdollinen Jerezin kisa peruttiin ja kisa päätettiin RR-kisojen osalta pitää vielä kerran ainakin Jaramassa.

Rata on mutkainen ja se vaikuttaa kuluttavan paljon renkaita ja jarruja. Kuljettajat kritisoivat suurilta osin sen ahtautta, mutta ohituksiakin nähtiin. Eräs yritteliäimmistä ohittajista oli tämän vuoden kisassa Johnny Dumfries. Rataa väitettiin myös hitaaksi kautta linjan, mutta jossain määrin väite oli väärä.

Kilpailun osalta sen mutkat pystyi ajamaan keskimäärin 3,2 barin turbon ahtopaineilla vaikka alimmillaan käytettiin alle 2 barin ahtopaineita ja korkeimmillaan reilusti hitaimmillaankin yli 4 barin ahtopaineita nopeuden suhteen. Keskimääräiset moottorin kierrosluvut radalla ovat olleet 9000-11 000 kierroksen luokkaa, mutta useimmiten on menty 10 000-10 500 moottorin kierrosluvuilla.

Vaihteista useimmiten on käytetty kakkosvaihdetta tai kolmosvaihdetta ja heti niiden jälkeen useimmiten nelosvaihdetta varsinkin radan loppua kohti saavuttaessa. Nopeimmillaan on ajettu viitosellakin. Nämä luvut kertoivat ainakin sen, että se ei missään nimessä ollut sarjan hitain rata. Ei lähimainkaan joskin ilmeisesti se on yksi alemman keskinopeuden radoista ellei juurikin hitain Grand Prix-kalenterin keskinopeista radoista.

Jerezin radassa on kaikkiaan 16 mutkaa. Yleisesti ottaen niihin on vaikeaa saada pitoa ja otetta vaikka itse nopeutta olisikin helppo saada. Mutkat myös tuntuvat olevan vaikeita ajettavia. Seuraavat mutkat ovat radan osalta kaikkein mielenkiintoisimmat:

Curva Dos on ylivoimaisesti suhteessa radan vaikein, terävin, pidottomin ja hitain mutka ajaa. Kuitenkin mikäli kuljettaja on riittävän rohkea huimapää niin tässäkin mutkassa voi järjestää ohituksia tai kerätä hyvän vauhdin kohti seuraavaa mutkaa. Hurjimmat vauhtisankarit lienevät tämän mutkan osalta herrat nimeltä Johnny Dumfries ja Andrea de Cesaris jotka Virallisessa Harjoituksessa yrittivät parhaimmillaan ajaa mutkaan yli 130 kilometrin keskituntinopeutta!:eek:

Curva Nueve vuorostaan on radan haastavin mutka nopeusmielessä puhuttaessa koska toisinaan mutka suosii kakkosvaihdetta, mutta sen voi varovasti hivuttaen ajaa kolmosvaihteellakin ja vastaavasti se on kuitenkin turvallinen mutka pudottaa kolmosvaihteelta nopeasti kakkoselle.

Curva Doce on vuorostaan yksi radan harvoja paikkoja jotka nimenomaan avaavat oven todella selkeille ohituspaikoille ja samalla myös antavat mahdollisuuden kerätä selvää nopeutta kohti radan nopeimpia mutkia niitä ennakoiville lyhyille suorille. Curva Docen osalta elintärkeää on auton jouhea ohjautuvuus yhdessä sulavan pidon ja nopeiden hallittujen vaihteenvaihtojen kanssa. Muussa tapauksessa ulosajo on melko selvää tässä mutkassa. Onneksi radan leveimmät osuudet ovat suurin piirtein myös Curva Docen alueella joten mitään todella vaarallista ei ilman huonoa tuuria pitäisi tapahtua.

Curva Dieciseis on radan viimeinen ja sinänsä tärkein mutka kaikista. Yksinkertaisen oloinen viimeinen mutka ymmärrettävästi vaatii hidastusta, nopeaa vaihtamista kakkoselle ja mahdollisesti Curva Dosin ohella ainoana ehkä myös ykkösellekin ja aina tärkeää ohjautuvuutta kiihtyvyyden ohella. Ikävä kyllä Curva Dieciseis on myös salakavalan luistattava ja mikäli mutkan ajaa hiemankaan väärin ulostulonsa osalta niin kilpailun mahdollinen voitto voi mennä juuri siihen ja huonoimmillaan ulosajokin voi tapahtua. Nigel Mansellilta voi kysyä tappion karvaita tunnelmia tarkemmin.:rolleyes:

Joka tapauksessa Jerez de la Fronteran rata vaikuttaisi olevan hieno paikka järjestää kilpailu, mutta sen syrjäisyyden takia se kaipaa nopeasti espanjalaista tähtikuljettajaa lajiin myös mahdollisen radan levennyksen ja pahimpien paikkojen tasoituksen lisäksi. Muussa tapauksessa radalla ei ehkä välttämättä ole tulevaisuutta Formula 1:ssä vuoden 1990 jälkeen jolloin sopimus päättyy.''
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
16096
Lisätään tämä seuraava juttu pohjustukseksi ennen varsinaista seuraavaa rataesittelyä:

Ja ennen kuin jatkan Unkarin Hungaroringin alkuperäiseen rataesittelyyn tai arviointiin jonka olin aikanaan kirjoittanut niin kaikkiaan Jerezin rata oli muun muassa vuoden 1987 alun perin aikomaani Kausikoosteen kaltaiseen toikkiin kirjoittaessani sen arviointia osoittautunut lopulta sarjan viidenneksi hitaimmaksi radaksi huolimatta sen nopeimmistakin osioista.

Hitaampia ratoja kalenterissa tuolloin olivat olleet vain Adelaide, Hungaroring, Detroit ja Monaco vaikkakin joinakin vuosina Detroit oli hitaampi kuin itse Monaco. Adelaidessa oli paljon enemmän nopeita paikkoja, mutta sen harvat todella hitaat paikat tekivät siitä hitaamman kuin Jerezistä tuolloin. Joskus toisaalta juuri Jerez olikin sitten hitaampi kuin Adelaide.

Näillä puhein jatketaan Hungaroringin pariin!
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
16096
Jatketaan seuraavaksi sitten Unkarin Hungaroringin radan luonnehdinnalla ja rataesittelyllä jonka piti alun perin olla vuoden 1986 Kausikoosteen tai sitä vastaavan kausikoosteen kaltaisen muistotoikin osa:

Hungaroring

Pituus 4,014 kilometriä

''F1-kalenterin toinen uutuus on oikeastaan pitkään kaavaillun uuden asian lopullinen olomuoto. Formula 1 on nyt siirtynyt tuntuvasti Rautaesiripunkin taakse ja avautuvassa Euroopassa F1-kilpailu myös Itäblokissa on elintärkeää lajin tulevaisuudenkin kannalta!

Kilpailu tänä vuonna keräsi uskomattoman määrän katsojia, varovasti arvioiden kaksinkertaisti ja todennäköisesti monikymmenkertaisesti tarjosi näkyvyyttä F1:n televisioinnille, tarjosi Unkarin jossain määrin vaikeuksissa olevalle hallinnolle myös omanlaisensa kiillotuksen heidän poliittiselle peilikuvalleen joskin vähemmän kuin mitä se olisi tarjonnut muissa Itäblokin maissa ja kaiken kaikkiaan kilpailu Unkarissa on ollut lähes kaikissa arvioissa toistaiseksi lähes varaukseton onnistuminen!

Hungaroringin radan saaminen Mosonmagyarrovarin ja Mogyorodin lähialueelle oli oikeastaan kompromissi kun alkuperäinen suunnitelma vanhan Kansallispuiston eli Nepligetin käytöstä F1-areenana ei tullut enää kyseeseen. Myöskin Monacon Grand Prixin tyylinen katurata aivan Budapestissa itsessään ei käynyt turvallisuussyistä.

Kun Itäblokin muut maat aina Neuvostoliittoa myöten eivät vain kyenneet tarjoamaan riittäviä vakuuksia kilpailulle niin lopulta Unkari toteutti sen mitä katkerasti moottoripyöräilystään tunnettu Brnon rata Tsekkoslovakiassa ei viime hetken hylkäyksen perusteella ehtinyt tarjota eli F1-kilpailun ja vieläpä onnistuneen sellaisen.

Vuoden 1984 aikana Unkarin aloittaessa F1-kisan todelliset valmistelut sitä huomattavasti todennäköisempänä Itäblokin F1-kisaisäntänä pidettiin jo mainitun Brnon tai Bratislavan katuradan lisäksi Jugoslaviassa sijanneita Opatijan ja varsinkin Rijekan ratoja jotka molemmat olivat myös moottoripyörien tunnettuja ratoja.

Hungaroringin radanrakennustyöt aloitettiin hyvin myöhään ja kun todellinen, kunnollinen radanrakennusvaihe alkoi lokakuussa 1985 niin rata oli kaikkea muuta kuin varma kalenteriin ainakaan valmistumisen osalta F1:stä puhuttaessa.

Lopulta jo maaliskuussa 1986 rata oli valmisteluiltaan jo loppusuoralla radan itsessään ollessa joitakin tiloja huomioimatta täysin valmis, sillä pidettiin jo 24.3.1986 Unkarin Road Racing-sankari Janos Drapalin Muistokilpailu radan ensimmäisenä todellisena vihkiäiskilpailuna, tilat saatiin kokonaan valmiiksi toukokuussa 1986, koko radan yleistoiminnallinen, yleisölle ja kaikelle moottoriurheilulle avoin kilpailutoiminta alkoi kesäkuussa 1986 ja F1-kisa ajettiin 10.8.1986.

Kaikkiaan kilpailusta ja sen saamisesta Unkariin maksettiin 5,3 miljoonaa Englannin Puntaa, 10,6 miljoonaa Yhdysvaltain Dollaria ja Suomen Markoissa se tarkoitti 74,2 miljoonaa markkaa. Tähän kaikkeen sisältyi kaikki vaiheet aina maanostosta ja radan alkuvalutöistä aina itse kisamaksuun asti.

Unkarin kilpailu oli kaikkiaan siis ilman muuta onnistuminen, mutta yleisesti ottaen itse radassa tuntui jääneen paljon toteuttamisen varaa ja lopputulos olisi voinut olla parempikin. Radassa tuntui olevan hirvittävästi mutkia vaikkakin loppupelissä selviä mutkia ei ole 4,014 kilometrin mittaisella radalla kuin vain 13 mutkaa kaikkiaan tai mikäli aivan kaikki shikaanin osuudet lasketaan niin 16 mutkaa.

Rata on röykkyinen ja vihatun shikaaniosuuden lisäksi sen pisimmätkin suorat tuntuvat riittämättömiltä todella selvään ja nopeaan F1-kisan ajamiseen. F1-autolla ajaminen tuntuu olevan mielettömän rasittavaa ja miksi ei olisikaan Unkarin loppukesän sietämättömässä kuumuudessa.

Radalla on kuitenkin mahdollista ohittaa joskin ohitukset ovat todella, todella harvassa ja esimerkiksi Jereziin verrattuna rata on selvästi vähemmän ohituksia ja ohituspaikkoja tarjoava muutenkin. Välillä rata tuntuu jo olevankin kuin itse Monaco tai Detroit ilman seiniä, mutta onneksi se sentään on niitä edes nopeampi.

Radalla on mielestäni ainakin kolme mielenkiintoista paikkaa jotka ovat huomion arvoisia:

Görbe Egy tai Görbe Eni on tietenkin ensimmäisenä se tärkein mutka. Radalla se on monien mielestä tärkein ja ainoa jokseenkin koko ajan selvä ohituspaikka kautta linjan ja kaikki tyynni. Mutka vaatii tietenkin oman linjakkuutensa ja mielellään siinä voi parhaimmillaan ajaa jopa kolmosvaihteellakin etenkin sen loppuosan paikkeilla vaikkakin muutoin se ajetaan hiljempaa.

Kun kilpailuun lähdetään niin aloituskierroksella tai lähdettäessä muutoin radalle kisan ulkopuolella se on mukavampi ajaa kun liukkaus ei tule niin kovaa vastaan kuin mitä se muutoin tulee tietenkin. Oikea vaihteenvaihtotekniikka on tietenkin hyvä olla hallussa ja ulkolinja tietenkin on ajolinjansa osalta vaikeampi ajaa kuin sisälinja joskin toisinaan ulkokautta saa paremmat vauhdit ajaa.

Kiihtyvyys on mutkasta ulos mennessä ja ennen vihattua shikaaniosuutta avainsana. Shikaaniosuuden jälkeen alkaakin radan ensimmäinen takasuoran osuus joka on vaikeaa ja röykkyistä joskin myös suoraviivaista sinällään ajaa oikeanlaatuisella autolla läpi.

Görbe Öt on seuraavaksi ehkä haastavin tai ainakin yksi haastavimmista paikoista koko radasta. Se on jyrkkä, likainen ja mitään anteeksiantamaton mutka ajaa, mutta toisaalta taas mutkan nautittavuus piilee siinä, että kun sen huippukohdan kuljettaja yleensä pääsee läpi niin se avaa maiseman kohti seuraavia mutkia ja tarjoaa samalla myös paremman kiihtyvyyden verrattuna moniin muihin mutkiin radalla.

Lisäksi tässä kohtaa rata on hieman vähemmän röykkyisämpi jolloin kuljettaja voi hieman keskittyä muuhunkin kuin vain pelkkään auton hallintaan tai jatkuvaan ajolinjan tarkkailuun radalla jossa ajolinjoja ainakin on vaikeaa luoda alustavasti tulevistakin vuosista puhuttaessa.

Görbe Tizenkettö tai lausumatavasta hieman riippuen Görbe Tizenket on Hungaroringin radan mielenkiintoisista paikoista oikeastaan todettuna viimeinen ja haastavin kaikkiaan. Mikäli lähtösuoraa ei sinänsä lasketa niin röykkyisyydestä piittaamatta tätä mutkaa edeltävä mutka ja radan toinen takasuora ovat olleet ja ovat tietenkin radan nopeimmat paikat joilla nopeus voi juuri ja juuri nousta jopa yli 300 kilometrin tuntinopeuden, mutta pysyvät keskimäärin tätä pienempinä.

Görbe Tizenkettö on kuitenkin jopa Görbe Ötiä likaisempi, jyrkempi ja armottomampi paikka. Tämä mutka kuluttaa ylivoimaisesti eniten jarruja ja renkaita ja lisäksi se on painajainen juurikin aliohjautuvalle autolle. Toki ei yliohjautuvallakaan autolla Görbe Tizenkettön ajaminen ole yleensä muuta kuin tuskallista, mutta radan profiilin ja runnovuuden takia tämän mutkan voi edes vähän helpommin ajaa yliohjautuvalla autolla kuin aliohjautuvalla autolla.

Görbe Tizenkettössä vaarana on myös Görbe Ötiä selvempi ajoradan kaventuminen siihen tultaessa joten mikäli ohi ei pääse ja lisäksi on pieni jono autoja takana niin joukkokolari tällä kohdalla rataa on hyvin todennäköinen ilman onnea tai yksinkertaista ajamista nurmikolle tai hietikolle. Toisaalta hiekkaan voi nurmikkoa helpommin jäädä kiinni ja silloin kisa jää kesken. Toisaalta kun tästä mutkasta ja sen luistattavasta ylösnoususta selviää hitaassa vauhdissa niin sitten ei ole jäljellä enää kuin yksi lyhyt suora vielä yhden mutkan lisäksi ja sitten ollaankin jo käytännössä maalisuoralla!

Kaikkiaan siis Hungaroringin rata tuo tunnelmaa kalenteriin, mutta kaipaisi uudistuksia. Shikaaniosuus pitäisi poistaa, lähtösuoraakin ehkä mieluusti pidentää ja joitakin takasuoran osuuksia tai Görbe Ötiä uudelleen muokata paremmin ajettavammaksi.

Toisaalta mikäli ne eivät tuottaisi tulosta niin silloin Hungaroringin radalle voidaan tehdä enää hyvin vähän asioita ja ne eivät välttämättä tee siitä enää ainakaan yhtään parempaa.:( Unkarilaisten fanien tunnelma on kuitenkin lähtökohtaisesti todeten hienoa nähtävää vaikka maan omat asiat ovatkin ongelmalliset sen Itäblokin melko hyvästä asemasta huolimattakin.👍''

PS. Poistettu ylimääräiset Hungaroring 1986-viestit syystä tai toisesta mukaan tulleina.
 
Viimeksi muokattu:

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
16096
Laitan tähän seuraavaksi alun perin Kausikooste 1986 tai vastaavaan muistokoosteeseen kirjoittamani Mexico Cityn radan arvostelun ja rataesittelyn kolmantena ja viimeisenä vuoden 1986 ratana:

Mexico City Autodromo Hermanos Rodriguez

Pituus 4,421 kilometriä

''Mexico Cityn rata oli vuoden 1986 MM-kalenterin viimeinen uusi rata ja oikeastaan ei aivan uusi koska Meksikossa oli ajettu ennenkin Mexico Cityn radalla. Tuolloin alkuperäinen rata oli täsmälleen 5 kilometriä pitkä ja huolimatta uskomattomasta alkuperäisestä röykkyisyydestään ja legendaarisuudestaan nykyinenkin uusi Mexico Cityn rata ei jättänyt juuri ketään kylmäksi vaikka kaikkein hurjimmat osuudet ovatkin tasoitettu. Rata on edelleen hyvin röykkyinen ja tuntuu takaosuuksilla kuin vuoristoradalla olisi.

Uudistustyö maksoi arviolta vähintäänkin 10 miljoonaa Yhdysvaltain Dollaria eli noin 70 miljoonaa Suomen Markkaa ja todennäköisesti paljon enemmänkin kaiken kaikkiaan huolimatta siitä, että Mexico Cityn rataa ei itsessään aivan niin hirvittävästi tarvinnut uudistaa huolimatta vuosien 1980-1981 Indycarin ajan kilpailuvierailuistakin. Alkuperäinen rata oli valmis vuonna 1962 hyvin nopealla rakennusaikataululla kaikkiaan ja F1:n ensimmäisen, MM-sarjan ulkopuolisen testikilpailun vuoden 1963 varsinaista Meksikon Grand Prixiä varten voittivat autolla vuorotelleet Jim Clark ja Trevor Taylor.

Vanhalla radalla vuosina 1963-1970 varsinaisen Grand Prix-kilpailun voittajat olivat Jim Clark, Dan Gurney, Richie Ginther, John Surtees, Jim Clark uudelleen vuonna 1967, Graham Hill, Denny Hulme ja Jacky Ickx ennen kuin vuonna 1971 Mexico Cityn kisa peruttiin vuoden 1970 kaoottisen viimeisen kilpailun takia kokonaan kalenterista.

Kilpailu Mexico Cityn radalla vuonna 1986 päättyi yllättävän rengaskulumisen myötä Gerhard Bergerin voittoon ja rata tuntuu kuluttavan renkaita joskin sen rengaskulutus on vaikeasti arvailtavissa tulevien vuosien osalta koska kysymys kuuluu, että oliko vuoden 1986 Meksikon Grand Prix rengastaktisesti puhuttaessa vain suuri ihme tai virhearvio jota ei uudelleen nähdä vai ei sittenkään jolloin rengasjännitystä on tuleville vuosille odotettavissa enemmänkin?

Sen kaiken selvittämiseen ja toteamiseen on ainakin aikaa koska FOCA on kyennyt sopimaan järjestäjien ja FISA:n suostumuksella käytännössä aina vuoteen 1990 saakka ulottuvan sopimuksen jonka aikana Mexico Cityn todellinen asenne kalenterissa ratana pitäisi selvitä.

Kuitenkin Mexico Cityn rata on paljon muutakin kuin vain rengasasiaa täynnä. Kalenterin jokainen mutka tuntuu olevan erittäin persoonallinen kokonaisuus ja koko radan olemus huipentuu tietenkin takaosuuksien lisäksi Essesiin joka edelleen on melko hyvä vaikka jotakin siitäkin ehkä ihan vähän puuttuu, mutta vaikka kivikasvoisimmankin konkarin jättäisi muu rata kylmäksi lähinnä veteraanisuuteen ja yleiseen vanhenemiseen liittyvällä kyynisyydellä vertailtaessa niin Peraltada-mutka ei takuuvarmasti jätä ketään lajin seuraajaa kylmäksi.

Huikeimmillaan tämän viimeisen mutkan pystyi ajamaan läpi jopa 330 kilometrin tuntinopeudessa ja keskimäärin muutenkin noin 300 kilometrin tuntinopeudella!

Mexico Cityn radasta ja siitä puhuttaessa tärkeää on aina huomioida radan nopean vivahteikkaat ja lentävän nopeat tai jähmeän hitaat takaosuuksien röykkyiset mutkat ja keskimäärin niitä edeltävät keskinopeat mutkat niitä ennen tai niiden jälkeen. Ajolinjan valinta on aina tärkeää tällä radalla riippumatta siitä, että onko mutka oikealle vai vasemmalle kääntyvä mutka. Se on aina tärkeää vaikka selviä mutkia radassa onkin vain 14 kappaletta mikä on silti sama määrä kuin vanhalla Mexico Cityn radallakin.

Mexico Cityn radan hienosta olemuksesta voisi vaikka jokaisen mutkan kohdalla analysoida vaikka kuinka kauan iloiseen meksikolaiseen malliin, mutta laitan tähän kuitenkin kolme tärkeää paikkaa jotka Mexico Cityn radalla kannattaa aina huomioida:

Ensimmäinen huomionarvoinen paikka on Curva Seis tai oikeammin Hairpin de Autodromo joka oikeastaan on radan hitain, joko röykkyisin tai ainakin melkein röykkyisin ja ennen kaikkea pidottomin ja likaisin paikka ajaa. Tämän alueen ulkopuolella on yleensä hiekkaa ja mikäli sitä ei ole niin hyvin, hyvin kuoppaista hiekkasorapohjaista nurmikkoa mikä sotkee auton ajettavuuden ja vaurioittaa hyvin helposti auton pohjaa.

Toisaalta mikäli tämän mutkan selvittää kunnialla läpi niin siinä tapauksessa röykkyisyydestään huolimatta Mexico Cityn upea rata paranee ajettavuudeltaan loppua kohti koko ajan paremmaksi ja paremmaksi. Huolimatta myös todella pahoista takaosuuden jatkopompuista radalla.

Toinen huomionarvoinen paikka on Curva Trece. Curva Trece muodostaa Mexico Cityn radan toisen Essesin yhdessä Curva Doce de Autodromon (Tämä siis erotuksena Jerezin Curva Docesta.) kanssa ja se onkin mielenkiintoinen. Curva Trecessä mielenkiinto kohdistuu mutkan loivuuteen. Se on oikeastaan salakavalan loiva. Se ei itsessään vaadi jarrutusta, mutta sitä ei voi myöskään ajaa täysillä.

Tämä mutka kannattaa ajaa avautuvalla kaasulla kiinteästi, mutta varovasti. Kaikkiaan mikäli aivan pakko sinänsä on jarruttaa tässä mutkassa niin jarrutus on hoidettava ehdottomasti kevyenä. Parhaimmillaan mutkan voi siten ajaa helpostikin moneen muuhun melko terävään mutkaan nähden koko F1-kalenterissa, mutta tässäkin voi joskus sattua mokia.

200 kilometrin tuntivauhdista eteenpäin tämä mutka voi olla melko vaikea ajaa, mutta hieman sitä alempi eli noin 150-190 kilometrin tuntivauhdissa ajaminen on kuitenkin täysin turvallista ellei sitten satu aivan viimeisiä yksittäisiä kuoppia harmittavasti juuri auton alle. Toivottavasti niin ei käy koska silloin kierros on usein ulosajon myötä pilalla tästä mutkasta puhuttaessa.

Tämä avaakin sitten radan viimeisen kunnon suoran mikä antaa kyydit tietenkin sille yhdelle ja ehkäpä parhaimmalle sarjan mutkista:

Viimeinen huomionarvoinen paikka on vähemmän yllättäen itse Curva Peraltada joka on loivennetusta ja helpotetusta olemuksestaan huolimatta yhä käytännössä lähes puoliovaalimutka ajettavaksi ja sen keskipakoisvoima on valtavan puskeva, mutta silti helkkarin paljon nopeutta antava. Kuitenkin turva-alue on parannuksestakin huolimatta melko pieni tässä kohtaa rataa ja mutka kaikkiaan huonoimmillaan on hengenvaarallinen ja siinä on kyettävä edes jotenkin jarruttamaan. Siltikin sen voi ajaa uskomattoman kovaa sen profiiliin nähden.

Helposti 250 kilometrin, melko helposti 280 kilometrinkin tuntinopeudessa alkaen kasvamaan siitä nopeasti aina 300 kilometriin asti, mutta sen jälkeen yli 300 kilometrin vauhdista eteenpäin mutkan ajaminen on aina mestarin taidonnäyte täysillä nostamatta ajettaessa. Parhaimmillaan silti vauhtia voi olla jarruttamattakin 320-330 kilometriä tunnissa ennen kuin maalisuora avautuu ja uusi kierros alkaa!

Kaikkiaan siis Mexico Cityn kisa on tervetullut lisä kalenteriin joka kaipaa oikeastaan enää vain menestyvän meksikolaisen F1-kuljettajan Rodriguezin veljesten tapaan. Toivottavasti tämä kisa saa jatkaa kalenterissa myös vuoden 1990 jälkeenkin.''
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
16096
Kirjoitan tähän vielä illan päätteeksi omalta osaltani Suzukan rataesittelyn joka itse asiassa oli yksi harvoja ellei melkein ainut kokonaan mietittyjä ja puhtaaksi kirjoitettuja kirjoituksia vuoden 1987 mahdollisen Kausikoosteen tai sitä vastanneen kausimuistotoikin kaltaisen jutun tullessa julki:

Suzuka Mie Suzuka International Race Course Suzuka Circuit

Pituus 5,859 kilometriä

''Suzukan rata Mien Prefektuurissa Japanissa on aina ollut ennen tätä vuotta ja sen kisaa eräänlainen myytti ja samalla hyvinkin tunnettu paikka. Suzuka on tietyllä tapaa aina ollut Japanin Autourheilun syntysija vaikka toki Fuji Speedway on myös erittäin selvä ja kunnioitettu paikka japanilaisessa autourheilussa. Suzukan radan ideoija ja sen haluaja oli tietenkin ensisijaisesti itse hyvin kunnioitettu Soichiro Honda 1950-luvun loppuvuosina, mutta silti radan todellinen arkkitehti oli tietenkin John Hugenholtz.

Hugenholtz suunnitteli ehkä uransa ehkäpä parhaimman tai joka tapauksessa yhden parhaimmista radoistaan luodessaan Suzukan käytännössäkin. Suzukan rata valmistui vuonna 1962 ja vuodesta 1963 lähtien Japanissa oli aina epävirallinen kilpailu ja aivan alun jälkeen vuodesta 1965 aina noin vuoteen 1975 ja aivan ensimmäiseen Jacques Laffiten voittamaan F1:n koekilpailuun asti jota ei laskettu MM-Kalenteriin asti niin kaikki Japanin Grand Prixit ajettiin Fuji Speedwaylla. Aivan ensimmäinen kilpailu epävirallisesti ajettiin kuitenkin siis Suzukassa vuosina 1963 ja lisäksi vielä vuonna 1964.

Suzukan rata luotiin korvaamaan myös tarvetta koska alun perin Japanin Autoliitto olisi halunnut kilpailua jopa Tokion kaduille, mutta kerta kaikkiaan sodan raunioista toipuva kaupunki haluttiin rauhoittaa muulta tarpeettomalta työltä ja luoda siitä omanlaisensa paikka. Siten Japanin Autoliitto nopeassa tahdissa sitten aloittikin autonvalmistajien kilpailutukset ja pian Honda ja Toyota loivatkin oman kilpailuasetelmansa toisiaan vastaan.

Vuosina 1976 ja 1977 ajettiin viralliset Japanin Grand Prixit Fuji Speedwaylla. Näistä ensimmäisen voitti Mario Andretti ja toisen voitti James Hunt. Vuoden 1978 virallinen kolmas Grand Prix Japanissa Fujin radalla jonka tittelin sai nyt virallisesti ensimmäinen Suzukan Grand Prix peruttiin vuonna 1978.

Suzukan rata oli käytännössä hyvin turvaton ja muuttumaton vuoteen 1983 asti jolloin rataa oli pakko uudistaa. Viimeiseen mutkaan tuli sitä ennen selvä shikaani, Degnerin valtava yksi ainoa mutka lyhennettiin ja muutettiin kahdeksi tiukaksi mutkaksi, rataan aivan lopullisesti lisättiin joka paikkaan selvät kaiteet, ulosmenoalueet laajennettiin ja aluskasvillisuus tasoitettiin ja radan luonnontörmät Suzukan ratojen molemmilla sivuilla tuhottiin käytännössä maan tasalle turvallisuuden nimissä.

Muussa tapauksessa ulosajanut kuljettaja kun saattoi kohdata Kamin juurikin radan sivujen luonnontörmissä. Tämän jälkeen voitiin juuri ja juuri puhua edes teoreettisesti radan noususta muuhunkin kuin vain japanilaisten omiin paikallisiin ajoihin eikä aina oikein edes niihinkään. Suzukan ratapomot olivat kuitenkin haljeta ylpeydestä kun he saivat marraskuussa 1985 tietää, että vaikka vuoden 1986 Japanin Grand Prix ei juuri lähes mitenkään onnistu niin vuoden 1987 Japanin Grand Prix kyllä onnistuisi ja nimenomaan juuri Suzukan radalla.

Suzukan rata on oikeastaan hyvin mielenkiintoinen kun sitä alkaa miettimään. Yleisesti ottaen Suzukan radan ja koko Japanin kansan riemuvoitto oli saada F1 Suzukaan. Hondan valtava taloudellinen kasvu oli tunnettua ja koko Formula 1:n laajeneminen kansainväliseksi urheilulajiksi tarvitsi ilman muuta myös Japania.

Suzukan rata tarjoaa myös ainakin alustavasti ennen kisaa paljon haasteita kuljettajalle. Se on yksi maailman harvoja moottoriratoja joissa on kasilenkin tyylinen mutka yleensäkin ristikkäin olemassakaan ja muutenkin rata on loistava yhdistelmä nopeutta ja haastavuutta. 19 mutkassa riittää totisesti paljon ajettavaa. Radan korkeuserot ja vaihtelevat nopeudet tekevät siitä todella ainutlaatuisen radan F1-kalenterissa varmasti!

Tässä radassa kuitenkin vaikuttaisi mielestäni olevan kolme tärkeää kohdetta jotka kannattaa huomioida:

Ensimmäinen mielenkiinnon kohde on Ni-mutkan jälkeen tulevat mutkat San ja Shi. San-mutka ja Shi-mutka ovat siitä mielenkiintoisia, että ne aloittavat radan todella nopeat shikaanien oloiset S-mutkat. San-mutkan idea suosii ryhmittäytymistä varovasti kaasua nostaen kohti sisälinjaa pitäytyen siinä ja kuljettajan täytyy ilmeisesti varoa menemästä kohti äkkiväärää Shi-mutkaa ainakaan ulkoreunan osalta.

Mikäli ajolinja säilyy oikeana niin Shi-mutkan loppuosalla voi sen jyrkkyydestä huolimatta jo melko selvästikin avata kaasun kohti Go-mutkaa joka tietenkin on viimeinen ja nopein paikka ennen S-mutkia tai pikemminkin sanottuna Go-mutka on jo yksi osa Suzukan kuuluisia S-mutkia.

San-mutkassa, Shi-mutkassa sen toisella puoliskolla ja Go-mutkan alkupuoliskolla tärkeintä on ennen kaikkea nopea vaihteenvaihtokyky ja auton luonnollinen kiihtyvyysnopeus jota ei ole kuitenkaan Suzukan radalla helppo saada autolle aikaan koska rataa varten on toisinaan haastavaa säätää autoa toimivaksi oikein ainakaan alustavasti. Tämän jälkeen Suzukan rata on haastavan jouheaa ajamista ja suuntaamista mutkasta toiseen vailla mitään todella hitaita paikkoja oikeastaan juurikaan vaikkakin toki tiukkojakin jarrutuksia riittääkin.

Toinen mielenkiinnon kohde on kuuluisaksi tullut Suzukan Lusikkamutka. Lusikkamutka koostuu oikeastaan profiililtaan kahdesta samanlaisesta mutkasta joiden tarkoitus on hidastaa kuljettajaa ja ilman muuta Lusikkamutka on haastava paikka, mutta toisaalta taas niiden kahden samanlaisen mutkan puskevuus luonnollisessa kulmassaan suorastaan jopa auttaa mutkat oikealla tavalla ajavaa kuljettajaa saamaan ehkäpä kalenterin osalta lähes helpoiten ylimääräistä nopeutta juurikin Suzukan radan todella pitkälle ja kaartuvalle takasuoralle jossa mielenkiintoisena osuutena on tietenkin vielä 130R-mutka ja sitten onkin enää vain yksi mielenkiinnon kohde jäljellä...

Kolmas ja viimeinen mielenkiinnon kohde Suzukan radalla näin alustavasti mielestäni on Casio Trianglen muodostama todella vaikea ja tiukka shikaani jossa nopeus on takuuvarmasti ilman ihmeitä ehkäpä yksi formulakalenterin alimpia. Ehkä jopa Monacon ja Detroitin hitaimpiin paikkoihin verrattavissa oleva nopeudeltaan. Kun tämän shikaanin selvittää niin sen jälkeen on enää vain Last Curve edessä ja viimeisen mutkan jälkeen alkaakin kokonaan uuden radan uusi kierros!''
 

CCMK

Well-known member
Liittynyt
9.11.2009
Viestit
16096
Ja vaikka piti jo viime viestiin jo lopettaa niin olkoon tämä viesti kaiketi viimeinen tälle illalle:

Tuollaisia siis kirjoittelin tuolloin noihin viime viesteihin sen 10 vuotta sitten ja ne voivat ehkä olla mukana osana sitten noita vuoden 1986 ja 1987 suurempia muistoja tai sitten ei omassa toikissaan.

Tai sitten mikäli noita tähän toikkiin kirjoittelisi pienempänä juttunaan. Paljonhan sitä noina vuosina tapahtui kun ensimmäinen oli viimeinen rajoittamaton turbovuosi ja toinen oli ensimmäinen kahdesta rajoitetusta turbovuodesta lajissa. Ja miten pienestä osin eri maailmanmestaruudet olivat sitten kiinni eri kuskeille, mutta etenkin Nigel Mansellille kahdesti menetettynä. Joskus tunnetumman menetyksen kautta, mutta toisinaan Mansell saattoi menettää pelin myös eräisiin muihin pienempiin pistemenetyksiin kaudella kuin miten on usein sanottu.

Enitenhän on muistettu Adelaidea ja milloin ei sitä niin tietysti Ayrton Sennalle äärimmäisen täpärä häviö Jerezissä on myös melko muisteltu viimeisen mutkan luistatuksen ja sen koko maaliviivan olemisesta aivan rahtusen liian lähellä ennen kuin kiihdytys täysin avautui Williams-Hondassa täysin pystyivät nekin ehkä sen mestaruuden viemään britiltä Ranskan Alain Prostille.

Keke Rosbergin suhteen puhuen ei Keke välttämättä ihan niin hirveästi olisi keskeyttänyt päätösvuotenaan lajissa, mutta sen kolme perättäistä keskeytystä yhtä jäljellä oleviin loppukauden ja uran kilpailuihin tekivät tilastosta vain entistäkin synkemmän.

Muuten Kekellä olisi ollut vain sen 4-5 keskeytystä vuoteen ja vielä vähän toisenlaisella onnella ilman tiettyjä muita kolaroiduksi tulemisia tai eräitä toisia teknisiä murheita hieman vielä vähemmän.

Ja etenkin sitten se ajotasokin mikäli ei ihan voittoon asti vauhti olisikaan aina riittänyt niin Keke oli etenkin yleensä keskeytyshetkellä murheellisesti yleensä toisena tai sitten kolmantena kun kaikki tapahtui.

Noissakin Keken tapahtuneissa keskeytyksissä keskeytysväli tuntui aluksi sopivalta, mutta toki sitten oli se kuuluisa joka toinen kisa missä tuli keskeytys miten tuli!

Saa nähdä, että palataanko asiaan ja tunnelmiin. Ehkä kevään kuluessa tai kesäksi katsotaan vielä asiaa ja muuten onhan ensi vuoden kevät aina edessä niin siihen mennessä varmaankin jotain tulee kyllä kirjoitettua laajemminkin ja ellen tietysti vaihda vuoden 1992 suurempaan käsittelyyn milloin se pitää aloittaa jo lopputalvesta ensi vuonna tavallaan ja muutenkin alkaisi viimeistään Kyalamin 1992 kisapäivään mennessä maaliskuussa!

Katsotaan vielä kun tulevan Suzukan kisaviikonlopun jälkeen siis nykyään tuleekin pitkää taukoa eteen kaikkiaan. Eihän sitä koskaan tosiaan aivan täysin tiedä ja ehkä sitä intoutuisi.
 
Ylös